Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Corpus callosum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Correnti—Cort
36
ajalta on myöskin kaksi hänen kauneinta
uskonnollista tauluaan: Dresdenin
gallerian kuuluisa „Pyhä yö" (tunnettu
nimellä „La notte"), jossa
Kristus-lapsesta säteilevä valo on ihmeellisellä
tavalla kuvattu, sekä „Madonna ja P.
Hieronymus" (lisänimi „I1 giorno")
Parman museossa. Correggioon
palattuaan 1530 C. loi joukon mytologisia
maalauksia, joissa hänelle tarjoutui
vielä suurempi vapaus kehittää taiteensa
huomattavinta puolta, alastoman
nais-ruumiin aistillisen ihanuuden ja sen
herättämän hurmauksen kuvaamista.
Tunnetuimmat näistä ovat ,,Jupiter ja
Io" (Wienin Belvederessä), „Leda"
(Berliinin museossa) sekä Danae (Villa
Borghesessa, Eoomassa). Näistä kuului
kaksi viimemainittua aikoinaan Ruotsin
kuningattarelle Kristiinalle, joka
hallituksesta luovuttuaan otti ne mukaansa
Italiaan. vrt. Jul. Meyer: ,,Allegri"
(1871) ; Giovanni Morelli’n (oik. nimi
LermoliefT) huomattavat tutkimukset
(1890-93), joissa hän on osoittanut C:n
taiteen sukulaisuuden Ferrara-koulun
kanssa sekä myöskin joukon hänen
nuoruudenteoksiaan, ja Henry Thode:
..Correggio" (1898) sarjassa
,,Künstler-monographien". F. L.
Correnti /-e’-/, Cesare (1815-88),
it. valtiomies, ajoi sanomalelitimiehenä
ja kirjailijana innokkaasti Italian
yhteyden aatetta; julkaisi 1845 „Austria
e Lombardia" nimisen kirjasen, jossa
asiallisesti ja murhaavasti arvosteli
Itävallan Pohjois-Italiassa harjoittamaa
hallitusta; otti osaa Milanon kapinaan
1848 ja oli väliaikaisen hallituksen
sihteerinä, pakeni sitten Sardinian
puolelle ja valittiin siellä eduskuntaan; tuli 1860
valtioneuvoston jäseneksi, oli 1867 ja 1869-72
opetusasiain ministerinä; erosi syystä että ei
saanut uskonnonopetusta poistetuksi koulun
keskiasteelta; tuli senaattoriksi 1886.
Correspondance [korespödu’s] (ransk.),
yhtä-pitäväisyys, yhteys, liikeyhteys, kirjeenvaihto.
Corrientes
e’n-J. 1. Argentiinan provinssi
Paranä- ja Uruguay-jokien välissä, 84,402 km2,
309,253 as. (1906), 1. yli 3 knr:llä. C. on [-vuore-tonta, lakeata maata, suuria metsiä ja lukuisia
järviä. Ilmanala kuumankostea. Viljellään
tupakkaa, riisiä, maissia, sokeria ja perunoita;
karjanhoito tärkeä. C. jaetaan 25
departementtiin ja sitä hallitsee kuvernööri ja
varakuvernööri. — 2. C:n kaupunki (San Juan de
V e r a d e 1 a s S i e t e C.), yllämainitun
provinssin pääkaupunki Paranä-joen vasemmalla
rannalla, 77 m yi. merenp.; yli 17,000 as. Tärkeä
rautatie- ja laiva-asema. Korkeampia
oppilaitoksia ja luonnontiet, museo. Hallituksen sija.
Corrigenda [körrige’-] (lat. cörri’gere -
oikaista), oikaistavia; oikaisu- tai painovirheluettelo.
Corrodentia, j y r s i j ä k o r e n n o t. ks.
Termiitit.
Corrosio (mlat., < lat. corrö’dere = kaluta
rikki), syövytysliaava ; voi syntyä joko
syövytys-aineitten vaikutuksesta tai jostakin taudillisesta
ilmiöstä. (M. O-B.)
Correggio, Pyhä yö.
Corse [korz], Korsikan (ks. t.) saaren
ransk. nimi.
Corsica ks. K o r s i k k a.
Corso (it., < lat. cursus = juoksu), oikeastaan
kilpa-ajo 1. kilpa-ajorata; laskiaisen
(karnevaalin) aikana toimeenpantu vaunuissa-ajo pitkin
kaupunkien pääkatuja, jotka siitä syystä usein
kantavat c. nimeä. Varsinkin torstaina ennen
paastoa ja laskiaistiistaina c. on
suurkaupungeissa erityisesti komea. — C. nimisistä kaduista
mainittakoon Rooman Corso, joka 2,450 m
pituisena, suorana viivana ulottuu Porta del
popolosta melkein Kapitoliumin juurelle. (W. S-m.J
Corssen, Wilhelm (1820-75), saks.
klassillis-filologi, v:sta 1844 lukionopettaja
Sehulpfor-tassa, eli v:sta 1866 Lichterfeldessä Berliinin
lähellä. Julk. „Ueber Aussprache, Vocalismus
und Betonung der lat. Spraelie" (2 nid., 2 pain„
Leipzig 1868-70) ; „Ueber die Spraelie der
Etru-sker" (2 nid., Leipzig 1874-75) y. m. K. J. II.
Cort, Fra ns de (1834-78), flaamil. runoilija.
C:n runollinen mielikuvitus ei ollut
korkealentoinen, mutta sen sijaan hänen runoissaan on
tunteen syvyyttä ja tunnelmallisuutta. Hän ylistää
etupäässä kodin ja avion tuottamaa onnea.
Hänen runokokoelmansa ovat: „Liederen" (Antv.
1857-59, 2 nid.), „Zingzang" (Bryss. 1866) ja
„Liederen" (Gron. 1868). C. käänsi
äidinkielelleen ulkomaalaisia runoilijoita.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
