- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
135-136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dal ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

135

Dalberg—Dal-joki

136

ruhtinas-primas, ja sai 1810 Frankfurtin
suuri-lierttuan arvon. Napoleonin kukistuttua D. oli
vain Regensburgin arkkipiispana. Hän oli
valistunut ja sivistystä harrastava ruhtinas, aikansa
eteväin kirjailijain, kuten Goethen, Schillerin
y. m. suosija, sekä itsekin kirjailija. G. R.

Dalberg, Erik ks. D a h 1 b e r g h.

Dalcroze ks. J a c q u e s-D a 1 c r o z e.

Dalecarlia
ka’r-J, Taalain maakunnan [-(Da-larna) latinainen nimi. — Dalecarlus,
taala-laineu.

Dalecarlus, Johannes Olai ks. S t i e r
n-h ö ö k, J.

Daler [-ä-] ks. Taalari.

Dalgas, Enrico M yli us (1828-94), tansk.
insinööri, toimi insinöörikunnan upseerina, tuli
1885 Tanskan teiden ylitarkastajaksi. Tullut
kuuluisaksi toiminnastaan Jyllannin nummimaan
viljelykseen saattamiseksi; oli nummiseuran
(Hedeselskabet) perustajia 1866 ja sen johtavana
sieluna kuolemaansa asti. Hänen ansioksensa on
luettava, että enemmän kuin puolet nummimaasta
jo on vallattu viljelykselle; julkaissut m. m.
„Geografiske billeder fra heden" (1867-70) ja
„Fortids- og fremtidsskovene i Jylland"
(1883-85). [L. Schröder, „E. M. Dalgas" ja H.
Rosen-dal, „Dalgas".] J. F.

Dalimilin kronikka, ensimäinen tsekin
kielellä kirjoitettu historiallinen teos. Se on
runomittainen n. s. riimikronikka. Tekijä on
tuntematon, mutta kronikan sisällyksestä käy selville,
että hän on elänyt 1300-luvun ensimäisellä
puoliskolla. Kronikan joka sivulta puhuu
itsetietoinen tsekkiläinen kansallistunto. Se oli jo
keskiaikana hyvin suosittu ja kansallisen elämän
uudestaan virotessa sitä taasen luettiin
ahkeraan. Parhaan teksti julkaisun siitä on
toimittanut Mourek. J. J. M.

Dalin [-1-], Anders Fredrik (1806-73),
ruots. sanakirjantekijä, on julkaissut
ranskalaisen ja tanskalaisen sanakirjan, ruotsin kielen
synonymit ja ennen kaikkia laajan ruotsin kielen
sanakirjan „Ordbok öfver svenska språket"(
1850-55).

Dalin [-Vn], Olof von (1708-63), ruots.
runoilija ja historioitsija, uudemman ruots.
proosatyylin perustaja,
harjoitti opintojaan
Lundissa filosoli Anders
Rydeliuksen johdolla,
tuli sitten
kotiopettajaksi erääseen
Tukholman ylimysperhee-seen. V. 1732 alkoi
Tukholmassa ilmestyä
viikkolehti nimeltä
,,Then svenska
Argus", ulkomaalaisten

aikakauskirjojen,
vars. englantilaisen
n. s. ,,Spectator"
kirjallisuuden tyyliin.
Se herätti ennen
kuulumatonta
huomiota, mutta sen
toimittaja pysyi kauan salassa. Vasta kun
säädyt kahden vuoden kuluttua omistivat
tuntemattomalle ,,auktorille" kunnialauseensa ja
lupasivat hänelle palkinnon, astui nuori D. häm-

mästyneen yleisön tietoon. Sen jälkeen hänellä
oli johtava asema Ruotsin silloisessa
kirjallisuudessa, jota hän rikastutti runopukuisilla ja
suorasanaisilla tuotteillaan lyriikan, satiirin ja
historian alalla. Hänen lyyrillisistä runoistaan
mainittakoon kansanlaulun tyyliin kirjoitettu
„Engsövisan", raikas kevätlaulu ,,Bort med höga
ting", „Skatan sitter på kyrkotak", „Kära
Ba-clius, öppna din tunna", joissa hän osoittautuu
Bellmanin, Kellgrenin, rouva Lenngrenin y. m.
edeltäjäksi. Hänen suuri eepillinen runonsa
,,Svenska friheten" (1742) herätti aikoinaan
yhtä paljon huomiota ajanrunoelmana kuin
myöhemmin Tegnérin „Svea", mutta jälkimaailmalle
se tuskin on muuta kuin runopukuinen kuiva
kronikka. Hänen runonmuotoisista satiireistaan
on „Aprilverk om vår lierrliga tid" ensi sijaan
asetettava, hänen proosa-satiireistaan taas
mainittakoon „Arngrim Bersärks förträffliga tankar
öfver ett fynd i jorden" ja „Brefväxlingen mellan
Ragvald Piik och herr Silfverspasserklinga".
Vertauskuvallinen esitys „Sagan om hästen" on
oivallinen näyte siitä notkeasta proosatyylistä,
joka hänen kauttaan kotiutui Ruotsin
kirjallisuuteen. Laajojen historiallisten tutkimusten
tuloksena ilmestyi 1746-62 „Svea rikes historia".
Sen sujuva esitystapa „siirsi historian
seinä-hyllyltä ruotsalaisten sydämiin". — D.
nimitettiin 1750 kruununprinssi Kustaan opettajaksi
ja joutui sen kautta hovipiinin, jossa
kuningatar Lovisa Ulrika osoitti hänelle erinomaista
suosiota. 1751 hän aateloitiin. Mutta kun 1756
tuli ilmi, että hän oli ottanut osaa vehkeilyihin
vapaudenaik:;na supistetun kuningasvallan
laajentamiseksi, karkoiltivat säädyt hänet hovista.
V. 1761 tämä tuomio peruutettiin ja hän yleni
taas virkauralla, mutta kuoli äkkiä jo 1763.
[Atterbom: ,,Siare och Skalder", A. Fryxell:
,,Berättelser ur svenska historicn", C. Eichhorn:
,,Svenska studier", E. V. Lindbladin johdanto
kokoelmaan „Valda skrifter" (1872), Schtick ja
Warburg: „Illustr. svensk litteraturhistorie".]

E. E.

Daljni (ven., = „kaukainen"), 1899 uudelleen
rakennettu, koko vuoden liikenteelle avoin
satamakaupunki, jonka venäläiset perustivat
kiinalaisilta vuokraamallensa Kvan-tungin alueelle
Ta-lien-van lahden etelärannalla. Vapaasatama
(v:sta 1901) ja Mandzurian radan alkukohta.
Venäläis-japanilaisen sodan alkaessa sillä oli n.
40-50,000 as. Japanilaiset valloittivat sen 30 p.
toukok. 1904. Se joutui Portsmouthin
rauhanteossa Japanille; nyk. nimi Ta-lien 1. (jap.)
Tairen (Dairen), 17229 as. (1908). (W. S-m.)

Dal-joki
ä-J, Ruotsin pisin joki, virtaa [-Taalainmaan läpi, pääsuunta luoteesta kaakkoon.
Sen alkuna kaksi n. 240 km pituista lähdejokea,
Itäinen ja Läntinen Dal-joki, joitten
lähdepai-kat ovat lähellä toisiansa Ruotsin ja Norjan
rajalla. Itäinen Dal-joki virtaa Idre-järven,
Särna-järven ja Siljanin läpi ja yhtyy
Djur-mon luona (n. 156 m yi. merenp.)
kaksoisjokeen-sa, joka saa alkunsa Fulu- ja Göra-joista.
Djur-mosta lähtien D.-joki virtaa aluksi kaakkoa
kohti saaden vasemmalta Runn-järven vedet,
kääntyy senjälkeen koilliseen, laajenee monin
paikoin saarikkaiksi järviksi ja laskee
muo-dostettuaan n. 9 km suustaan suurimman
putouksensa, Älfkarleby-putouksen (15,i m n. 150

Olof v. Dalin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free