Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cuyabá ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
Cuyabä—Cydonia
102
Hampurin suomalainen merimiespastori kiiy
C:ssa pitämässä hartauskokouksia suomalaisille
merimiehille. W. S-m. (T. W:ri).
Cuyabä, Mato Grosson valtion pääkaupunki
Brasiliassa, purjehduskelpoisen C.-joen varrella,
220 m yi. merenp. ja 34,393 as. (1900). C.
sijaitsee terveellisessä seudussa; se on tärkeä kumin
vientipaikka. Piispanistuin ja piispallinen
seminaari, asehuone ja merisotakoulu.
Kullankaivajien perustama 1720; pääkaupunki v:sta 1835.
Cuyp, A e 1 b e r t ks. C u i j p.
Cuypers [köip-J, Peter Josef Hubert
(s. 1827), holl. arkkitehti, nykyaikaisen
alankomaalaisen rakennustaiteen perustaja. C. on
rakentanut joukon goottilaistyylisiä kirkkoja
kotimaassaan sekä Amsterdamin valtionmuseon
(1885) ja keskusaseman (1889), molemmat
hollantilaiseen renesanssityyliin. Useissa
liikerakennuksissa hän on menestyksellä käyttänyt
vanhojen alankomaalaisten kaupparakennusten
tarjoamia aiheita. C. on myöskin johtanut
historiallisten rakennusten — m. m. Mainzin
tuomiokirkon — uudistustöitä. F. L.
Cuza, Alexandru loan I (1820-73),
Romaanian ruhtinas. C., joka oli bojaarisukua,
toimi ensin valtion virkamiehenä ja otti 1848
tehokkaasti osaa vapausliikkeeseen, minkä
johdosta hän karkoitettiin maasta. Palattuaan
kotimaahan hän palveli upseerina, yleni
nopeasti everstiksi ja oli 1858 sotaministerinä;
v. 1859 hän valittiin ensin Moldovan ja sitten
Valakian ruhtinaaksi. Kun sulttaani 1861 oli
vahvistanut hänen vaalinsa, yhdistettiin
mainitut ruhtinaskunnat Bomaanian nimellä. C. poisti
maaorjuuden ja jakeli maita talonpojille, mutta
hoiti huonosti raha-asioita ja hallitsi
omavaltaisesti. Hänen hallituksensa herätti sen vuoksi
tyytymättömyyttä sekä vanhoillisissa että
kansanvaltaisissa piireissä. V. 1866 hänet
pakoitet-tuu luopumaan vallasta, minkä jälkeen hän eli
ulkomailla. J. F.
Cuzco [kupko]. 1. Perun tasavallan C:n
departementin pääkaupunki Kordillieerien
välisessä laaksossa, 3,467 m yi. merenp., n. 30,000
as. Kauniisti rakennettu, kirkkoja, sairaaloita,
seminaari, kirjasto, museo ja korkeampia
kouluja. Harjoittaa kutomo-, kulta-, sokeri ja
nahkateollisuutta. — C. on vieläkin kvetsualaisten
pyhä kaupunki, jossa muinoin inkat (ks. t.)
hallitsivat. Siinä on runsaasti temppelien ja
linnojen raunioita; ennen se oli myös kuuluisa
aarrerikkauksistaan. Espanjalaiset (vrt. P
i-z a r r o) valloittivat sen 1533. — 2. Perun
departementti, 404,845 km’, n. 440,000 as., eniten
kvetsua-intiaaneja. Maa on metalleista rikas,
mutta niitä ei paljon käytetä ; pääelinkeinot ovat
maanviljelys ja karjanhoito. (W. S-m.)
Cwt (engl. cent - sata, ja iveiglit - paino), lyh.
engl. centweight [sentueit] 1. hundredweight =
engl. sentneri (= 50,8024 kg).
Cyaani ks. Syaani.
Cyaanihappo ks. Syaani happo.
Cyaanirautakaliumi ks. F e r r o s y a n k
a-1 i u m i.
Cyaanivetyhappo ks. Syaanivety happo.
Cyanaatit ks. Syanaatit.
Cyanidit ks. Syanidit.
Cyaniitti ks. S y a n i i 11 i.
Cyankaliumi ks. S y a n k a 1 i u m i.
Cyanoosi ks. Syanoosi.
Cyanoottinen ks. S y a n o o 11 i n e n.
Cyanopliycse, sinilevät (ks. t.).
Cyanotypia ks. Syanotypia.
Cyanuurit ks. Syanidit.
Cyatheaceæ, saniaisheimo. Useimmat lajit
puumaisia, palmujen näköisiä. Rungon pituus
vaihtelee aivan lyhyestä 9 m:iin, sen paksuus
saattaa nousta 20-50 cm:iin ympärimitaten.
Lehdet ruusukkeena varren latvassa, usein
moninkertaisesti hienojakoiset. Heimoon kuuluu 7
sukua, 200-300 lajia, pääasiassa eteläisen
pallonpuoliskon lämpimissä ja lauhkeissa osissa.
Muodostavat etenkin Itä-Austraaliassa kauniita
metsiä. Euroopan kasvihuoneissa puumaiset
saniaiset ovat hyvin suosittuja. Tärkeimpiä sukuja
ovat Alsopliila, Cibotium, Cyathea, IHcksonia.
Cyatophyllum, paleont., paleotsooinen
koralli-suku (maljakoralli), joka etenkin devonikaudella
eli lukuisina lajeina. P. E.
Cybele ks. K y b e 1 e.
Cycadeæ, käpy palmut (ks. t.).
Cyclamen, kasvisuku Primulacece-heimossa.
Muutamia lajeja Keski-Euroopan ja Välimeren
maiden vuoristoista.
Pieniä kauniita
yrttejä, joiden litteästä
varsimukulasta
pitkäruotiset,
hertta-maiset tai
munua-maiset lehdet ja
1-kukkaiset vanat
nousevat. Kukat
punaisia tai valkeita.
Niiden omituinen
ulkomuoto riippuu siitä,
että joks.
lyhyttorvi-sen teriön liuskat
ovat jyrkästi
taas-käänteisiä. Yleisin viljelty laji on C. latifolium
(C. persicumj Välimeren maista. C. europceuminy
a 1 p p i o r v o k i n, mukula on myrkyllinen.
Kasvaa Keski-Euroopan tunturiseuduissa.
Cycle [sikl] (ransk.) ks. Polkupyörä.
Cycloidisuomu ks. Suora u.
Cyelops ks. Hankajalkaiset.
Cyclopterus ks. V i 1 u k a 1 a.
Cyclostomi ks. Ympyräsuise t.
Cydonia, omenapuulle
läheinen kasvisuku. Puita tai
pensaita, joilla on ehyet
lehdet ja 5-lokeroinen,
omenan-tapainen hedelmä. C.
vulgaris, k v i 11 e n i, on
korkea pensas; lehdet
vanuko-karvaisia, kukat
vaalean-ruusunpunaisia, hedelmät
villakarvaisia. Runkoja
käytetään kääpiöpäärynäpuiden
oksastamisessa villivarsina,
hyvänhajuisista hedelmistä
keitetään marmeladia tai
Etelä-Euroopassa suosittua
hyytelöä. Siemeniä
käytetään rohdoksena (semina
cydoniæ) sisältämänsä
runsaan kasviliman tähden. C. japonica, jolla oi»
isot, helakanpunaiset kukat, on kaunis
koristepensas.
Cyclamen europæum.
Cydonia japonica.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
