Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Daidalos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
Dakar— Daktyloskopia
132
ja veistä; puinen kilpi on tavallinen
puolus-tusase. D. ovat sotaista kansaa, ja yleisiä ovat
heidän keskuudessaan vielä verikosto ja
„pää-jahti", jonka kautta tahtovat pakottaa
murhatun sielun suojelushengekseen. Se alkaa
uskonnollisilla juhlamenoilla, jonka jälkeen
puhallus-putkella surmataan joku muukalainen, pääkallo
irroitetaan ruumiista, puhdistetaan ja
koristetaan ja säilytetään senjälkeen voitonmerkkinä,
joka tuottaa kunniaa omistajalleeen. D:kkien
uskonto on henkien palvelemista, ja vainajille,
jotka joko poltetaan tai haudataan, uhrataan
yleisesti. Asunnot, jotka ovat paaluille
rakennettuja, ovat saaren itäosissa jopa 50-80 m
pituisia (30-40 perheen asuttavia), muualla
pienempiä. Metsästyksen ja kalastuksen rinnalla on
maanviljelys pääelinkeinona. Paitsi riisiä, joka
on drkkien tärkein ravintoaine, viljellään
maissia, banaaneja, sokeria ja kookospalmuja.
Kotieläimiä ovat sika, koira ja kana. (ks. liitekuv.
Aasialaisia kansantyyppejä II kuv.
19). V. v. F.
Dakar, linnoitettu satamakaupunki
Länsi-Afrikassa, Ranskan Senegal piirissä, Kap Verden
eteläisellä rannalla, 18,447 as. (1901).
Piispanistuin ja ranskalaisten lähetyssaarnaajien
asuinpaikka. Tärkeä laiva-asema. Rautatie (264 km)
St. Louis’hin. (V. v. F.)
Dakhmas, parsilaisten käyttämät
ruumis-tornit. Parsilaisen uskonnon mukaan on kuollut
ruumis saastainen, joten sitä ei voi haudata
maahan eikä tulella polttaa; ruumiit viedään
sen vuoksi vartavasten rakennettuihin
ruumis-torneihin, joissa haaskalinnut ne syövät.
Tällaisia torneja eli lavoja on vielä Bombayn
seuduilla, missä parsilaisia asuu. E. K-a.
Dakoromaanian kieli ja kirjallisuus ks.
Roinaanian kieli ja kirjallisuus.
Dakota fdako’uto], aikaisemmin Ranskan
Louisianaan kuuluva laaja alue
Pohjois-Amerii-kassa ylisen Missouri’n varsilla, oli 1861-89
Yhdysvaltain territorina (pääkaupunki Bismarck),
johon, ennen Idahon (1863), Montanan (1864) ja
AVyomingin (1868) järjestämistä territoreiksi,
myös kuului osia näistä alueista. 1889 territori
jaettiin kahteen Yhdysvaltoihin liittyvään
valtioon: P o h j o i s-D. (ks. t.) ja E t e 1 ä-D. (ks. t.),
joitten välinen raja käy 45° 55’ kohdalla pohj.
lev.
Dakotas [dako’ut9z] (Sioux, N a d o w e
s-sier), usean Pohjois-Ameriikassa elävän
intiaaniheimon yhteinen nimitys. Aikaisemmin
d.-intiaanit kuljeskelivat Mississipin länsipuolella
olevilla preerioilla asustaen laajalla alueella
Sa-skatchewanin ja Arkansasin välillä.
Huomattavimmat heimot heidän keskuudessaan olivat
pohjoisessa sioux, assiniboin ja crow, etelässä quappa,
kansas ja osages ja näiden välillä ponka, omaha
ja mandan. Ne olivat voimakkaita, rohkeita ja
vihamielisiä varsinkin valkoihoisia kohtaan, joten
Yhdysvaltain hallitus sai käydä monta kovaa
taistelua (1852, 1862, 1876 ja 1890-91),
ennenkuin sai usein uusiutuvat kapinat lakkaamaan.
Nykyään d.-intiaaneja on n. 45,000
(sioux-hei-moon kuuluvia n. 24,000), joista suurin osa on
sivistyneitä. He asuvat Wisconsinin, Minnesotan,
Pohjois- ja Etelä-Dakotan, Montanan,
Nebraskan, Kansasin ja Intiaaniterritorin
reservat-sionialueissa sekä joku määrä brittiläisessä Poh-
jois-Ameriikassa. (ks. liitekuv. A m e r i i k k
a-laisia kansantyyppejä I kuva 7.).
V. v. F.
Dakryocystitis (kreik dakry = kyynel, ja
kystö = rakko), kyynelpussin tulehdus.
Dakryosystiitti ks. Dakryocystitis.
Daktyli (kreik. daktylos = sormi), „alkupitkä",
runojalka, jonka muodostaa yksi pitkä ja kaksi
lyhyttä tavua ; cl:n asemesta voi useampi-
jalkaisten säkeiden erityisissä kohdin olla „kaksi-
pitkä" 1. spondee (–), joka tuo vaihtelua
poljentoon, ja myös harvinainen „nelilyhyt",
pro-celeusmaticus ( ^ v^ kj ) • Tärkeimpiä
daktyli-siä säemuotoja: eepillinen heksametri 1.
kuusi-mittasäe ja pentametri 1. viisimitta elegisissä
distikon-säkeissä. J. H-l.
Daktylioteekki (kreik. daktylioth^kö =
sormus-kokoelma) , kaiverruskuvallisten jalokivien,
puoli-jalokivien y. m. s. („gemmien") kokoelma.
Daktylit (tav. Idalaiset daktyli t),
kreik. tarustossa Phrygian suuren
äiti-jumalatta-ren ja Kreetan Rhean tarupiiriin kuuluvat
taikavoimaiset haltijat, kaikenlaisen kätevyyden,
varsinkin takomataidon keksijät. O. E. T.
Daktylologia (kreik. daktylos = sormi, ja logos
= oppi), sormikieli, merkkikieli, jossa käytetään
vain toista kättä. vrt. Elekieli.
Daktyloskopia (kreik. daktylos - sormi, ja
skope’in = katsella),
sormikuviojärjes-t e 1 m ä rikollisten selville saamiseksi. Tämä
viime aikoina useissa maissa, myöskin Suomessa
käytäntöön otettu (1908), englantilaisen
tiedemiehen Francis Galtonin (ks. t.) 1890-luvun alussa
kehittämä menetelmä perustuu niihin aineksiin,
jotka sen varsinainen keksijä Sir W. J. Herschel
1859-78 oli koonnut Intiassa. (Kiinassa ja muissa
SormeDjalkiä.
idän maissa on sormenjäljennöstä ammoisistai
ajoista käytetty sinettinä.) Daktyloskopiaa
hoitaa etsivä poliisi ja sitä harjoitetaan siten, että
pidätetyn ja epäilyksenalaisen henkilön
sormenpäät, kukin erikseen painetaan (kärjestä ylimpään
niveleeseen asti), painomusteella päällystettyä,
puupalikalle kiinnitettyä sinkkilevyä vasten ja
pyöräytetään kyljeltä toiselle, niin että
koko-sormenpään sisäpuoli mustuu, jouka jälkeen se
painetaan paperilevylle, jossa on kunkin sormen
jäljennökselle oma paikkansa. Tämän jälkeen
jäljennöksistä (kierteiden, kaariviivojen y. m.
mukaan) laaditaan järjestelmällinen numero- ja>
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
