Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Crispinus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
€9
Crispinus—Croker
70
kovan iskun. — Erottuaan hallituksesta C. oli
useat vuodet oppositsionin johtajia
parlamentissa, kunnes hän huhtik. 1887 sai
sisäasiainministerin salkun Depretisin ministeristössä ja
Depretisin kuoltua, heinäk. 29 p. sam. v.,
pääministerin ja ulkoasiainministerin salkun, pysyen
edelleen sisäasiainministerinä. Hallituksen
johtajana hän toimi tarmolla siteiden lujittamiseksi
Italian sekä Itävalta-Unkarin ja Saksan välillä
(,,kolmiliitto"). Tammik. 1891 C:n täytyi erota
siksi että ei tahtonut suostua puolustusmenojen
alentamiseen, vaan vaati uusia veroja. Maan
kasvavat taloudelliset vaikeudet saattoivat C:n
kumminkin taasen valtaan jo 1893 ja hän johti
sittemmin maata voimalla ja
häikäilemättömyydellä, joka suuressa määrässä muistutti vanhaa
vallankumousmiestä. Kapinalliset liikkeet
Sisiliassa tukahdutettiin verisellä ankaruudella ja
1894 hajoitettiin työväenyhdistykset. Entinen
pääministeri Giolitti syytti C:ä 1894 siitä, että
hän oli ottanut lahjoja Rooman pankilta ja
myönyt kunniamerkkejä. Syytös herätti
suunnatonta huomiota. Yhä kasvavaa tyytymättömyyttä
vaimentaakseen C. aikoi hankkia maalle sotaista
kunniaa, aloittamalla valloitussodan Abessiiniaa
vastaan. Mutta kun italialaiset kärsivät
musertavan tappion Aduan luona, oli C. pakotettu
pyytämään eron. Sen johdosta, että
edellämainitut syytökset C:ä vastaan yhä vain uusiutuivat,
asetti eduskunta parlamenttaarisen
tutkintovaliokunnan. Se sai selville, että hän ei ollut
menetellyt suorastaan rikollisesti. Kun
edus-tajakamari kuitenkin lausui moitteen eräästä
hänen toimenpiteestään, niin hän erosi
edusmies-paikastaan, mutta hänen valitsijamiehensä
Paler-mossa valitsivat hänet sam. v. uudelleen,
valtavalla enemmistöllä. -— C:n politiikan
vaikutuksesta Italian kohtaloihin on lausuttu hyvin
eriäviä mielipiteitä. Siitä huolimatta on annettu
täysi tunnustus hänen hehkuvalle
isänmaanrakkaudelleen ja oivalliselle järjestämiskyvyllensä.
[Barth, „Crispi" (saks.) ; Stillman, „Francesco
C." (engl.).] E. Ma.
Crispinus [-V-], pyhimys, polveutui ylhäisestä
roomalaisesta suvusta; Dioeletianuksen vainon
aikana hän pakeni veljensä
Crispinianuk-s e n kanssa Soissons’iin, jossa molemmat
rupesivat harjoittamaan suutarinammattia; 287 he
kärsivät marttyyrikuoleman. Heitä pidetään
suutarien suojeluspyhimyksinä. Legenda kertoo
heidän huolenpitonsa köyhiä kohtaan menneen
niin pitkälle, että he varastivat rikkailta nahkaa
tehdäkseen siitä köyhille kenkiä.
Cristinos
sti’-J, esp. valtiollinen puolue, joka
sai nimensä Ferdinand VII:n leskestä [-kuningatar Maria Kristinasta, siksi että puolueen
jäsenet puolustivat hänen tyttärensä Isabellan
perintöoikeutta karlisteja (Don Carlosin
kannattajia) vastaan ja niitä vapaamielisiä
uudistuksia, joita leskikuningatar pani toimeen,
johtaessaan maan hallitusta 1833-40. E. M-a.
Criterium /-ë’-/ ks. K r i t e r i o.
Crnagora [tsrn-J, „musta vuori", Montenegron
serbialainen nimitys.
Crny ks. K a r a-D jordje ja
Karadjor-d j e v i 6.
Croce [krötse], Benedetto (s. 1866), etevä
it. estetikko, on m. m. kirjoittanut huomiota
herättäneen teoksen: ,,Estetica come scienza dell’
Crocus sativus.
espressione e linguistica generale. I. Teoria.
II. Storia" (1902, myös ransk. ja saks.).
Croce [krötse], Giovanni (1557-1609),
venetsialainen kuoronsäveltäjä, Zarlinon oppilas,
tyyliltään G. Gabrieli’a lähenevä. Paitsi lukuisia
kirkkolauluja on säilynyt myös
hänen sepittämiänsä leikillisiä
sävellyksiä (cappricci), esim.
sellainen, jossa käki ja
satakieli laulavat kilpaa ja
papukaija lausuu ratkaisevan
arvostelunsa. I. K.
Crocus, sahramikasvi,
kasvisuku kurjenmiekkaisten
heimossa. N. 60 lajia,
useimmat Välimeren maista. C:illa
on maanalainen varsimukula,
pitkät rihmamaiset lehdet,
joiden keskisuoni on valkea ja
reunat taaskäänteiset, ja isot
heleänväriset kukat, jotka
kohoavat lehtikärkien tasalle.
Luotti 3- t. useampihaarainen.
Puutarhoissa suosittu
kevät-kasvi on valkea-,
punertava-tai sinertäväkukkainen G.
ver-nus. C. saiiints-lajista saadaan
sahrami (ks. t.).
Crofter [krofto] (engl. < croft = maatilkku),
nimi, jota käytetään Skotlannin ylämaan
pienistä vuosivuokraajista. Ennen niitä tavattiin
suuressa osassa maata ja vielä nytkin ne ovat
väestön enemmistönä m. m. Hebrideillä,
Orkney-ja Shetlandin-saarilla. V:een 1745 e:it
omistivat maan yhdessä vanhojen klaanipäälliköideu
kanssa, mutta kun feodaalinen järjestys
skotlantilaisten viimeisen kansallisen kapinan jälkeen
hävisi, ottivat klaanipäälliköt maan omaksensa,
rupesivat pitämään c:eita oikeudettomina
vuokra-miehinä ja karkoittivat heitä varsinkin 19:nnen
vuosis. alkupuolella tuhansittain tiluksiltaan
muuttaakseen ne laidun- tai sittemmin
metsästysmaiksi. 1880-luvulla syntyi c:ien keskuudessa
voimakas liike heidän asemansa parantamiseksi;
1884 perustettiin H i g h 1 a n d land law r
e-forin association, joka pian saavutti
suuren merkityksen ja sai aikaan sarjan lakeja,
joiden kautta m. m. pienet vuokratilat voidaan
muuttaa perinnöllisiksi. Näiden lakien
toimeenpano on kolmimiehisen komissionin varassa.
Sen on m. m. määrättävä kohtuullinen
vuokramaksu, jos asianomaiset eivät voi siitä sopia
keskenänsä. Valtio on myöskin myöntänyt
varoja pienten maanviljelijäin ja kalastajien
talouden kohottamiseksi. J. F.
Croker [krouka], John Wilson
(1780-1857), engl.-irl. politikko ja kirjailija. Herätti
ensi kerran huomiota 1804 julkaisemallaan
kirjalla „Familiar epistles", jossa hän ruoski
irlantilaisia teatterioloja. V. 1807 hänet valittiin
ali-huoneeseen, missä hän pian herätti huomiota
etevänä puhujana ja äärimmäis-konservatiivisten
harrastusten oivallisena puoltajana; C. oli
1809-30 amiraliteetin sihteerinä. Suurta suosiota
saavuttivat hänen runonsa „The battle of
Tala-vera" (1809) ja „Stories for children from the
history of England" (1817). Scottin ja Canningin
kera hän perusti 1809 aikakauslehden „Quarterly
Review", johon hän kirjoitti kaikkiaan noin 260
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
