Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Curtius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
97
Curtius—Custine
98
schen und lateinischen Grammatik" (10 os.,
1868-7S) sekä yhdessä L. Langen, O. Ribbeekin ja
H. Lipsiuksen kanssa ,,Leipziger Studien zur
klassischen Philologie" (1878 ja edelleen). [A.
Windisch, ,,G. Curtius, eine Charakteristik"
(1887).] K. J. 11.
Curtius [kür-], Marcus, muinaistarinan
mukaan jalosukuinen roomal. nuorukainen, joka 362
e. Kr. täysissä sotatamineissa ratsuineen
syöksyi Rooman Forumille muodostuneeseen kuiluun,
kun ennustajat olivat ilmoittaneet, että
ainoastaan Rooman parhaimmalla omaisuudella voitiin
kuilu täyttää. Tämä kertomus perustuu ehkä
vanhempaan taruun, minkä mukaan sabiinien
päällikkö Mett(i)us Curtius taistelussaan
Romu-lusta vastaan oli hevosineen vajonnut suohon ja
siten saanut surmansa. Vielä keisariajalla oli
Forumilla n. s. Curtiuksen lammikko (L a c u s
Curtius, löydetty ja paljastettu 1904).
K. J. H.
Curtius Rufus [kür- rü-J, Quintus, roomal.
historioitsija, eli Roomassa puhetaidon
opettajana (rhetorina) keisari Claudiuksen
hallitus-aikana (41-54 j. Kr.). C:n teos „Historiæ
Ale-xandri Magni Macedonis" kuvailee
kreikkalaisten lähteiden mukaan vilkkaasti ja huvittavasii
Aleksanteri Suuren satumaisia elämänvaiheita.
Teoksen alku (I ja II kirja) on aikoja sitten
joutunut kadoksiin, joten kertomus alkaa v:sta
333 e. Kr. Teoksen historiallinen arvo on
vähäinen ja erehdyksiä ja puutteellisuuksia on
runsaasti ; esitystapa on kauttaaltaan sujuva ja
lennokas, mutta osoittaa kuitenkin, etupäässä
pöyhkeätyylisellä värityksellään, kieliaistin
huononemista. Julkaisseet m. m. A. W. Zumpt,
E. Hedieke, Th. Vogel. [S. Bosson, ,,l5tude sur
Quinte-Curce" (Paris 1887).] K. J. H.
Curvembryæ ks. Centrospermæ.
Curwen [känän], John (1816-80), engl.
saarnaaja; perustanut n. s.
tonic-solfa-äänentapaa-misjärjestelmän (ks. t.), joka nykyään on
Eng-launissa laajalti levinnyt. Hän julkaisi
järjestelmänsä selvittämiseksi useita oppikirjoja ja
toimitti asiaa käsittelevää aikakauskirjaa ,,The
Tonic Solfa-Reporter" (v:sta 1851), perusti 1853
T.-S.-seuran ja 1879 T.-S.-opiston; julkaisi myös
klassillisia sävellyksiä (oratorioita y. m.)
T.-S.-merkeillä. 1. K.
Curzon [käen], George Nathaniel, Baron
C. of K e d 1 e s t o n (s. 1859), engl. valtiomies,
tuli 1885 lordi Salisburyn yksityissihteeriksi ja
valittiin 1886 alihuoneeseen. V:sta 1888 lähtien
C. teki tutkimusmatkoja Keski-Aasiaan, Persiaan,
Kiinaan, Koreaan ja Japaniin, koettaen m. m.
ottaa selkoa Venäjän etenemisestä Intian rajoja
kohti. Näiden matkojen tuloksina olivat
arvokkaat teokset: „Russia in Central Asia" (1889),
,,Persia and the persian question" (1892) ja
..Problems of the far east" (1894). Vv. 1891-92
hän oli Intian alivaltiosihteerinä ja 1895-98
ulkoasiain alivaltiosihteerinä Salisburyn kolmannessa
ministeristössä, kunnes 1898 nimitettiin Intian
varakuninkaaksi. Tässä virassa C. osoitti suurta
toimeliaisuutta pannen toimeen tärkeitä
uudistuksia hallinnon alalla, nänen ulkopolitiikkansa
päämääränä oli Englannin vaikutusvallan
lisääminen Intian naapurimaissa. Tätä tarkoitti
m. m. eversti Younghusbandin Tibetin retki
1903-04 ja Afganistanin kanssa 1905 tehty uusi
4. n. Painettu u/1209.
sopimus. C. koetti myöskin vahvistaa Intian
vasalliruhtinasten uskollisuudentunteita
Englannin hallitusta kohtaan osittain persoonallisesti
heihin vaikuttamalla osittain itämaalaisia
häikäisevillä seremonioilla. Mutta hän sai
myöskin paljon vihamiehiä, varsinkin
virkamiehistössä, ja kun lisäksi tuli, että hän riitaantui
Intian armeian ylipäällikön lordi Kitchenerin ja
Intian ministerin Brodrickin kanssa, niin hänen
täytyi luopua virastaan 1905. V. 1908 hänet
valittiin Irlannin lordien edustajaksi
ylihuonee-seen. [Lipsett, „Lord C. in India" ja Th.
Raleigh, „Lord C. in India".] J. F.
Cusa ks. C u z a.
Cusanus [küscV-], N i c o 1 a u s (1401-64),
filosofi, kardinaali, synt. Kuesin kylässä nykyisessä
Preussin Reinin-maakunnassa, harjoitti opintoja
Alankomaissa ja Italiassa, nimitettiin 1448
kardinaaliksi, kuoli Italiassa. Kirkolliskokouksissa
C. kannatti pyrintöjä kirkon puhdistamiseksi ja
kuului ensin paavinvallan vastustajiin, mutta
näyttää sitten tulleen siihen mielipiteeseen, että
kirkon parannus parhaiten saataisiin aikaan
paavin toimesta. C:n filosofiassa alkavan uuden
ajan aatteita yhtyy vielä rauhallisesti
keskiaikaiseen katoliseen oppirakennukseen. Jumala
on käsittämätön, häntä voidaan tajuta
ainoastaan „intuitsionilla", haaveellisessa
„näkemi-sessä", „ekstaasin" tilassa ; hänessä ,,vastakohdat
yhtyvät toisiinsa" (vrt. coincidentia
opposito-rum). Maailma on ääretön, joten Jumalan
ääretön voima saattaa siinä rajattomasti ilmetä. C.
kuvailee Jumalan ja maailman suhdetta
puoli-panteistisesti, — maailma on Jumalan
äärettömyyden ja yltäkylläisyyden kehkiäminen ja
ilmi-astuminen paikan ja ajan muodoissa, ikäänkuin
Jumalan ruumis, jumalallinen voima on läsnä
ja vaikuttaa kaikkialla luomakunnassa, — mutta
hän hylkää kuitenkin varsinaisen, jyrkän
panteismin. [Falekenberg. ,,Grundziige der
Philo-sophie des N. C.", 1880;
Herrlin, ,,Studier i N.’
af Cues filosofi", 1892.]
A. Gr.
Cuscuta, kasvisuku
Convolvulacece-heimossa,.
Lehdettömiä,
hienovarti-sia loiskasveja, jotka
kiertyvät isäntäkasvinsa
ympäri ja imevät siitä
ravintoa imujuurillansa.
Meillä on joks. yleisenä
C. europæa
humala-vieras, nokkosten ja
humalan loisena.
Harvinaisempia ovat G.
epithy-mum v. trifoiii,
apila-vieras, ja C. epilinum,
pellavavieras.
Cusliion-rengas [kvsan-] (engl. cushion =
pielus ), kumirengas, jota käytettiin etumaisena
korkeissa polkupyörissä ja takimaisena
matalissa, kun nykyisiä ilmallatäytettyjä ei vielä
tunnettu. Rengas oli ontto ja vahvaseinäinen,
ja vastasi ajaessa pehmeämmin kuin entiset
täyteläiset renkaat. (V. V.J
Custine [ky s ti’n], Adam Philippe
(1740-93), C:n kreivi, ransk. kenraali, osoitti
sotilaallista kuntoa seitsenvuotisessa sodassa ja Poh-
Cuscuta europæa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
