- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
99-100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Curtius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

9!)

Custos—Cuxhaven

jois-Ameriikau vapautussodassa rausk.
apujoukon johtajana. Perustuslakia säätävän
kansalliskokouksen jäsenenä 0. äänesti vapaamielisten
reformien puolesta. Hän tuli 1791
kenraaliluutnantiksi ja määrättiin 1792 Vogeesien armeian
päälliköksi, valloitti Landaun, Speierin, Wormsin,
Mainzin ja Frankfurtin, mutta vetäytyi 1793
Elsassiin ja nimitettiin samana vuonna pohjoisen
armeian päälliköksi. Syytettynä vihollisen
kanssa vehkeilemisestä hän lähti Pariisiin
puolustautumaan, mutta tuomittiin kuolemaan ja
mestattiin. Hänen muistelmansa julkaisi 1794
kenraali Baraguay d’Hilliers. K. D:dt.

Custos [küstös] (lat.), vartija, valvoja,
katsastus- 1. järjestysmies; Rooman vallan aikana m. m.
erikoisesti kansankokouksien äänestyksissä
toimitettavan ääntenlaskemisen valvoja. Nyk. c. sana
usein merkitsee kirjastojen, taide- y. m.
kokoelmien virkamiestä; meillä erikoisesti järjestyksen
valvojaa ja esimiestä yliopistollisessa
väitöstilaisuudessa. C:ksi nimitetään myös sellaista
koulun-oppilasta, joka opettajan poissaollessa esim.
välitunnilla valvoo järjestystä. — Kirjapainoterminä
c:lla tarkoitetaan niitä vanhemmissa
käsikirjoituksissa (12:nnelta vuosis. alkaen) ja kirjoissa
(15:nnen vuosis. jälkipuoliskolta alkaen) sivun
viime rivin alla (oikealla) esiintyviä kirjaimia
tai tavuja, jotka muodostavat seuraavan sivun
alkukirjaimet 1. -tavut.

Cutch [kats] 1. K a ch h, vasallivaltio
Brittiläisessä Tntiassa, Bombayn presidenttikunnassa,
Intian-meren rannalla, Rann of C:n suolajärven
ja C.-lahden välissä. 19,730 km3, 488,022 as.
(1901). Se on puutonta, hiekkaista, sisäosissa
jonkun verran epätasaista seutua. Ainoastaan
laaksoissa, missä kuivuus on vähäisempi, on
kasvullisuus rehevää. Vuoden keskilämpö on
24,5°. Asukkaat, joista 3/, on hindulaisia,
viljelevät puuvillaa ja harjoittavat myllynkivien,
marmori-, kangas- ja hopeatavarain
(filigrani-töitteu) valmistusta. Rannikko-asukkaat ovat
Intian paraita merimiehiä. Pääkaupunki on
Bliuj, tärkein satama- ja kauppapaikka Mandvi.

Cuticula [-V-] (lat.), ks. Päällysketto.

Cutis (lat.), iho; myöskin verinahka, eli se
ihon kerros, mikä on orvaskeden ja ihonalaisen
rasvakudoksen välillä. — C. a n s e r i n a,
linnun-nahka. M. O-B.

Cuvier [kyme’], Georges Léopold
Chré-tien Frédéric Dagobert (1769-1832),
Ranskan suurin
luonnontutkija, synt.
Franehe-Comtéssa Montbéliard’in
(Mömpelgardt) kylässä,
joka siihen aikaan kuului
Württembergille.
Polveutui uskonvainojen aikana
maastaan siirtyneestä
ransk. hugenottisuvusta.
Suoritti 1788
lakitieteellisen tutkinnon
,,Karls-akademie"ssa Stuttgartissa, oli kotiopettajana
kreivi d’Hericyn luona
Normandiessa v:een 1795,
jolloin Geoffroy St.
Hilai-ren kehoituksesta muutti Pariisiin. Valittiin
täällä Ranskan tiedeakatemian jäseneksi, tuli
College de Francen professoriksi (1800) ja kahta

G. Cuvier.

vuotta myöhemmin vertailevan anatorfiian
professoriksi „Jardin des plantes"iin, jonka,
sittemmin runsautensa vuoksi maailmanmaineen
saavuttaneet, eläintieteelliset kokoelmat hän
perusti. Nimitettiin samoihin aikoihin yleisen
opetustoimen ylitarkastajaksi ja restauratsionin
jälkeen Pariisin yliopiston kansleriksi (1819). V.
1831 Ludvik Filip antoi hänelle Ranskan päärin
arvonimen. — C. oli uudenaikaisen, vertailevan
tutkimustavan tuoja eläintieteeseen.
Siihenastisen, Linnén aloittaman metodin mukaan oli
eläin-järjestelmä perustettu ainoastaan ulkonaisille,
usein sangen mielivaltaisesti valituille
tuntomerkeille. C:n mielestä olisi eläimet ryhmitettävä
vertailemalla kaikkia sekä ulkonaisia että
sisäl-lisiä tuntomerkkejä. Tuloksena hänen
tutkimuksistaan tällä alalla ilmestyi 1812 teos ,,Sur un
nouveau rapproehement à établir entre les
classes qui composent le règne animal" (Ann. d.
Mus. hist. nat. T. XIX), jossa hän jakaa
eläinkunnan kuuluisaan 4:ään rinnakkaiseen sarjaan
(,,embranchement’’): selkärankaiset,
nilviäiset, niveleläimet, säde-eläimet,
jokaisessa useita alaosastoja ja jokaisessa oma
rakennesuunnitelmansa. C. ensiksi selitti ja
määritteli analogia- ja homologiakäsitteet
eläintieteessä. (ks. Analogiset elimet).
Jokaisessa eläimessä hän huomasi myös eri elinten ja
elinjärjestelmien rakenteellisen riippuvaisuuden
toisistaan, korrelatsionin (ks. t.),
asianlaidan, joka oli läheisessä yhteydessä
elintapojen kanssa. Yllämainittuna vuonna ilmestyi myös
,,Eecherches sur les ossement fossiles des
quadru-pödes" (4 nidettä, 4:s pain. 12 nidettä, 1835-37),
jossa osoitetaan muinaisten ja nykyisten eläinten
eroavan toisistaan, ja eroavaisuuden olevan sitä
suuremman, kuta vanhemmista kerroksista
edelliset ovat. Tämän selitti C., joka ei hyväksynyt
minkäänlaista lajien kehittymistä toisistaan,
,,kataklysmiteorian" avulla: rajut
luonnonmullistukset olivat aika-ajoin milloin toisaalla, milloin
toisaalla hävittäneet kaiken elämän, jonka
jälkeen uusia eläinlajeja muualta on vaeltanut
sukupuuttoon kuolleiden sijalle. C. vastusti
sen-aikuista luonnonfilosofista koulua, joka oletti
yhtenäisyyttä luonnossa ja että korkeammat,
monimutkaisemmat olennot olisivat kehittyneet
alemmista, yksinkertaisemmista. Tieteellisessä
väittelyssä Ranskan akatemiassa St. Hilaireä
vastaan C. suoriutui voittajana ja ehkäisi siten
joksikin aikaa polveutumisopin menestyksen. Muita
teoksia: ..Legons d’anatomie comparée" (5 nid.,
1800-05 ; 2:nen pain. 8 nid., 1836-45) ; „Déscription
géologique des environs de Paris" (1808) ; ,,Le
règne animal distribué d’après son organisation"
(4 nid., 1816; uusi pain. 5 nid., 1829) ; „Histoire
naturelle des poissons" (22 nid., 1829-49, A.
Va-lenciennes’in jatkama). J. A. W.

Cuxhaven [kukshäfen] 1. Kuxhaven,
linnoitettu satamakaupunki Saksassa, Elben suun
länsipuolella, Hampurin Ritzebüttelin amtiin
kuuluva, 11,145 as.; Harburg-C:n radan
loppukohta. C:ssa on kirkkoja, synagoga, amtioikeus
ja kauppakamari; suuri satama, loistotorni,
luotsi- ja meri pelastusasema sekä tykki- ja
meri-väen varastohuoneet. Merikylpypaikka.
Meije-reitä, säilyketehtaita ja kalansavustuslaitoksia.
Suuri laivaliike: satamaan tuli 1905 n. 470
laivaa, tonniluku 441,000 t. Suuri varusväki. —

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0064.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free