- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
85-86

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Császár ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

85 Csäszår—Csokonai 86

lanteiden nytkähdykset, jalkojen sisään- ja
ulos-päiukääntämiset, kannuksellisten
saappaankanta-päiden yliteenlyömiset; pyörähdyksissä
molemmat tanssijat tavall. liikkuvat rinnakkain,
muuten enimmäkseen vastakkain, jolloin tyttö pitää
käsiään pojan olkapäillä, tämä taas tytön
vyötä-ryksen molemmin puolin. — Se c:n nimellä
kulkeva pukutanssi, jota meillä iltamissa joskus
•esitetään, on suuresti muodosteltu ja koristeltu
balettitanssi, joka vain vähässä määrin
muistuttaa oikeata c.-tanssia.

Csåszår, Ferenc [tsäsär färänts] (1807-58),
unk. kirjailija, julkaisi useita teoksia
vekseli-oikeudesta ja konkurssilainsäädännöstä, hauskoja
matkakuvia Italiasta, novelleja, runoja, oivallisia
käännöksiä ital. kirjallisuudesta (Alfieri,
Becca-ria, Dante, Silvio Pellico), y. m., perusti 1880
„Pesti Naplö" nimisen valtiollisen lehden.
Kri-tikkona hän kiihkeästi ja ilman ymmärtämystä
hyökkäsi Petöfi’n kimppuun, jonka johdosta
joutui kirjallisen yleisön vihan esineeksi. Hänen
omista kaunokirjallisista teoksistaan, joiden
muoto on aistikas ja moitteeton, ovat parhaimpia
hänen italialaiset sonettinsa ja merimieslaulunsa.

Csengery [tsärjgäri], A n tai (1822-80), unk.
politikko ja kirjailija, vv. 1845-48 „Pesti
Hir-lap"in toimittaja, 1848 kansallisessa hallituksessa
ministerineuvoksena, vv. 1857-69 perustamansa
,,Budapesti Szemle" aikakauskirjan
päätoimittaja, unkaril. hypoteekkipankin perustajia ja sen
johtaja kuolemaansa saakka.
Yhteiskunnallisella ja taloudellisella alalla C. toimi suurella
innolla ja menestyksellä sekä kirjailijana että
v:sta 1861 valtiopäivämiehenä. Oli Frans Deäkin
(ks. t.) uskottu ystävä ja hänen puolueensa
vaikuttavimpia jäseniä. Hänen teoksistaan
mainittakoon: »Unkarilaisia puhujia ja valtiomiehiä"
(1851, myös saksaksi), »Historiallisia tutkielmia
ja luonteenkuvauksia" (2 osaa, 1870),
»Historioitsijat ja historiankirjoitus" (1874) sekä
erinomainen »Muistopuhe Frans Deäkista" (1877,
myös saksaksi). Hänen kootut teoksensa
ilmestyivät 1884 5 osassa.

Csepel-sziget [tsäpäl-sigät], s. o. Csepel-saari,
48 km:n pituinen ja 3-9 km:n levyinen
hedelmällinen, matalahko saari Tonavassa Budapestin
alapuolella, 257 km2, n. 20,000 as. (unkarilaisia,
saksalaisia, serbialaisia). — Muinaismuistot
osoittavat, että saari on ollut asuttuna jo
esihistoriallisella ajalla. Kun sitten unkarilaiset
valtasivat maan, piti Ärpäd-kuningas C:iä
ensi-mäisenä asuinpaikkanaan. Keskiajalla C. oli
Unkarin kuninkaiden kesäasuntona. Nykyään
C. kuuluu kuninkaallisen perheen tiluksiin.

Csepreghy, Ferenc [tsäprägi färänts]
(1842-80),.unk. puuseppä ja näytelmänkirjoittaja, joka
alkoi kirjailijauransa siten, että kirjoitteli
pieniä näytelmäkappaleita erään budapestiläisen
nuorukaisyhdistyksen näytelmäesityksiä varten.
V. 1872 hän, heikontuneen terveytensä vuoksi,
hc-itti sikseen puusepänliikkeensä ja antautui
kokonaan kirjailijaksi. C:n paras
näytelmä-kappale on »Keltainen varsa", joka ensi kerran
esitettiin 1877; erinomaisen
luonteenkuvauksensa, kansanomaisen, aito-unkarilaisen kielensä
ja huumorinsa vuoksi se on parhaimpia
unkarilaisia kansannäytelmiä. Suuren menestyksen on
saavuttanut myös »Punainen laukku" (1878),
jota meilläkin usein on esitetty. C:n muista

teoksista mainittakoon murhenäytelmä »Saul
kuningas" sekä huvinäytelmä »Vedenpaisumus".

(Y. W.)

Cseri, J å n o s [tsäri jänosj (1. Apåcai
C s. J.) (1625-59), etevä unk. pedagogi ja
filosofi, joka jo 1655 unkarinkielellä julisti
Descartesin periaatteita »Magyar Encyclopædia"
nimisessä teoksessaan.

Csikös [tsikös] (unk.), unkarilainen
hevos-paimen, väkevä, sukkela ja rohkea varsinkin
silloin, kun hän ottaa kiinni nuoria vauhkoja
hevosia ja opettaa näitä ratsuiksi. C. esiintyy usein
unk. kirjallisuudessa kaunokirjallisena aiheena.

Csikös.

Csiky, Gergely [tsiki gärgäi] (1842-91),
unk. näytelmänkirjoittaja, tuli 1870 Temesvärin
katolisen pappisseminaarin professoriksi, mutta
kääntyi 1881 luterilaiseksi sekä antautui nyt
kokonaan kirjailijauralle. Aikaisemmalla
kirjailija-asteellaan C. kuului romantikkoihin ; tältä
ajalta ovat m. m. huvinäytelmät »A jöslat"
(»Ennuslause", 1875), »Ellenällhatatlan"
(»Vastustamaton", 1878) ja »Bizalmatlan"
(»Epäileväinen", 1879). Myöhemmin hän, ajan virran
mukana, siirtyi realistien leiriin ja loi tällöin
monta draamallisesti ja näyttämöllisesti sangen
vaikuttavaa yhteiskunnallista näytelmää, joissa
luonteenkuvaukset yleensä ovat varsin sattuvia
ja huumori tervettä ja alkuperäistä, joskaan
kirjailijan voimat eivät riitä syvällisempään
sielunelämän kuvaukseen. Tältä ajanjaksolta
ovat mainittavat »Cifra nyoinorflsäg"
(»Loisteliasta kurjuutta"), »Buborékok" (»Kuplia"),
»Mukänyi" sekä varsinkin »A proletärok"
(»Köyhälistöläiset") ja »A nagymama"
(»Isoäiti"). C. kirjoitti menestyksellä romaanejakin
ja käänsi oivallisesti unkarinkielelle m. m. Täinen
teokset, Sophokleen murhe- ja Plautuksen
huvinäytelmät. Y. TV.

Csokonai, Vitéz Mihåly [tsokonai vitèz
mihäjj (1773-1805), lyhytikäinen, suurilahjainen
aito-unkarilainen lyyrikko, kansallisen
unkarilaisen lyriikan perustajia. Tunnettuja ovat C:n
kauniit, »Lilla’ile omistetut rakkaudenlaulut,
joista muutamat ovat muuttuneet
kansanlauluiksi, hilpeät »Anakreoni dalok"
(»Ana-kreonilaislaulut"), hänen ihanat »oodinsa" ja
»elegiansa" sekä syvämietteinen runo »sielun
kuolemattomuudesta" (»A léiek halhatatlansåga").
Kuuluisin on kuitenkin oivallisesti sommiteltu,
selväpiirteinen, raikas ja värikäs koomillinen
eepos »Dorottya" (1804). — Täydellisin C:n
koottujen teosten julkaisu on F. Schedelin toi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0057.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free