- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Corpus callosum ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

kirjoituksia-; C. i n s c r i p t i o n u m
Latina-r n m, ly li. C. I. L., kokoelma latinalaisia
piirtokirjoituksia. K. J. H.

Corpus callosum, anat.,
aivokurkiai-n e n. ks. Aivot.

Corpus catholicorum /-ö’r-] ks. Corpus
evangelicoruin.

Corpus ciliare, anat., sädekehä, ks. S i 1 m ä.

Corpus delicti [-li’-] (lat.) merkitsee niiden
ulkonaisten tosiasiain yhdistelmää, jotka
kuuluvat jonkun rikoksen käsitteeseen, esim.
murhassa, että ihminen on otettu hengiltä, että
murhaaja on surmaamisen aikomuksessa, vakain
tuumin tehnyt tekonsa j. n. e.; myös sitä esinettä,
johon rikos-on kohdistunut tai joka sen kautta
on syntynyt (esim. murhatun ruumis, väärä
raha) tai esinettä, jolla rikos on tehty. A. T.

Corpus evangelicorum [-ö’r-] (lat.),
evankelisten yhteys, nimitys, joka annettiin Westfalenin
rauhan jälkeen (1648) Saksan kaikille
protestanttisille valtakunnansäädyille vastakohdaksi
katolisille säädyille, Corpus
catholico-r u m.

Corpus juris
ü-J (lat.), lakikokoelma. Tätä
nimitystä käyttivät jo roomalaiset [-oikeusoppineet, mutta yleisemmäksi se tuli vasta
keskiajalla, jolloin corpus juris civilis, roomalaisen
oikeuden kootut osat, etupäässä keisari
Justinia-nuksen ajoilta (527-565), oli vastakohtana corpus
juris canoniciUe, kokoelmalle yleisten
kirkolliskokousten ja paavien päätöksiä, jotka
muodostivat.kirkon oikeuden. Corpus juris civilis
sisältää neljä osaa: Institutiones, lyhyen oppikirjan
Justin-ianuksen aikaisesta oikeudesta, Digesta eli
Pandectre, 50-kirjaisen otekokoelman
roomalaisten juristien kirjoituksista, Codex, kokoelman
keisarillisia asetuksia ja Novellæ, myöhemmin
annettuja asetuksia, minkä ohessa Corpus juris
civilikseen 12:nnella vuosisadalla oli liitetty
saksalaisiin keisarilakeihin liittyvä ja viittaava
esitys lombardilaisesta läänioikeudesta (n. s. libri
feodorum). Corpus juris canonici sisälsi myös
neljä osaa: Decretum Gratiani, Liber extra, Liber
sextus ja Clementinæ. — Myöhemmin on monelle
lakikokoelmalle annettu nimi C. j. A. T.

Corpus uteri (lat.), emänrunko, se emänosa,
joka on emän sisäsuun yläpuolella.

Corpus vitreum, anat., lasi ai n en. ks.
Silmä.

Correggio [korrc’dzo], Antonio Allegri
da (n. 1494-1534), it. taidemaalari, sai ensimäisen
taideopetuksen Antonio Bartolotti’lta pienessä
kotikaupungissaan Correggiossa — siitä nimi —,
sekä sittemmin luultavasti Francesco Bianchi
Ferrari’lta Modenassa. Enimmin C. saa
kumminkin suuruudestaan kiittää itseään, omaa
alkuperäistä lahjakkuuttaan ja väsymätöntä
ahkeruuttaan. Jossain määrin hänen taiteessaan
tuntuu vierasta — etupäässä Mantegnan ja
Ferrara-koulun — vaikutusta, mutta toiselta puolen
siinä on niin paljo uutta ja itsenäistä, että C.
ansaitsee kunnialla sijan kaikkien aikojen
suu-rinten taiteilijoiden joukossa. Hänen ulkonaiset
elämänvaiheensa ovat sangen vähän tunnetut,
1518 hän tuli Parmaan, jossa hän sai joukon
tilauksia, ja 1522 hän asettui sinne perheineen
vakinaisesti asumaan. Vasta 1530 hän muutti
takaisin syntymäkaupunkiinsa Correggioon, jossa
kuoli 1534. — Hänen taiteensa on monessa
suh-2. II. Painettu »/„ 09.

34

teessä aikansa edellä, jopa siinä määrin, että
häntä voisi pitää täysin nykyaikaisena
maalarina. Piirustus ja
sommittelu olivat
italialaisessa taiteessa
käyneet pääasiaksi,
väri-käyttely oli jäänyt
toisarvoiseksi. C. antoi
värille sille tulevan
keskusaseman
maalauksessa. Clair-obscuren,
valohämyn käyttäjänä
taiteellisten
vaikutusten saavuttamiseksi ei
hänellä ole
aikalaisissaan vertaistaan ; vasta
enemmän kuin 100
vuotta myöhemmin
ilmestyy hänelle sillä
alalla kilpailija:
Rembrandt. Värien hehku ja valon ja varjojen
vaihtelu ovat päätekijänä C:n taiteessa, mutta
hän ei niitä käytä vain yksityisiä henkilöitä
muovaillakseen vaan yhdistääkseen
sommittelunsa kiinteäksi kokonaisuudeksi. Hänen
tauluistaan huokuu katsojaa vastaan aistillisen
tervettä väri-iloa, olkootpa ne sitten aiheiltaan
uskonnollisia tai mytologisia. Hänen taiteellinen
käsityksensä on täysin nykyaikainen: hänen
madonnansa ja pyhimyksensä samoinkuin hänen
jumalattarensakin ovat ihmisiä maallisille
iloineen ja. suruineen, ja erinomaisella kyvyllä hän
esittää heidän tunteitaan, heidän kärsimyksiään
ja tuskiaan tai — useimmiten — heidän ihanan
olemassa-olon hurmaamaa riemuaan, joka joskus
voi kohota aistilliseksi haltioitumiseksi.
Saadakseen suurempaa todenmukaisuutta ja syvyyttä
kuviinsa C. on kehittänyt perspektiivisiä
ilmaisukeinoja pitemmälle kuin kukaan ennen häntä, ja
erikoisen mielellään hän käytti rohkeita
lyhennyksiä, jopa siinä määrin, että hän joskus rikkoi
kauneuden vaatimuksia vastaankin. Näin on
laita varsinkin hänen kattomaalaustensa, joissa
alhaalta katsottujen liikkeiden liiallinen
toden-mukaisuudentavoittelu monine yksityiskohtineen
tekee katsojaan häiritsevän ja kokonaisuutta
särkevän vaikutuksen. C:n merkitys on sekä oman
aikansa että varsinkin barokki- ja rokoko-ajan
taiteeseen nähden ollut sangen suuri. Caracei’en
perustaman taideakatemian välityksellä hän sai
paljon jäljittelijöitä, joilta kumminkin
useimmilta puuttui paitsi hänen loistavaa ammatillista
taitavuuttaan myöskin hänen taiteensa terve ja
puhdas aistillisuus. -— C:n teokset ovat sekä
suuria freskomaalauksia että pienempiä stafliakuvia,
tauluja. Parmassa on parhain tilaisuus tutkia
hänen taiteensa erilaisia tuotteita. Siellä hän
maalasi 1518 abbedissa Giovanna di Piacenzan
asuntoa varten S. Paolon nunnaluostarissa
joukon mytologisia freskoja, joiden aiheena on
Dianan metsästys ja joissa C:n taiteen tyypilliset
ominaisuudet, aistillinen sulo ja värikylläinen
elämän-ilo tulevat selvästi esille. 1520-24 hän
koristi freskoilla S. Giovanni Evangelistakirkon
(,,Kristuksen taivaaseen astuminen") ja 1526-30
Parman tuomiokirkon, jonka kupulakeen hän
maalasi „Maarian taivaaseen astumisen". Näiden
suurtöiden lomassa syntyi lukuisia pienempiä
tauluja, m. m. joukko madonnankuvia. Tältä

Corpus callosum—Correggio

Correggio.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free