- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cortège ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

39

Corvinus—Costarica

40

säilytettiin julkisena kirjastona Budan linnassa.
Matiaksen kuoltua C. joutui huonoon hoitoon;
m. m. käsikirjoituksia lahjoitettiin sekä
yksityisille että muille kirjastoille. Sota-aikoina
kirjastoa useasti ryöstettiin, viimeksi silloin, kun
Suleiman sulttaani 1541 valtasi Budan; tällöin
osa kirjastoa lähetettiin Konstantinopoliin, jossa
taaskin joukko käsikirjoituksia hävisi. Vv. 1869
ja 1877 Abdul Hamid II lahjoitti
Konstantinopolissa säilyneet jäännökset takaisin Unkarille.
Näiden kanssa yhdessä tavataan nykyään 33:ssa
eurooppalaisessa kirjastossa alun toistasataa
sellaista käsikirjoitusta, jotka Matias kuninkaan
vaakuna varmasti todistaa corvinalaisiksi;
sitäpaitsi on vielä olemassa noin 300 corvinalaisiksi
oletettua käsikirjoitusta. [Fischer, „König
Matthias Corvinus und seine Bibliothek", Wien
1878.] Y. W.

Corviuus [-V-] ks. Mathias Corvinus.

Corvisart [korvizä’r], Jean Nicolas
(1755-1821), ransk. lääkäri, Napoleon I:n
henkilääkäri ja restauratsionin aikana
lääkintälaitok-sen päällikkö; uudemman
patologisen anatomian perustajia. C:n
kasvojenilmeen nimellä kulkee
ilme, minkä sydämen
heikkeneminen saa aikaan. M. O-B.

Corydallis, kiurunkannus,
unikkojen heimoon kuuluva
kasvisuku ; monivuotisia yrttejä, joilla
on mukulamainen maanalainen
varsi, teriö kannuksellinen,
tavallisesti sinipunainen. Suomessa
kaksi villiä lajia C. intermedia
ja C. solida, molemmat keväällä
kukkivia lehtoyrttejä eteläosissa
maata. Koristuskasvina ja
metsistyneenä esiintyy
keltakukkainen C. nobilis.

Corylus ks. P ä h k i n ä p u u.

Corymbiferæ ks.
Mykerö-kukkaiset.

Corypha, intialainen palmusuku. Aina 25 m
korkeita, tuuhealehväisiä ja isolehtisiä puita.
Lehtiruoti voi olla 2 m:n pituinen, -lapa 5,5 m
pitkä ja 4,5 m leveä, ainoastaan reunastaan
lius-koittunut. C. kukkii vain kerran, mutta
varsi-päätteinen kukinto on sensijaan suunnaton,
monihaarainen. Lehtiä käytetään päivänvarjostimina
ja kattamiseen sekä paperina. Muutamista
lajeista saadaan vähänarvoista saagoa.

Coryphaena ks. Kultamakrillit.

Coryza (kreik. korytsa), nuha (ks. t.),
nenä-katarri, nenän limakalvon tulehdus, vrt. R h
i-n i t i s.

Cos., lyhennys sanasta cosinus (ks. t.).

Cosecans [-Ö-] 1. kosekantti (lyhennys
lat. complcmenli secans - komplementin sekantti)
ks. Trigonometria.

Cosi fan tutte (it.), „niin tekevät kaikki
(naiset)", sananparreksi yleistynyt Mozartin
oopperan nimi, sanat kirjoittanut L. Daponte,
esitetty Wienissä 1790.

Cosinus [-Ö-] (lyhennys lat. complementi
sinus = komplementin sinus) ks.
Trigonometria.

Cosmas ks. K o s m a s.

Cosmeticum /-ë’-/ (mlat., lat. < cosmé’tes =
kamaripalvelija), kaunistusaine 1. -keino.

Corydallis solida.
1 kukinto, 2
halaistu mukula.

Cossa, Luigi (1831-96), it. taloustieteilijä,
tuli 1858 Pavian yliopiston professoriksi ja oli
sen ohessa Milanon teknillisen korkeakoulun
opettajana. C. on kirjoittanut kaksi oivallista,
monelle kielelle käännettyä taloustieteen
käsikirjaa: ,,Primi elementi di economia politica"
(1876) ja „Primi elementi di scienza delle
finan-ze" (1876; ruotsinnettu nimellä „Första
grun-derna af finansvetenskapen"). Teoksessaan
„In-troduzione allo studio dell’ economia politica"
(1892) hän antaa esityksen taloustieteen
historiasta. J. F.

Cossa, Pietro (1830-81), it.
näytelmänkir-joittaja, kuuluisin Italian nykyaikaisista
historiallisen näytelmän luojista. Hänen ensimäistä
näj’telmääusä ,,Mario e i Cimbri" (1862) ei
näytelty. Kohtalaista suosiota saavuttivat hänen
draamansa „Puskin" (1869), „Sordello" (1872),
».Beethoven" (1872), „Monaideschi" (1874). Mutta
hänen omintakeinen näytelmänsä „Nerone"
(1871) oli vuosikymmenen suurin
näyttämö-menestys. C:n seuraavat näytelmät ovat
,,Messa-lina" (1876), „Cleopatra" (1879), komedia
,,Plauto e il suo secolo" (1876) ja draamat ,,Cola
di Rienzi", ,,Giuliano Apostata" (1876), „I
Borgia" (1878), „Cecilia" ja „I Napoletani" (1879).
Suunnittelun suurpiirteisyys on useille näille
näytelmille ominaista; mutta niitä haittaa usein
kompositsionin hajanaisuus ja mielikuvituksen
liioittelu. [Trevisani, „Pietro Cossa" (Rooma
1885) ; Franchetti, .,Pietro Cossa" (Nuova
Antologia, 1891).] J. H-l.

Cossus cossus (ligniperda), yleinen
puun-tuhooja, iso, paksu, kömpelörakenteinen
perhonen. Harmaanruskeissa, valkeankirjavissa
etusi ivissä lukuisia säännöttömästi aaltoisia,
mustanruskeita poikkijuovia, takasiivet
ruskeanharmaita. Siivenkärkien väli 70-85 mm. Toukka
kiiltävä, melkein kalju, selkäpuolelta
lihan-punainen, alta ja kupeilta kalpean
punakeltainen, pää musta, niskakilpi hyvin kova, leuvat
erittäin voimakkaat, pituus täysikasvaneena 10
cmnin; erittää koskettaessa keltaista, öljymäistä,
ilkeä,nhajuista nestettä. Kotelon selkäpuolella
poikittaisriveissä taaksepäin suunnattuja lyhyitä
piikkejä. Toukka syö käytäviä useihin
lehtipuihin m. m. myös hedelmäpuihin. Kotelo lepää
hienoista puunlastuista kokoon kehrätyssä
kotelo-kopassa. ks. kuvataulua Perhoset.

Costa, Isaak da (1798-1860), alankomaal.
runoilija ja kirjailija; alkoi kirjallisen
toimintansa kääntämällä äidinkielelleen Aiskhyloksen
näytelmät „Persai" (1816) ja ,,Prometheus"
(1820). V. 1818 hän julkaisi näytelmänsä
„A1-phonsus I". Melkein 25 vuotta hän toimi
pole-mikkona. V. 1840 hän yllätti kansansa suurella
poliittis-historiallisella runoelmalla
,,Vijfentwin-tingjaren", jota seurasi vähitellen muita
samanlaisia runoja. Erinomaisia ovat vielä hänen
runonsa ,,Hagar" (1847) ja hänen joutsenlaulunsa
„De slag bij Nieuwpoort" (1859). [Jan ten
Brinkin kirjoittama elämäkerta teoksessa
„Ge-schiedenis der Nord-Nederlandsche letteren"
(Amst. 1888).]

Costarica l-i’-] (esp. = ,.rikas rannikko"),
tasavalta (Republica dc Costa Rica)
Keski-Amerii-kassa, 8° ja 11° 16’ välillä polij. lev., 82° 40’ ja
85° 40’ välillä länt. pit., rajoittuu pohjoisessa
Nicaraguaan, idässä Ivaraibin-mereen, etelässä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0034.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free