- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Coste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Coste—Costiander

12

Kolumbiaan, lännessä Tyyneen-mereen ja on
pinta-alaltaan 48,410 km’-’. Itäinen rannikko on
eheää. Läntinen rannikko, joka on
rikkiuurret-tua (Golfo Dulce, Golfo de Nicoya) muodostaen
hyviä satamia, kohoaa vähitellen sisämaan
ylänköseutua kohti. Viimemainitun täyttävät
Kordillieerit, jotka kahtena yhdensuuntaisena
jonona kulkevat luoteesta kaakkoon. Eteläisempi,
jolla Pico Blanco (2,940 m) ja vulkaanit Pico
Ljum (2,650 m) ja Chirripö Grande (3,900 m)
kohoavat, on vanhaa, jota vastoin pohjoisempi
— vulkaanit: Poas (2,644 m), Irazu (3,417 m) ja
Turialba (3,325 m) *— on nuorempaa
eruptii-vista alkuperää. Joista, jotka yleensä ovat
vähäpätöisiä, on ainoastaan C:n pohjoisrajalla
virtaava San Juan syrjäjokineen (San Carlos ja
Sarapiqui) purjehduskelpoinen. Ilmasto on
kuumaa ja rannikkojen soisissa seuduissa
epäterveellistä (vuoden keskilämpö 26°).
Ylänkö-seutujen ilmasto on terveellistä ja jonkun verran
viileämpää. San Joséssa (1,135 m yi. merenp.) on
vuoden keskilämpö 19,6°, kuumimman kuukauden
(huhtikuun) 20,4°, kylmimmän (tammikuun)
18,-°. Atlantin-ineren rannikolla, missä kosteat
koillispasadit puhaltavat ja missä varsinaista
kuivaa aikaa ei ole, on vuotuinen sademäärä
3,747 mm. Länsi-rannalla on tammikuusta
maaliskuuhun kuiva aika ja sademäärä 1,800 mm.
Kasvikunta on ylen rikas ja liittyy
läheisesti etelä-ameriikkalaiseen kasvistoon. Idässä
upeat aarniometsät peittävät vuorien rinteitä,
kuivemmissa keski- ja länsiosissa on laajoja
savanneja ja catinga-metsiä (ks. C a t i n g a s), ja
uloinna lännessä tavataan rantaseuduissa jälleen
reheviä troopillisia metsiä. Eläinkunta on
rikas nisäkkäistä (apinoita, jaguaari, puuma,
tapiiri, useita hirvilajeja y. m.), linnuista, joita
on n. 700 eri lajia (kaksi kertaa niin paljon kuin
Euroopassa), käärmeistä ja hyönteisistä.
Asukkaita oli 1907 351,176, niistä suurin osa
kaupungeissa asuvia valkoihoisia (espanjalaisia).
Muun väestön muodostavat sivistyneet intiaanit,
maahan muuttaneet eurooppalaiset,
rannikkoseutujen neekerit ja metsien sivistymättömät
intiaanit. Yleisenä kielenä on espanjan kieli. Katolinen
oppi on valtion uskontona, mutta kaikkia
uskontunnustuksia suvaitaan. Kansansivistystä
edistävät 386 kansakoulua, joissa 18,000 oppilasta, useat
korkeammat oppilaitokset ja C:n pääkaupungissa
San Joséssa sijaitseva yliopisto.
Elinkeinoista tärkein on maanviljelys.
Viljelyskasveista mainittakoon banaani, kahvi, jota
viljellään aina 1,200 m:n korkeudella, kaakao,
etelän-hedelmät (varsinkin rantaseuduissa), tupakka,
sokeriruoko, kautsupuu (Castilloa elastica),
sar-saparilla, maissi, riisi ja peruna.
Savanniseu-duissa on karjanhoito huomattava elinkeino
tuottaen nahkoja ja vuotia. Metsistä saadaan
väri-puuta ja kallisarvoista tarvepuuta, meren
rannoilta suolaa ja vuorista metalleja, etupäässä
kultaa. Kauppa on vilkas; 1907 vastasi tuonti
arvolleen 40,154,558 mk., vienti 46,920,252.
Vientitavaroista ovat tärkeimmät banaanit (1907: 24
milj. mk:n arvosta), kahvi (16,8 milj. mk.), kulta
(2,4 milj. mk.), puuaine (0,9 milj. mk.) ja nahat
(0,2 milj. mk.). C:n satamissa kävi 1907:
Punta-renaksessa 102 laivaa (kantavuus 210,962
tonnia), Limonissa 609 (kantavuus 909,008 tonnia).
Kautateitä, jotka yhdistävät San Josén itä- ja

länsi-rannan satamiin, oli 1907 635 km,
lennätin-asemia 107 ja telefoniverkkoa 327 km. Metrisen
järjestelmän rinnalla ovat vanhat espanjalaiset
mitat vielä vallalla. Rahayksikkönä 011 1896
jälkeen colon - 100 ventavoa, (Smk. 2,4o), mutta
käytetään sen ohella myös pesoa = 2,15 col.
Hallintoa johtavat 4 vuodeksi valittu presidentti ja
kongressi, jossa on 31 jäsentä. C. jaetaan 7
maakuntaan: Alajuela. Cartago, Guanacaste,
Here-dia, Limön, Puntarenas ja San José. Valtion
menoarvio oli 1904 15,8 milj. mk. Ulkomainen
valtiovelka v. 1907 60,325,173 mk., kotimainen
23,406,444 mk. Vakinaista sotaväkeä 011 1,000
miestä, nostoväkeä sisällisten levottomuuksien
aikana 5,000, sota-aikana 12-15,000 miestä.
Sotalipun värit: sininen, valkoinen, punainen,
valkoinen, sininen (vaakasuorassa), punaisen keskessä
vaakuna. Kauppalippu ilman vaakunaa. — V. 1502
Kolumbus löysi C:n, mutta vasta 1561-65 Juan
Vasquez de Coronado sen valloitti Espanjalle ja
perusti 1563 nykyisen Cartagon läheisyyteen
samannimisen kaupungin, joka kauan oli maan
pääkaupunkina. C. kuului senjälkeen
espanjalaisten Guatemalan varakuningaskuntaan,
kunnes tämä 1821 julistautui emämaasta
riippumattomaksi ja järjestäytyi Keski-Ameriikan
Yhdysvalloiksi. Tarmokkaan presidenttinsä Carillon
aikana (1839-42) C. irtautui tästä
liittotasavallasta muodostuen itsenäiseksi valtioksi.
Vauraudessa ja sivistyksessä C. on muista
Keski-Ameriikan valtioista edellä, mikä johtuu kansan
ahkeruudesta ja raittiudesta sekä myös maan
rikkauksista. Osaltaan ovat tähän myös
vaikuttaneet maan etäinen asema, jonka johdosta se 011
pysynyt erillään muitten valtioiden
puoluetaiste-luista, sekä useat tarmokkaat presidentit. Näistä
ovat tunnetuimmat Mora (1850-59), jonka aikana
katolinen oppi tuli valtionuskonnoksi, ja
Guardia (1870-82), joka pani toimeen maksuttoman
pakollisen opetuksen ja yleisen asevelvollisuuden.
Nykyinen presidentti 011 Cleto Gonzalez Viquez,
valittu vuosiksi 1906-10. V. v. F.

Coste [kosi], Jean Jaques Marie
Cyp-rien Victor (1807-73), ransk. embryologi ja
kalanviljelyksen harrastaja. Teoksia: „Recherches
sur la génération des mammifères et la
forma-tion des embryons" (1834) ; ,,Histoire générale
et particulière du développement des corps
orga-nisés" (1847-59).

Coster, Lourens Ja 11 s z o on, alankoni,
lukkari, jonka on väitetty 1440, jo ennen
Gutenbergia, Ilaarlemissa keksineen kirjapainotaidon.
Kertomus, jonka ensin muutama kirjanpainaja
äskenmainitussa kaupungissa 1561 on esittänyt,
on silminnähtävästi aivan perätön. K. G.

Costiander, Malakias (1815-70),
suomentaja, kotoisin Kostulan kylästä Hämeenkyröstä,
jossa isä oli lautamiehenä. Käytyään koulua
Porissa hän tuli Turun lukioon, josta pääsi
yliopistoon 1839. Aikoi papiksi, mutta luopui
pian ruumiinvian tähden siitä tuumasta. Vielä
samana vuonna hän otti vastaan
kiertokoulun-opettajan viran Nurmijärvellä, hoitaen sitä
kuolemaansa asti. ßilla oli taipumuksia eepilliseen
runouteen. Jo lukiossa ollessaan hän sepitti
klassillisella kuusimitalla runoelman ,,Jaako,
Kyröskosken poltissa kerran", joka ilmestyi
painosta 1848. Suomensi Runebergin „Elgskyttarne"
runoelman (1855 v:n Suomi-kirjassa) sekä Ver-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free