- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
31-32

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cornell University ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

31

Corona—Corpus

32

puolella sijaitseva kaivoskaupunki, 4,070 m yi.
mereup., n. 5,000 as. Rikkaita kaivoksia, jotka
vuosittain tuottavat n. 3,s milj. kg kuparia.

(W. S-m.)

Corona [-rö’-] (lat.), seppele, kruunu,
muinaisuudessa kreikkalaisten ja roomalaisten
keskuudessa usein koristus ja kunniamerkki. — C.
triumpkalis, voittosaattoa viettävän
päällikön laakeri-, myöh. myös kultaseppele, sitten
keisarien tunnusmerkki. — C. c i v i c a,
tammi-lehtiseppele, kansalaisen hengen pelastajalle
taistelussa. —■ C. m u r a 1 i s, kultaseppele
muurin-muotoisine reunoineen, annettiin sille, joka
ensiksi nousi viliolliskaupungin muurille. —
C. graminea 1. obsidionalis,
ruoho-seppele, saarretun kaupungin tai sotajoukon
pelastajalle annettu.

C. merkitsee myös kuulijain piiriä, pyhimyksen
kehää, pimennyksissä aurinkoa ympäröivää
ilmakehää (ks. Aurinko) sekä interferenssi-ilmiön
aiheuttamia pieniä värillisiä renkaita, jotka
joskus ympäröivät aurinkoa tai kuuta. K. J. 77.

Corona dentis [-rö’-] (lat.), hampaanterä.

Corona Veneris /-rö’-/, „Venuksen kruunu",
kuppakruunu, syfilistaudin joskus aiheuttama
nyppyläihottuma pitkin otsan hiusrajaa.

M. O-B.

Coroner [karana] (engl.), (kesk. lat. coronä’tor
< lat. corö’na = kruunu), Englannissa, Walesissa,
Irlannissa, useimmissa Englannin siirtomaissa
ja eräissä osissa Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltoja
sellainen virkamies, jonka pääasiallisena
toimena on tutkia kuolemansyytä, kun joku
tavataan kuolleena, eikä tiedetä hänen tautiin
kuolleen tai syytä on luulla, että hän on kuollut
väkivaltaisen kuoleman, tai kun joku on kuollut
vankilassa, hullujenhuoneessa tai sentapaisessa
laitoksessa. Tutkinnon pitää coroner 12-23
henkisen juryn läsnäollessa ja hän voi kuulla
lääkäriä, määrätä ruumiinavauksen toimitettavaksi
sekä vangituttaa murhaan tai tappoon
epäilyksenalaisen. C:n kokoomat todistukset ja
juryn hänen johdollaan antama lausunto
lähetetään sitten, samalla
kuin syyte nostetaan
rikoksesta, asianomaiseen
tuomioistuimeen. A. T.

Coronilla varia,
korkeahko hernekasvi.
Lehdet päätöparisia,
kukkasarjat pitkäperäisiä,
my-kerömäisiä, palko
4-sär-mäinen, nivelosittain
katkeava. Harvinainen
niityillä Laatokan-Karjalassa.

Corot fkorö’], Jean Baptiste Camille
(1706-1875), ransk. taidemaalari, sai palveltuaan
ensin käytännöllisellä alalla vasta 25-vuotiaana
tilaisuuden kehittää taiteellisia taipumuksiaan.
C. kuului niihin suuriin 19:nnen vuosisadan
maisemamaalauksen uudistajiin, jotka tunnetaan
Barbizon-1. Fontainebleau-koulun nimellä. Aluksi
hän maalasi sovinnaiseen klassilliseen tyyliin
maisemansa, mutta vähitellen hän alkoi siitä
irtautua kehittäen omintakeisen, yksilöllistä
taiteilijaluonnettaan vastaavan ilmaisumuodon.
Klassillisuuden jätteiksi voi hänen myöhemmissä
tauluissaan katsoa niissä karkeloivia metsän-

neitoja. Aiheensa hän valitsi alkuaikoina joko
Italiasta, Sveitsistä tai Hollannista taikka —
vanhempana —
Ranskasta, Pariisin lähistöltä.
C. oli uneksiva, hieno
runoilijaluonne, joka
taiteessaan toi yhtä paljon
esille omia tunnelmiaan
kuin
todellisuudentark-koja luonnonkuvauksia.
Hänen maalaustapansa
on luonnonomaisen
kevyttä, pehmein vedoin
hän kiinnitti kankaalle
herkät, hillityt
väritun-nut verhoten ne
hämärtyvän illan tai aikaisen
aamun kaikki jyrkät
rajaviivat heikentävään
hopeaharsoon.
Ranskalainen nimitys „le
pay-sage intime", tunnelmamaisema, sopii
erinomaisesti hänen tauluihinsa, joikainen niistä on pala
todellisuutta, mutta samalla yksilöllinen
sieluntila", jonka taiteilija luonnon välityksellä on

Corot, maisema.

siirtänyt muiden havaittavaksi. — C:n tauluja,
jotka nykyään ovat sangen hyvässä hinnassa,
on useissa Euroopan museoissa, pari m. m.
Taideyhdistyksen kokoelmissa Ateneumissa. F. L.

Corpora cavernosa, anat., paisuvaiset
osat, ks. Sukupuolielimet.

Corpora quadrigemina, anat., n e 1 i k u k k
u-1 a t. ks. Aivot.

Corps [kör[ (ransk., < lat. corpus = ruumis),
(henkilö)kunta. — Corps de garde,
korkea-vahti. — Corps de logis, päärakennus. —
Corps diplomatique, diplomaattinen
virkakunta. — Corps législatif, Ranskan
toisen kamarin nimitys konsuliajalla ja
ensimäisen (1799-1814) sekä toisen (1852-70)
keisarikunnan aikana; lakiasäätävä kokous.

Corps à corps [kör-a-kö’r] (ransk.), „rinta
vasten rintaa"; miekkailutermi, jota käytetään
ilmaisemaan, että vastustajat hyökätessään ovat
joutuneet liian lähelle toisiaan voidakseen tässä
asennossa jatkaa miekanmittelyään. -Iskm-,

Corpus (lat.), ruumis, olento, koko, kokoelma.
— C. inscriptionum Græcarum,
lyhennyksissä C. I. G., kokoelma kreikkalaisia piirto-

Coronilla varia.

J. B. C. Corot.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0030.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free