- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
121-122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dafne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1-1

Dafne—Daguet

122

asemansa). Hiinet nimitettiin Stavropolin
kuvernööriksi ja muutama vuosi sen jälkeen (1S82)
silloisen ministerivaltiosihteerin Th. Bruunin
suosituksesta Viipurin läänin kuvernööriksi.
Tavattoman terävän ymmärryksensä ja laajan
lukeneisuutensa avulla tämä voimakkaan
oikeudentunnon elähyttämä mies osasi pian tutustua
aiihin hallinnollisiin asioihin, joita hän
tunnustusta saaneella taidolla hoiti ensin kuvernöörinä
ja sitten (1885-89) siviilitoimituskunnan
päällikkönä Suomen senaatissa. Täältä hänet 1889
kutsuttiin ministerivaltiosihteerin apulaiseksi ja
aimitettiin 1891 ministerivaltiosihteeriksi, jota
luottamustointa hän hoiti v:een 1898, jolloin
Suomelle vihamielinen toiminta Pietarissa ja
Bobrikovin nimitys kenraalikuvernööriksi
tekivät hänen asemansa mahdottomaksi. Hän möi
vanhemmalta veljeltään perimänsä Sippolan
kartanon ja oleskeli sen jälkeen Etelä-Euroopassa,
jossa hänet kuolema kohtasi Roomassa 28 p.
jouluk. 1900. — Vaikkakin D. oli kasvanut
saksankielisessä ylimysmielisessä perheessä, liittyi
hän kuitenkin vakaumuksestaan kansalliseen
liikkeeseemme. Ministerivaltiosihteerinä hän
pontevasti puolsi Suomen perustuslaillista
itsenäisyyttä. Se erehdys, jonka hän teki, kun ei
ryhtynyt vastustamaan v:n 1890 postimanifestia,
johtui ensi kädessä siitä hänen
vakaumuksestaan, että tässä kysymyksessä oli myönnyttävä,
jotta hän siten varmentaisi omaa asemaansa
hallitsijan edessä ja näin paremmalla menestyksellä
voisi torjua ankarampia hyökkäyksiä.
Kyseenalaista on, tokko hän tällöin menetteli viisaasti;
mutta varmaa on, että hänen tämän jälkeen
onnistui torjua Venäjän ministerien
uudistuneita hyökkäyksiä Suomen autonomiaa vastaan.
Uuden rikoslain hyväksyminen, joskin monien
vaiheiden jälkeen, oli hänen ansiotaan, samoin
kuin Nikolai II:n hallitsijavakuutuksen
allekirjoittaminen. D. oli hienosti sivistynyt mies,
käytti esteettä sekä puheessa että
kirjoituksessa kuutta kieltä ja osasi näiden ohella
auttavasti suomea. Sippolan kartanon kirjasto oli
maamme suurimpia yksityiskirjastoja. Hänen
avioliittonsa ruhtinatar Nina
Svjatopolk-Mir-skijn kanssa, jonka suku polveutuu Rurikista,
aiheutti sen, että heidän lapsensa pysyivät
vieraina Suomelle. Tämä seikka se myös sai hänet
katkeralla mielellä myömään sukukartanonsa ja
viettämään viimeiset elinvuotensa vierailla
mailla. K. F. I.

Dafne ks. Daphne.

Dagbladet ks. Helsingfors Dagblad.

Dagbladilainen, Helsingfors Dagbladin (ks. t.)
mielipiteiden kannattaja.

Dagerort [-ä-] (vir. Kalanena), Hiidenmaan
läntisin niemi. Tänne, 60 m yi. merenp. on
rakennettu 35 m korkea loistotorni, jonka
sähkö-lennätin yhdistää sekä mantereeseen että
Saarenmaahan. Majakka on tärkeä Itämeren ja
Suomenlahden laivaliikenteelle.

Dagerrotypia, ranskalaisen Daguerren (ks. t.)
1838 keksimä menettelytapa valmistaa valokuvia.
Kiillotetulle hopealevylle härmistetään jodia ja
täten saatua hopea-jodidi-pintaa valotetaan
valokuvauskoneessa. Kun levy sitten asetetaan
elohopeahöyryyn, tarttuu tämä valotetuille
paikoille ja näyttäikse pinnalla positiivisena kuvana.
Nykyisen negatiivi valokuvauksen tultua käytän-

töön ei kalliiksi käyvällä
dagerrotypia-menetel-mällä enää ole mitään merkitystä. Sitäpaitsi ei
moista hopealevykuvaa tietenkään voinut mouis
taa. V. V.

Dagestan 1. Daghestan [-än] (tataar. =
,,vuorimaa"), Venäjän provinssi
Kaukasus-vuorten koillisrinteellä ulottuen Kaspian-mereen:
29,740 km2, 571,154 as. Jylhä, korkea ja karu
vuorimaa, jonka kautta Sulak- ja Samur-joet
virtaavat. Pääväestönä useat n. s. ,,lesziläiset"
heimot; sen lisäksi turkkilais-tataarilaisia
heimoja (kaikki muhamettilaisia) sekä
armeenia-laisia, juutalaisia ja venäläisiä. Vuorilla kansa
elää paimentolaisina; maan itäosissa ja
rannikolla harjoitetaan maanviljelystä (viljaa, viiniä,
hedelmiä ja tupakkaa), ja silkkimadonhoitoa.
Hallituksen pääpaikka on Temir-Klian-Sura. —
D. kuului muinoin Persiaan. Venäläiset
valloittivat maan vv. 1831-59.

Dagmar. 1. D. (k. 1212), Tanskan
kuningatar, böömiläinen prinsessa, oikeastaan
Dragiini i r, tuli 1205 Valdemar Seierin puolisoksi.
Kansanlaulut kuvailevat häntä lempeäksi, kansaa
suosivaksi hallitsijattareksi. Haudattu
Ring-stediin. — 2. D. Venäjän keisarinna, ks. Maria
Fedorovna.

Dagnan-Bouveret [danja-buvrë’], Pascal
Adolphe Jean (s. 1852), ransk.
taidemaalari, Uérömen oppilas. Maalattuaan aluksi pari
mytologista taulua hän sittemmin siirtyi
nykyaikaisen laatukuvan ja kansankuvauksen alalle
luoden joukon teoksia, etupäässä Bretagnesta,
jotka osoittavat sekä sattuvata luonteenesitystä
että myöskin väriarvojen tarkkaa
havaitsemis-kykyä. Saksalaisen Fritz von Uhden jälkiä
seuraten hän sitäpaitsi on maalannut muutamia
uskonnollisia tauluja — Madonnan, P.
Ehtoollisen, Opetuslapset Emauksessa -—, joissa pääpaino
on pantu tapahtumaa kannattavan tunnelman
herättämiseen. F. L.

Dagon, kanaanilainen jumala, jonka nimi
esiintyy paikannimissä Bet-Dagon (ass.
Btt-Daganna) ja nuolenpääkirjoitusten
henkilö-nimissä Dagan-takala
ja Isme-Dagan. D.
oli filistealaisten
pää-jumala ja kuvattiin
kalan ja ihmisen
väliseksi sekaolennoksi. vrt.
Tuom. 1623, 1 Sam. 52-7
ja 1 Aikak. 1010.

K. T-t.

Daguerre [dagä’r],
Louis Jacques
Mandé (1789-1851),
ransk. maalari, rakensi
1822 Pariisissa
Bou-ton’in kanssa dioraman
(panoraman) sekä keksi
hänestä nimensä
saaneen dagerrotypian
(ks. t.).

Daguerrotypia [dagerro-] ks.
Dagerrotypia.

Daguet [dagv’], Alexandre (1816-94),
sveits. historioitsija ja kasvatusopillinen
kirjailija, toimi ensin koulunopettajana ja -johtajana,
sitten historian professorina Neuchàtelin
akatemiassa 1866-92. Hän oli Sveitsin koulukokous-

Daguerre.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0075.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free