Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Crevaux ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Crevaux—Crichton
66
valtaneuvos, Ernst Juhana C. vanh:n (2:n)
poika, tuli, oltuansa laamannina ja maaherrana
Itägötanmaalla, 1727 valtaneuvoston jäseneksi,
jona kuului Arvid Bernhard Hornin
kannattajiin ja sai 1739 hänen kanssaan eronsa.
7. K u s t a a C. (1683-1746), maaherra, Juhana
C:n (5:s) poika, otti upseerina osaa suureen
Pohjan sotaan, nimitettiin 1724 Pohjanmaan
rykmentin everstiksi ja 1739 Pohjanmaan
maaherraksi. Valtiopäivillä 1743 hän tuli silloin
„Suo-inen asiain järjestämiseksi asetetun
deputatsio-nin" esimieheksi. Maaherrana hänen mainitaan
osoittaneen suurta harrastusta lääninsä tilan
parantamiseksi, ja erittäinkin hän koetti
vaikuttaa myöskin Pohjanmaan kaupunkien
kauppaoikeuksien puolesta. Myöskin Kustaa C:n perhe,
erittäinkin hänen vaimonsa Hedvig Helena
Maidel, oli liittynyt senaikuiseen pietistiseen
liikkeeseen. K. G.
8. Kustaa Filip C. (1731-85), kreivi,
ruots. runoilija ja valtiomies; tuli ylioppilaaksi
Turussa ja
harjoitteli siellä opintojaan,
kunnes 1751 astui
virkauralle
ruvetessaan virkamieheksi
kuninkaalliseen
kansliaan Tukholmassa.
Siellä hän joutui
tuttavuuteen nuoren
runoilijan Gyllenborgin
kanssa, ja heidän
välillään syntyi
ystä-vyys, joka kesti läpi
elämän. He liittyivät
pian siihen
kirjalliseen piiriin, jossa
rouva Nordenflycht
runollisella
nerokkuudellaan hallitsi
ja joka otti nimekseen ,,Tankebyggarorden". Sen
jäseninä he uskollisesti pysyivät senkin jälkeen,
kuin heidät kiinnitettiin hoviin, Gyllenborg
kruununprinssin ja Creutz herttua Fredrik
Adollin palvelukseen. — C. oli jo silloin tunnettu
pienemmistä runoistaan, joita hän oli
painattanut „Tankebyggarordenin" „Våra försök"
nimisiin julkaisuihin. Yhdessä rouva Nordenflyehtin
ja Gyllenborgin kanssa hän toimitti sitäpaitsi
,,Vitterhetsarbeten" nimistä julkaisusarjaa, jonka
toinen osa 1762 sisälsi hänen suurimman runonsa
„Atis och Camilla". Tämä aleksandriinimittainen
idylli 5:ssä „laulussa" on ajan tapaan kirjoitettu
„paimenruno" rococo-tyyliin ; sen
luonnonkuvaukset unelmoidusta Arkadiasta ja ylistyshymnit
viattomalle ja uskolliselle rakkaudelle suuresti
viehättivät C:n aikalaisia. Se on muotonsa
puolesta merkkiteos Ruotsin kirjallisuudessa, sillä
niin sulavana ei ruotsin kieli vielä koskaan ollut
runopukuisena esiintynyt. Tämä helmi
ruotsinkielisessä runoudessa herätti aikoinaan
semmoista ihastusta, että ainoastaan Tegnérin
„Fri-thiofin satu" on myöhemmin saanut senkaltaista
osakseen. Suomalaisella taholla on pidetty tämän
runon kuten C:n muittenkin runojen
yksinkertaista, vienoa ja tunnelmallista sävyä erityisenä
suomalaisena piirteenä hänen runoudessaan. —
Seur. v. „Atis ja Camilla" runon ilmestymisen
jälkeen C. nimitettiin Ruotsin lähettilääksi
Es-3. IL Painettu */K09.
panjaan ja muutamia vuosia myöhemmin
Pariisiin, jossa hän virkatoimensa lomassa otti osaa
sen ajan hienoon seuraelämään ja solmi
tuttavuuksia kirjallisen maailman merkkihenkilöiden
kanssa. Kotiintulonsa jälkeen (1783) hän kuului
Kustaa Ill:n lähimpään piiriin ja otti sekä
ministerinä että ystävänä osaa hänen taiteellisiin
ja kirjallisiin harrastuksiinsa. Hän kuoli jo
1785, vähää ennen kuin Ruotsin akatemia
perustettiin, jonka ensimäisistä jäsenistä hän olisi
ollut kunniakkaimpia.
V. 1797 Franzén kirjoitti kuuluisan „Sång öfver
grefve Gustaf Filip Creutz", ja 1835 Ruotsin
akatemia leimasi kunniamitalin hänen muistoksensa.
[Franzén, ,,Minne öfver grefve Gustaf Filip
Creutz" (Sv. akad:s handl. XVI 1836) ;
Atterbom, „Svenska Siare och skalder" (III os. 2:nen
pain. 1862) ; B. E. Malmström, „Grunddragen af
svenska vitterlietens historia" (I, 1866) ; Schück
& Warburg, ,,Illustrerad svensk
literaturhistoria" (2:neri os. 1897).] E. E.
9. Carl Magnus C. (1821-93), kuvernööri,
historiantutkija, maisteri 1847, tohtori 1850,
harjoitti historiallisia opintoja, joiden tuloksena
olivat teokset ,,Anjala-förbundet, bidrag tili dess
historia" (julkaistu 1848 salanimellä Maunu
M ai m an e n) ja „De initiis monasterii Vallis
Gratiæ" (1850). C. otti 1860-luvun alussa
innokkaasti osaa silloin uudestaan heräävään
perustuslailliseen valtioelämäämme, ollen jäsenenä
lammikuun-valiokunnassa 1862 ja valtiopäivillä
1863-64 ja 1867. Oli 1866-89 Turun läänin
kuvernöörinä. Kotikartanostansa Malmgärdista
Pernajassa hän piti tarkkaa huolta ja rakennutti
m. m. siihen uhkean linnarakennuksen. — Hänen
poikansa kreivi Gustaf Philip C.
karkoi-tettiin vanhimman poikansa kanssa Bobrikovin
aikana syyskuussa 1903 maasta ja sai vasta
monien rettelöiden jälkeen oikeuden palata.
E. G.
Crevaux [kr&vö’], Jules Nicolas
(1847-82), ransk. tutkimusmatkailija, tutki 1877
hallituksen toimesta Ranskan Guayanaa kulkien sen
halki Jary- ja Amazon-virroille saakka. Toisella
retkellään Etelä-Ameriikassa (1878-79) hän kulki
Oyapockista Amazon-virtaa ja sen syrjäjokia
pitkin ylös aina Andein juurelle ja kolmannella
(1880) hän tutki Magdalenan ja Orinocon
läntisten syrjäjokien juoksua. Eräällä retkeilyllä
Gran Chacolle Bolivian toba-intiaanit murhasivat
hänet lähellä Ipantipucua. Hänen teoksistaan
mainittakoon ,,Voyages dans l’Amérique du Sud"
(1882) ja hänen kuolemansa jälkeen (1883)
ilmestynyt „Fleuves de 1’Amérique du Sud 1877-79".
(V. v. F.)
Crevé [kravë’], etsaus- 1. syövytystaiteessa
käytetty ammattisana, jolla tarkoitetaan
miedon-tamattoman salpietarihapon käyttämistä
tavallisten syövytysaineiden asemesta. Etupäässä sitä
käyttävät ranskalaiset maisemanetsaajat
saadakseen erityisiä valoarvoja etsattavalla levyllä
muita voimakkaammin esiintymään.
Cricetus ks. Hamsteri.
Crichton & C:o Aktiebolag ks. Crichton,
William.
Crichton [Icraitn], William (1827-89),
teol-lisuudenharjoittaja, kotoisin Skotlannista. C. oli
vv. 1850-52 konekonstruktöörinä A.T.Erikssonin
ja D. Cowien 1842 Turkuun perustamassa kone-
K. F. Creutz.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
