- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
49-50

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cournot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

49

Cournot—Cousin

50

v:lta 1830 ( t nid.; Armand Carel’in johdanto) ja
vrlta 1837. J. H-l.

Cournot [kurnö’], Antoine Augustin
(1S01-77), ransk. matemaatikko ja
taloustieteilijä, tuli 1834 matematiikan professoriksi
Lyoniin, 1838 opetuslaitoksen ylitarkastajaksi ja oli
1852-64 Dijonin akatemian rehtorina ; on
julkaissut nerokkaita matemaattisia, filosofisia ja
taloustieteellisiä teoksia. Viimemainituista on
merkillisin „Recherches sur les principes
matliéma-tiques de la théorie des richesses" (1838). Tällä
teoksella, joka miespolven ajan pysyi
huomaamattomana, hän perusti taloustieteellisten
kysymysten, varsinkin arvo- ja hintateoriain
matemaattisen käsittelyn, jolla 1870-luvulta lähtien
on ollut tärkeä sija taloustieteen kehityksessä.
Yleistajuisesti ja ilman matemaattisia kaavoja
hän on esittänyt taloustieteelliset mielipiteensä
teoksessa ,,Principes de la théorie des richesses"
(1863), joka sittemmin ilmestyi kokonaan
uudistettuna nimellä ,,Revue sommaire des doctrines
éeonomiques" (1877). C. oli oppinut, itsenäinen
ja syvämietteinen ajattelija. J. F.

Cour permanente d’arbitrage [kiir permanä’t
darbiträ’z], Haagissa sijaitsevan kansainvälisen
„alituisen sovinto-oikeuden" virallinen nimi.

Cours [kürj (ransk.), kurssi (ks. t.).

Court [köt] (engl.), oik. piha, siitä: hovi;
käytetään myös erikoisesti merkitsemään
tuomioistuimia, joiden vallan katsotaan olevan
johdettavissa kuninkaan vallasta.

Court [kürj, Antoine (1695-1760), ransk.
protest. jumaluusoppinut, järjesti uudelleen
Ranskan reformeeratun kirkon, joka Nantes’in ediktin
lakkauttamisen (1685) jälkeen oli
hajaannus-tilassa. Kun Ranskan hallitus edelleenkin
vainosi reformeeratun uskon tunnustajia, sai C.
työssään taistella tavattomia vaikeuksia vastaan
ja osaksi johtaa työtä isänmaansa rajojen
ulkopuolelta. K. ö.

Court [Mr], Pieterdela (n. 1618-85),
alankomaalainen taloustieteilijä, toimi
kauppiaana ja villatehtailijana Leidenissä, mutta
pakeni sieltä, kun neuvospensionaari Jan de Witt,
jonka kannattajia hän oli, 1672 oli murhattu.
C. on 17:nnen vuosis. etevimpiä taloustieteellisiä
kirjailijoita. Hän vaatii, että täydellinen vapaus
on saatettava voimaan taloudellisella alalla. Tältä
kannalta lähtien hän tuomitsee
ammattikuntalaitoksen ja suuret kauppakomppaniat, mutta ei
kuitenkaan kaikissa suhteissa hylkää silloin
vallalla ollutta merkantilismia, nänen teoksistaan
mainittakoon: „Aanwysing der heilsame politike
gronden en maximen van de republike van
Holland en West-Vriesland" (1669). J. F.

Courtage [kurtä’z] (ransk.), kavp.,
välityspalkkio (erityisesti pörssikaupoissa).

Courtisan [kurtizä’] (ransk.; esp. cortesano,
it. cortigiano), hovimies; elostelija. —
Courti-sane
za,’nj, kurtisaani (ks. t.), oik. [-hovinainen. »Sanaa käytettiin ennen varsinkin paavien
rakastajattarista.

Courtois [kurtua’], Bernhard (1777-1838),
ransk. kemiallisen teollisuuden harjoittaja, on
keksinyt jodin (ks. t.) ja sanotaan hänen
ensi-mäisenä keksineen myös morfiinin.

Courtoisie [kurtuazl’] (ransk.), kohtelias
käytös, hovitapa, ritarillisuus naisväkeä kohtaan,
vrt. Kurtiisi.

Courtrai 1. Courtray /kurtrc’] (fiaam.
Kortrijk), vanhojen muurien ympäröimä
kaupunki Belgiassa, Länsi-Flanderin maakunnassa,
Lys-joen varrella, 4 km Ranskan rajalta, 34,829
as. (1907). Useita kirkkoja, kaunis goottilainen
raatihuone, beffroi, museo, teknillinen koulu,
pörssi, kauppakamari y. m. Harjoittaa
pellava-kankaitten- ja pitsinvalmistamista. — C. on
muinainen Cortoriacum. Ileinäk. 11 p. 1302
Bruggen ja Ypernin kutojat voittivat täällä
kreivi Vilhelm Jülichiläisen johdolla Robert
Artoislaisen johtamat Ranskan ritarit (n. k.
kannustaistelu). Taistelukentältä löydetyt
kultaiset ritarikannukset säilytettiin
voitonmerkkeinä. (V. v. F.)

Cousin [kuza ] (ransk.), miespuolinen serkku.
— C o u s i n e [kuzi’n], naispuolinen serkku.

Cousin fkuzä’], Victor (1792-1867). ransk.
filosofi, esiintyi jo hyvin nuorena, v:sta 1815
alkaen, loistavalla
menestyksellä filosofian
opettajana „École
norma!e"ssa ja
Sorbonnen yliopistossa
Pariisissa. V. 1820

taantumusmielinen
hallitus erotti hänet
toimestaan, 1828 hän
sai taas siihen
ryhtyä; 1830: n
vallankumouksen jälkeen
hän kutsuttiin
moniin luottamustoimiin, opetusasiani
neuvoston jäseneksi,
„École normale"n
johtajaksi,
nimitettiin Ranskan pääriksi, oli 1S40 lyhyen ajan
opetusasiani ministerinä. Vuosien 1848 ja 1852
jälkeen hän vetäytyi yksityiselämään ja antautui
yksinomaan tieteellisiin töihinsä. —
Filosofiassaan C. vastusti sensualismia, nojautuen aluksi
skottilaiseen „common sense" (,,terveen
ihmisjärjen") filosofiaan, jonka Royer-Collard oli
tuottanut Ranskaan. Mutta pian C. rupesi
syventymään Saksan spekulatiiviseen filosofiaan ja
osasi viehättävässä muodossa tehdä muutamia
Schellingin ja Hegelin suuria ja
mieltäkiinnittä-viä aatteita tunnetuiksi Ranskassa sekä yleensä
tavattomasti eläliyttää ja syventää filosofian
historian harrastusta. Siitä lennokkaasta ja
rohkeasta, panteismiin vivahtavasta katsantotavasta,
jota hän siihen aikaan kannatti, hän kuitenkin
sitten peräytyi eklektiseen spiritualismiin, joka
etupäässä nojautui Descartes’iin, mutta koetti
valikoiden sovitella järjestelmäänsä erilaisia
aatteita muidenkin idealististen ajattelijain opeista.
Sen mukaisesti hän on myöhemmissä painoksissa
muutellut lukuisia kohtia omissa aikaisemmissa
teoksissaan. — Ollessaan 1830- ja 40-luvuilla
monessa kohden Ranskan opetuslaitoksen johtajana
C. järjesti filosofian opetuksen yliopistoissa ja
lyseoissa ankaran yhdenmukaisesti. On
katkerasti valitettu, että tuo entinen innokas uusien
aatteiden julistaja silloin muuttui dogmaattiseksi
,,paaviksi", joka ei sallinut vähintäkään
poikkeusta määrätyistä opinkappaleista. O:n
sen-aikuisessa toiminnassa oli kuitenkin
ansiopuolia-kin; m. m. hänen onnistui, ankarasti ylläpitäen

V.-Cousin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0039.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free