- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cronstedt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11

viimeiset vuotensa Herttonaisten kartanossa
lähellä Helsinkiä synkässä yksinäisyydessä ja
vastaanottamatta mitään julkista tointa. Hän kuoli
7 p. huhtik. 1820. G. R.

4. Carl Olof C. (1800-83), edellisen poika,
senaattori. Palveltuaan sotilasalalla hän tuli
Vaasan läänin kuvernööriksi 1837, senaattoriksi
talousosastoon 1848. C. muutamien muiden
senaatin jäsenten kanssa 1861 ilmoitti hallitsijalle,
ettei aiottu säätyvaliokunta (n. s. tammikuun
valiokunta, ks. t.) voinut olla Suomen kansan
laillisena edustajana. V. 1870 C. erosi
valtion-palveluksesta ja korotettiin sam. v.
vapaaherraksi. Hän seurasi erityisellä myötätunnolla
nuorena (1879) kuolleen tyttärensäpojan Kaarlo
Cronstedtin suomennostöitä.

5. Johan Frans Andreas C.
(1832-1907), syntyään G a 1 i n d o, pankinjohtaja.
Saatuaan kasvatuksen Suomen kadettikoulussa C.
palveli upseerina ja kadettikoulun opettajana,
kunnes siirtyi pankkialalle. Hän oli ensin
Suomen pankissa kamreerina sekä sen johtajana
(1871-72), mutta siirtyi sitten 1872 Suomen
Yhdyspankin keskushallinnon toimeenpanevaksi
johtajaksi, jossa toimessa hän oli kuolemaansa asti,
kohottaen pankkinsa yhdeksi maamme
huomattavimpia rahalaitoksia. C. oli nainut senaattori
C. O. Cronstedtin (ks. t.) tyttären ; appensa
otto-poikana hän 1870 sai vapaaherran arvon. K. S.

Cronstedt [krün-], Axel Fredrik
(1722-65), ruots. mineralogi ja kemisti, jonka
tutkimuksilla tieteellisen mineralogian alalla on
perustava merkitys. Tärkeimmät niistä hän
julkaisi teoksessa „Försök tili en mineralogie eller
mineralrikets uppställning" (1758), jossa esitetty
kivennäisten luokitus on verrattomasti parempi
kaikkia siihen asti tehtyjä, etenkin siinä
suhteessa, että hän ensimäisenä erotti toisistaan
kivennäiset, kivettymät ja vuorilajit, ollen
myöskin varsinaisen vuorilajitieteen perustaja, sekä
otti jakoperusteeksi kemialliset ominaisuudet.
Hän oli nimittäin määrännyt useimpien silloin
tunnettujen kivennäisten kvalitatiivisen
kokoomuksen. Näitä tutkimuksia tehdessään C. m. m.
keksi nikkelin (1751). P. E.

Cronstjernan tilat fkrünsär-J kuuluivat
aikanaan sotakomisarius Henrik Cronstjernan
rälssiin, jonka hän oli hankkinut itselleen antamalla
kruunulle suuria lainoja. Rälssiin kuului 1651
2,943 arvioruplaa maata Pielisjärven, Pälkjärven,
Suojärven, Ilomantsin, Sortavalan ja Kiteen
pitäjissä. Osa siitä kuitenkin pian myytiin, osa
kadotettiin ison reduktsionin aikana. Loput
tiloista joutuivat Diepenbrock- ja Vegesack- y. m.
suvuille, kunnes niistä useimmat sai Dunean-suku
haltuunsa ja tältä taas Fieandt- ja Arppe-suvut.
[E. G. Palmén, »Poimintoja Pälkjärven Alahovin
arkistosta" (Hist. ark. XIII, 1 v. siv. 126.]

Crookes [krüks], Sir William (s. 1832),
engl. fyysikko ja kemisti. Hoidettuaan useita
opettajan- ja assistentintoimia, hän muutti 1859
Lontooseen, missä perusti aikakauskirjan
»Chemical news". Julkaisi v:sta 1864 lehteä
»Quar-terlv journal of scienees". C. on työskennellyt
paljon spektraalianalyysin alalla; hän otti
käytäntöön valokuvauksen auringon spektriä
tutkiessa ja keksi spektroskoopin avulla talliumi
metallin sekä sitä ennen ainoastaan auringossa
tavatun alkuaineen: heliumin. Suunnitteli (1874)

ensimäisen radiometrin. Hän oli ensimäisiä, jotka
tutkivat sähkövirtoja ohennetuissa kaasuissa.
Tällöin esiintyvien n. s. katodisäteiden hän on
selittänyt johtuvan pienistä sähköllä ladatuista
aineosista. Julkaisi näistä tutkimuksistaan
(1879) kansantajuisen kirjan »Säteilevä aine",
mikä alkuperäisyydellään herätti suurta
huomiota. Viime vuosina C. on tutkinut
radioaktiivisia kappaleita. G’., joka on nykyajan
ensimäisiä luonnontutkijoita, osoittaa töissään
harvinaista alkuperäisyyttä ja mielikuvitusta. Paitsi
luonnontutkija hän on myöskin innokas teosofi.

(V. V. K.)

Crookesiitti [krüks-], miner., lyijynharmaa,
jyrkeänä esiintyvä kivennäinen, joka sisältää
kuparia, hopeaa, talliumia ja seleeniä; sitä on
Skrikerumissa, Smoolannissa. P. E.

Crookesin-putki [krüksin-], englantilaisen
fyysikon W. Crookesin mukaan nimensä saanut
melkein ilmaton putki, jota käytetään
tutkittaessa sähkön vaikutusta kaasuihin. Näiden
putkien avulla voidaan myös synnyttää
röntgensäteitä. (W. B.)

Croquis [krolcV] (ransk.), maalauksen tai
piirustuksen ensimäinen hätäinen luonnos;
silmä-määrällä tehty jonkun seudun asemapiirros,
etupäässä sotilastarkoituksia varten.

Cross, Richard Assheton, viscount C.
(s. 1823), engl. valtiomies, tory-puolueeseen
kuuluva alihuoneen jäsen 1857-62 ja 1868-86, jolloin
pääriksi korotettuna siirtyi ylihuoneeseen;
sisäasiainministerinä Beaconsfieldin ministeristössä
1874-80; sai 1875 hyväksytyksi »Cross act"in
nimellä tunnetun lain työväenasuntojen
rakennuttamisesta ja v. 1878 tehdaslain; oli jälleen
sisäasiainministerinä Salisburyn ministeristössä
1S85-86, Intian ministerinä 1886-92 ja
suur-sinetinvartijana 1895-1900.

Crossopterygii, paleont., kiillesuomuisia
kaloja eli ganoideja, joiden rinta- ja useimmiten
myös vatsaevät ovat archipterygiumin (ks. t.)
kaltaiset, pyrstöevä difyserkkinen tai
heteroserk-kinen. Tähän kuuluvat lukuisat suvut ja lajit
elivät paleotsooisella ja mesotsooisella ajalla.
Nykyisessä eläinmaailmassa on näille ehkä lähinnä
sukua Polyyterus luuganoidien ryhmässä.

K. M. L.

Crossopus ks. Päästäiset.

Crotalus ks. Kalkkarokäärme.

Croton [kroutan], virta Pohj.-Ameriikassa,
New Yorkin valtiossa, alkaa Connecticutin
rajalta ja laskee Hudson-jokeen. Suurenmoisten
vesijohtolaitosten välityksellä New Yorkin
kaupunki käyttää C:n vettä hyväkseen. Kaksi n. 50
km pituista vesijohtoa, joista toinen (valmistui
1842) High bridgen kautta vie Harlem-joen
poikki ja toinen (valmistui 1890) 90 m
syvyydellä tunnelissa kulkee H.-joen alitse, kuljettaa
C:sta vuorokaudessa lähes 2 milj. m3 vettä
Cen-tral-puistossa sijaitsevaan 4,5 milj. m3 vetävään
säiliöön, josta kaupungin eri osiin vievät johdot
lähtevät. Veden kokoamista varten on jokeen
ylemmäksi rakennettu useita altaita, joista 10
km joen suulta sijaitseva ja 1905 valmistunut,
lienee maailman suurin. Sen suurin pituus on
665 m, suurin korkeus 91 m, suurin leveys
pohjalla 64 ja ylhäällä 5,4 m ja koko sen sisältämä
vesimäärä 77,t milj. m’. Se on kivestä
kallio-perustalle rakennettu ja s/s sen kuutiosisällyk-

Cronstedt—Croton

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0053.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free