Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cujas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
Cujas—Cumbrian-vuoret
90
täysin tuntemaan vasta noin 100 vuotta hänen
kuolemansa jälkeen; nykyään pidetään häntä
yhtenä alankomaalaisen taiteen huomattavimpia
mestareita. Useimmat hänen teoksistaan ovat
Englannissa. Kaksi hänen nimellään kulkevaa
taulua on meikäläisen Taideyhdistyksen
kokoelmissa. F. L.
Cujas [kyzä’J 1. Cu jaus Jacques de C.
(1522-90), tunnettu myös latinisoidulla nimellään
O u j a c i u s, kuuluisa ransk. oikeusoppinut,
perusti ranskalaisen historiallisen oikeuskoulun,
joka n. s. kommentaattorien esittämistä
roomalaisen oikeuden skolastisista, käytäntöä varten
tarkoitetuista selvittelyistä palasi takaisin
puhtaaseen roomalaiseen oikeuteen, pannen erityistä
painoa tekstikritiikkiin ja valmistaen siten
roomalaisten oikeusoppineiden alkuperäiselle
hengelle uuden heräämisen ajan. C:n teoksille, jotka
ovat latinankielisiä, on ominainen selvä ja
loistava esitystapa. Niiden ensimäinen kokoelma
julkaistiin 5 nidoksessa Pariisissa 1577 nimellä
„Opera priora". Sittemmin julkaistiin ,,Opera
posthuma". [Spangenberg, „Jakob Cujas und
seine Zeitgenossen" (1882).] A. T.
Culex ks. Sääsket.
Culleus (lat.), muinaisroomalaisilla:
nahkasäkki, -leili nesteiden, viljan y. m.
kuljettamiseksi. myös suurin nesteenmitta = 20 amphoraa =
160 congiusta = 525,18 1. K. J. H.
Culloden [ksWudan], kylä Skotlannissa
Nair-nin kreivikunnassa. Cumberlandin herttua voitti
C:n nummella huhtik. 16 p. 1746
kruununtavoit-telijan Kaarle Edvard Stuartin, eroitetun Jaakko
II:n pojanpojan. Tämä oli viimeinen taistelu
Suur-Britannian alueella.
Culmann, Karl (1821-81), saks.
matemaatikko ja insinööri, tuli 1855 insinööritieteiden
professoriksi Ztiriehin polyteknilliseen opistoon
ja toimi kuolemaansa saakka opettajana ja
neuvonantajana rautatie- ja vesirakennusasioissa.
Saavuttanut pysyvän nimen ja maineen
graafil-lisen statiikan (ks. t.) perustajana. Huomattavin
julkaisu: „Die graphi9che Statik" (1865).
J. C-én.
Culpa (lat.) ks. Tuottamus.
Cumæ [kümc] (kreik. Kyme), muinainen
kaupunki Italiassa Campanian rannikolla
pohjoispuolella Misenumin nientä, vanhin
kreikkalaisten siirtokunta Etelä-Italiassa, Napoli’n (muin.
Neapolis) emäkaupunki. C., joka tärinäin
muka an oli euboialaisten perustama n. 1050 e. Kr.,
oli kauan kukoistava ja mahtava sekä taisteli
menestyksellä etruskeja vastaan, mutta joutui
421 samnilaisten valtaan sekä noin 350
roomalaisille ja rappeutui vähitellen täydellisesti. C:n
paikalla nyk. Baian läheisyydessä on laajoja
raunioita, etupäässä roomalaisajoilta: muurin,
porttien, amfiteatterin y. m. jäännöksiä.
Linnan-kukkulalla oli iso luola, jossa tärinäin tieten
n. s. C:n Sibylla antoi oraakkelivastauksiaan.
k. .]. n.
Cumberland [kambaland]. 1. Englannin
luoteisin kreivikunta Trlannin-meren rannalla, 3,938
knr, 266,921 as. (1901). Sen luoteisen osan
täyttävät Cumbrian-vuoret (ks. t.) ja itäisen
Penniini-vuoret (ks. t.). Vuoriryhmien välisen
tasangon läpi virtaa kreivikunnan suurin joki
Eden. Pienempiä jokia ovat Esk, Derwent, Ehen
ja Irt, joista kolme viimeistä tulevat kauniista
Cumberlandin järvestä. Sademäärä on suurempi
kuin missään muualla Euroopassa (keskim. 2,000
mm, paikotellen 4,400 mm) ja laakso- ja
tasanko-seudut hyvin hedelmällisiä. Mineraalirikkaista
vuorista saadaan rautaa, kuparia, sinkkiä,
kivihiiltä ja grafiittia (Borrow-laaksosta), josta
valmistetaan erinomaisia englantilaisia lyijykyniä.
Pääelinkeinoja ovat vuorityö, karjan- ja etenkin
lampaanhoito, maanviljelys ja kalastus (lohta).
Pääkaupunki Carlisle. — 2. Joki
Pohjois-Amerii-kassa, Ohion vasen syrjäjoki, alkaa C:n vuorilta
ja yhtyy Ohioon Smitlilandin luona. Se on 900
km pitkä ja purjehduskelpoinen Nashvilleen
saakka. — 3. Kaupunki Yhdysvalloissa,
Marylandissa, Potomac-joen ja Chesapeake-Ohion
kanavan varrella, 350 m yi. merenp., 17,128 as. (1900).
Kivihiili- ja rautakaivoksia, rauta- ja
terästehtaita sekä lasisulattoja. — 4. Kaupunki
Yhdysvalloissa Rhode Islandissa, 8,925 as. (1900).
Vilkas teollisuus. V. v. F.
5. Yhdysvalloissa, Wyomingin valtiossa kahden
Union Pacific komppanian omistaman kaivoksen
yhteisnimi. Suomalaisia on molemmilla
kaivoksilla töissä yhteensä 300-400 (lukumäärä hyvin
vaihteleva). Suomalaisten yhteispyrinnöitä:
rait-tiusseura, kummankin kaivoksen suomalaisilla
erityinen tapaturma-apuyhdistys. Suomalaisia on
täällä ollut kaivosten avaamisesta (1900) asti.
W. P.
Cumberland [kambaland], 1. Wilhelm
August, C:n herttua (1721-65), Englannin
kuninkaan Yrjö II:n poika, tuli tunnetuksi
sotapäällikkönä. Joutui Itävallan perintösodassa 1745
tappiolle Fontenayn luona, mutta voitti
vallantavoittelijan Kaarle Edvard Stuartin
Cullo-denin luona 1746 ja rankaisi säälimättömän
ankarasti Skotlannin kapinallisia. Hänen
myöhempi sotilasuransa ei tuottanut hänelle
laakereita, sillä hänet voitettiin Laffeldin luona 1747
ja myöhemmin seitsenvuotisessa sodassa
Hasten-beckin luona 1757, minkä jälkeen hän luopui
kaikista toimistaan.
2. Ernst August, C:n herttua (s. 1845),
preussilaisten 1866 karkoittaman Hannoverin
viimeisen kuninkaan Yrjö V:n poika, naimisissa
Tanskan prinsessan, Kristian IX:n tyttären
Tyrän kanssa. V. 1884 hänen olisi pitänyt
perintöoikeuden nojalla päästä Braunschweigin
herttuaksi, mutta koska hän ei ollut luopunut
vaatimuksistaan entiseen Hannoverin
kuningaskuntaan, ei Saksan liittoneuvosto tunnustanut häntä
Braunschweigin hallitsijaksi.
Cumberland Mountains [kambaland
maun-tinzj, Appalakkien (ks. t.) läntisimmät
vuorijonot, jotka kulkevat Kentuckyn ja Tennesseen
valtioissa. Ne kohoavat aina 1,170 m korkeuteen
(Big Black) ja ovat raudasta ja kivihiilestä
rikkaita. Tärkein sola on Cumberland Gap,
499 m yi. merenp. (V. v. F.)
Cumbrian-vuoret, Englannin (Walesia
lukuunottamatta) korkein vuoriryhmä Cumberlandin ja
Westmorlandin kreivikuntien länsi-osassa. Niitä
rajoittaa etelässä Cumbrian-tasanko ja idässä
Eden-laakso erottaa ne Penniini-vuorista. Ne
käsittävät useita samasta keskipisteestä
säteittäin eri suuntiin haaraantuvia vuorijonoja, jotka
puolen vuotta lumen peitossa olevien
huippu-jensa (Scafell pike 978 m, Helvellyn 950 m,
Skid-davv 930 m y. m.) ja laaksosyviinteessä leviävien
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
