- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
73-74

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cronartium ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

Cronartium

Cronstedt

74

maikan saaren ja Diinkirchenin kaupungin.
Englannin vaikutus oli tähän aikaan suuri Euroopan
valtiollisissa asioissa. Maassa vallitsi järjestys,
mutta sitä ylläpidettiin ankaralla
sotilashallituksella, jonka vuoksi se tuntui kansasta
raskaalta. C:n kokoonkutsuma toinen parlamentti,
josta hän karkoitti 100 jäsentä, tarjosi hänelle
kuninkaankruunua, mutta upseeriensa
vaatimuksesta hän ei ottanut sitä vastaan. C. oli
Englannin suurimpia valtiomiehiä ja voimakas
hallitsija, mutta kaikissa toimissaan hän tahtoi
edistää Jumalan asiaa; hän oli mielestänsä vain
välikappale Jumalan kädessä. Useat salaliitot
tekivät C:n viimeiset vuodet synkiksi. Hän kuoli
3 p. syysk. 1658 määrättyään jälkeläisekseen
poikansa Rikhardin, joka oli luonteeltaan heikko
ja luopui hallituksesta 1659. — Kauan aikaa oli
C:sta nurja käsitys vallalla, kunnes Carlyle 1845
saattoi hänet parempaan valoon julkaisemalla
hänen kirjeensä ja puheensa („letters and
speeches"). Monet historiankirjoittajat, niinkuin
Guizot, Ranke, Förster, Gardiner y. m. ovat
teoksissaan esittäneet C:n elämää ja toimintaa.
Uusimmista elämäkerroista ovat tunnetuimmat:
Firth, „01iver C." (1900) ja John Morley,
„01i-ver C." (1900). K. O. L.

Cronartium ks. Ruostesienet.

Cronhielm [kränjelm], Gustaf (1664-1737),
kreivi, kansliapresidentti, oli perintöprinssi
Kaarlen (sittemmin Kaarle XII:n) kamariherra
ja otti osaa hänen opetukseensa; nimitettiin 1710
neuvosherraksi ja lakikomissionin
puheenjohtajaksi ; hän onkin ansiokkaalla tavalla ottanut
osaa 1734 hyväksytyn „Ruotsin valtakunnan
lain" valmistamiseen; korotettiin 1712
kreivin-arvoon, nimitettiin 1718 kauppakollegion
presidentiksi ja 1719 kanslianpresidentiksi sekä
Upsalan yliopiston kansleriksi. C. oli Kaarle XII:n
erityisessä suosiossa, mutta tämän kuoltua hän
joutui huonoihin väleihin Ulrika Eleonoran
kanssa, jonka perintöoikeutta Ruotsin kruunuun
hän vastusti. Hän erotettiin jouluk. 12 p. 1719
kansliapresidentin toimesta sekä valtaneuvoston
jäsenyydestä, johon viimemainittuun toimeen
hän pääsi takaisin, kun sekreettivaliokunta oli
antanut kuningas Fredrikille ankaran
huomautuksen. C. kuului myöhemmin holsteinilaiseen
puolueeseen ja liittyi sittemmin niihin, jotka
kannattivat Ranskan ystävyyttä. K. O. L.

Cronhjort [krünjürt], Abraham
(1634-1703), soturi, kotoisin Liivinmaalta, palveli
Ruotsin väessä ja oli sitten Würtembergin
herttuan sotapalveluksessa; palasi 1675 takaisin
Ruotsiin, ruveten jälleen sotapalvelukseen. C.
nimitettiin 1696 Hämeen-Uudenmaanläänin
maaherraksi ja korotettiin samana vuonna
vapaaherraksi. Maaherrana hänen sanotaan olleen
tylyn ja omanvoiton pyytäjän. V. 1700, kun iso
Pohjan sota oli syntynyt, sai C. niiden joukkojen
(n. 6,000 miestä) päällikkyyden, joiden tuli
suojella rajaa venäläisiä vastaan. Hänen onnistui
1701 voittaa venäläiset, mutta hän jäi sen
jälkeen tappiolle eikä voinut estää Inkerinmaata
joutumasta venäläisten valtaan. C. erosi 1703
päällikkyydestä ja kuoli samana vuonna
Helsingissä. K. O. L.

Cronholm [krün-J, Abraham Peter
(1809-79), ruots. historiankirjoittaja, tuli 1831
pohjoismaiden historian ja muinaistieteen dosen-

tiksi Lundiin sekä 1849 pohjoismaisen historian
ylim. professoriksi. Hänen tutkimuksensa
esineitä olivat erityisesti Kustaa II:n Aadolfin ja
Kristiinan aikakaudet. C:n julkaisuista
mainittakoon: „Väringarne" (1832), „Skånes politiska
historia" (1847-51), „Sveriges historia under
Gustaf 11 Adolf" (1857-72). K. S.

Cronje, Piet Arnoldus (s. 1835),
buuri-kenraali, vanhaa hugenottisukua, sai ensimäisen
maineensa 1881 v:n buurisodassa, varsinkin
Potchefstroomin piiritysjoukon päällikkönä, jossa
toimessa hän osoitti samanlaista nykyaikaisten
sodankäyntitapojen halveksimista kuin
myöhemminkin, suuren buurisodan aikana. Hän oli sen
jälkeen Transvaalin kansanneuvoston ja
toimeenpanevan neuvoston jäsenenä sekä toimi jonkun
aikaa säälimättömällä kovuudella
alkuasukkaiden ylipäällysmiehenä. Tammik. 2 p:nä 1896 C.
pakoitti Transvaaliin hyökänneen Jamesonin
retkikunnan Krügersdorpissa antautumaan.
Suuressa buurisodassa C. Transvaalin läntisen
ar-meian päällikkönä ensin määrättiin piirittämään
Mafekingia, mutta siirrettiin pian Kimberleyn
edustalla olevaan piiritysjoukkoon. Modder-joen
taistelussa (marrask. 28 p.) C:n tosin täytyi
peräytyä, mutta vasta lordi Methuenin
johta-main englantilaisten kärsittyä kovan mieshukan;
jouluk. 11-12 p:nä C. tätä mieshukkaa vielä
lisäsi torjuessaan Magersfonteinin luona
Methuenin hyökkäyksen. Lordi Robertsin ryhdyttyä
kuuluisaan hyökkäysliikkeeseensä ja kenraali
Frenchin tultua Kimberleyn avuksi C:n oli pakko
(helmik. 1900) nopeasti peräytyä, mutta helmik.
17 p:nä French hänet saavutti Paardebergin
luona ja saarsi joen uomaan. Vihollisen
pommituksen ja muonavarojen puutteen takia C. nyt,
häntä auttamaan pyrkivien buurikenraalien
neuvoista välittämättä, antautui joukkoineen helmik.
27 p:nä. Hänet vietiin S:t Helenan saarelle,
josta sodan päätyttyä palasi Transvaaliin.

K. B:dt.

Cronstedt [krän-], ruots.-suom. aatelissuku,
jonka jäsenistä ovat huomattavimmat:

1. Carl C. (1672-1750), sotilas, otti osaa
Narvan tappeluun (1700) ja seurasi Kaarle XII:n
voittoisaa joukkoa, kunnes joutui Pultavassa
vangiksi (1709). V. 1710 hän pääsi muuatta
venäläistä kapteenia vastaan vapaaksi ja otti
tykistöpäällikkönä Stenbockin joukossa sam. v.
osaa Helsingborgin taisteluun. C. tuli sittemmin
pian huomatuksi Ruotsin tykistölaitoksen
uudistajana. V. 1738 hän määrättiin Suomen
sotajoukkojen ylipäälliköksi, mutta kun hän, tuntien
aseman, varoitti rupeamasta sotaan Venäjää
vastaan, niin hänet kutsuttiin pois ja hän sai 1740
nimityksen sotakollegion presidentin virkaan.
Jo 1718 hän korotettiin vapaaherraksi.
Aikanaan kulki huhu, että Kaarle XII olisi C:n
käden kautta menettänyt henkensä, mutta se jäi
todistamattomaksi. K. S.

2. Johan Adam C. (1749-1836), kreivi,
sotilas, synt. Tukholmassa. Isä oli
kamari-kollegion presidentti Karl Johan C. Poika C.
meni nuorena sotapalvelukseen, otti kunnialla
osaa 1788-90 vuoden sotaan ja tuli 1793 everstiksi
ja leskikuningattaren henkirykmentin
päälliköksi, joka rykmentti majaili Viaporissa. V. 1806
C. nimitettiin Savon prikaatin päälliköksi ja
johti tätä kuuluisaa joukkoa 1808-09 vuoden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free