- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
137-138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Daljunkaren ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

137 Daljunkarei

m matkalla), lähellä Gäfleä Pohjanlahteen. Joki
on 455 km pitkä ja sen vesialue 28,930 knr
(neljäs Ruotsin joista). Koskisuutensa takia
pur-jehduskelpoinen vain pienillä matkoilla.

V. v. F.

Daljunkaren 1. Daljunkern ks.
Taa-lainjunkkarin kapina.

Dalkarlsberg [dälkärs-J, rautakaivosalue
Ruotsissa, örebron läänissä, 15 km lounaiseen Noran
kaupungista, on ollut tunnettu 1200-1300 luvulta
saakka. Malmi, jota saadaan kahdesta
itä-länsisuunnassa sijaitsevasta kerroksesta, on osaksi
mustaa- osaksi punakivi-malmia sisältäen 50-60
% rautaa. Viime aikoina on malminsaanti
noussut 20-24 tuh. tonniin vuodessa. V. v. F.

Dalkulla [-n-] (ruots.), taalalaisnainen.

Dalmatia ks. D a 1 m a t s i a.

Dalmatika (kreik. dalmatikë’), Dalmatsiasta
peräisin oleva pitkä, valkoinen, hihoilla
varustettu päällyspuku, jota m. m. roomalaiset
keisarit Dioeletianuksesta (k. 305 j. Kr.) alkaen
käyttivät. Paavi Silvester I (n. 320) määräsi sen
diakonien virkapuvuksi. D. kuului myös ennen
piispan virkapukuun. (G. R.)

Dalmatsia, kuningaskunta, Itävallan eteläisin
kruununmaa, kapea, vuorinen, lahti- ja
saari-rikas alue Adrian-meren rannalla; 12,863 km2,
joista 2,387 km2 lankeaa saarten osalle. D.
rajoittuu pohjoisessa Istriaan ja Kroatsiaan, idässä
Bosniaan, Hertsegovinaan ja Montenegroon.
Ve-lebit-vuoret ja Dinaariset alpit (ks. t.) kulkevat
pitkin maan pohjois- ja itärajaa, muun osan
täyttävät rannikon kanssa yhdensuuntaisesti
kulkevat vuorijonot. Korkeimmat ovat
Mossor-ja Biokovo-planina. Etelässä Bocche di Cattaron
(ks. t.) pohjoispuolella myös Krivosijen autio ja
jylhä vuorimaa kohoaa melkoisen korkealle.
Saaretkin ovat vuorisia. Tärkeimmät ovat Arbe,
Pago, Brazza, Lesina, Curzola y. m.
Niemimaista 65 km pitkä Sabbioncello on mainittavin.
Vuoret ovat pääasiallisesti kalkkikiveä ja
muodostavat karuja, kuivahkoja ja hedelmättömiä
karstialueita. Pohjoisessa täällä on n. s.
polje-maisemia (ks. t.) ; näitten pohjalla on usein
kuivana aikana ehtyviä järviä, kuten Vrana-,
Du-sina-, Jezero blato- ja Nadinsko blato- y. m.
järvet. Joista mainittakoon Zrmanja, Kerka, Cetina,
sekä Narentan alajuoksu, joka kuuluu D:aan.
Etelässä on lähteitä. — D:n ilmasto on erittäin
suotuisa. Zaran (rannikolla) keskilämpö on 15,s°,
Ragusan 18,e°; syksyt ja talvet ovat sateiset.
Bocche di Cattaron seutu on Euroopan saderikkain
(4,556 mm.). Vuorimaa sitävastoin on kuiva.
Kaakkoistuulet (scirocco) ovat vallitsevia;
harvinaisemmat ovat luoteistuuli (mistral) ja koillistuuli
(bora). Asukkaat, 625,948 (1906) 1. 49 km2:llä,
ovat pääasiallisesti serbo-kroaatteja, n. 97 %, sekä
n. 3 % italialaisia. Uskonnoltaan 83,7 % on
roo-malais-katolilaisia ja 16,2 %
kreikkalais-katoli-laisia. Maanviljelys on karun maaperän takia
vähäpätöinen. N. 10,- % on peltoa, 46,8 %
laidunta ja niittyä, 6,4 % viinitarhoja ja 29,7 %
metsää, suurin osa viimemainittua kuitenkin
matalaa pensaikkometsää. D:ssa viljellään paitsi
tavallisia viljalajeja (vehnää, ruista, ohraa ja
kauraa) pääasiallisesti maissia, perunoita,
hirssiä, viiniä, etelänhedelmiä, laakeri- ja öljypuita,
tupakkaa, sekä krysantemumia n. s.
dalmatsia-laisen hyönteispulverin valmistusta varten. Kar-

— Dalmatsia 138

janhoito on vielä alkuperäisellä kannalla.
Tärkeimmät kotieläimet ovat muulit, aasit, lampaat
ja vuohet. Sardellinkalastus on tärkeä rannikolla.
Vuorityö on vähän kehittynyt. Täältä saadaan
marmoria, asfalttikiveä, elohopeamalmia,
kalkkikiveä ja ruskohiiltä sekä merisuolaa.
Teollisuuden aloja: liiköörinvalmistus (maraschino),
laivanrakennus sekä kalkin- ja tiilenvalmistus.
Sisämaankauppa on rautateiden puutteen takia
(v. 1906 vain 230 km) vähäinen. Vientitavaroina
ovat viini, öljy, lampaat ja kalat. D:aan
tuodaan viljaa, jauhoja ja teollisuustavaroita.
Laiva-liike on huomattava. Kauppalaivasto käsittää
n. 8,200 yhteensä 66,000 tonnin vetoista laivaa.
D:n 67 satamassa, joista tärkeimmät ovat Zara,
Spalato, Ragusa ja Sebenico, käy vuotuisesti
yli 50,000 laivaa, yht. n. 7,3 milj. tonnia. —
Tärkeä sisämaan kauppakaupunki on Metkovic.
Maassa on 7 pankkia ja 2 säästökassaa. — D:n
sivistyslaitoksista mainittakoon 425 kansa- ja
porvarikoulua, 2 reaalikoulua, 2
opettajaseminaaria, kauppa- ja maanviljelyskoulu, 2
meri-koulua sekä Zaran, Spalaton ja Ragusan museot.

— Maa on jaettu 14 hallintopiiriin.
Pääkaupunki on Z a r a. Hallitusmuoto on v:lta 1861.
Hallitusta johtaa käskynhaltia. Maapäivien
jäseniä ovat katol. arkkipiispa, kreikkal. piispa
sekä 41 valittua edustajaa. D. lähettää
valtioneuvostoon (Wieniin) 11 edustajaa. S-m.

Historia. D. on saanut nimensä
illyria-laista heimoa olevista dalmaateista, jotka
tiettävästi olivat D:n vanhimmat asukkaat. Toiselta
vuosis. e. Kr. D. maksoi veroa Roomalle, kunnes
se Augustuksen toimesta 33 e. Kr. joutui
täydellisesti Rooman alusmaaksi. Rooman vallan ajoilta
D:ssa on vielä paljo jätteitä, m. m. Spalatossa
osia D:sta kotoisin olleen Diocletianus keisarin
palatsista. Kun Rooman valtakunta lopullisesti
hajosi 395, joutui D. ensin Länsi-Rooman ja 423
Itä-Rooman yhteyteen. Vv. 489-526 se kuului
itägoottien valtakuntaan, mutta yhdistettiin
Teodorik Suuren kuoltua jälleen Itä-Roomaan.
Seitsemännellä vuosis. maahan tunkeutui
slaavilaisia heimoja, kroatsialaisia pohjoiseen,
serbialaisia etelään. V:n 1000 tienoilla valloitti D:n
rannikot Venetsia, jonka doget nimittivät
itseänsä siitä lähtien D:n herttuoiksi. N. v. 1100
unkarilaiset valloittivat suurimman osan D:aa.
Seuraavina vuosisatoina Venetsia kävi
lakkaamattomia taisteluja kroatsialaisia ja
unkarilaisia vastaan D:n omistamisesta, kunnes sen
valta siellä vakaantui 1420. Kuudennellatoista
vuosis. turkkilaiset anastivat osia D:n sisämaasta,
mutta luovuttivat ne Venetsialle 1699 ja 1718
rauhanteoissa. D. pysyi Venetsian hallussa
tasavallan kukistumiseen asti 1797, jolloin se Campo
Formion rauhassa annettiin Itävallalle. V. 1805
D. liitettiin silloiseen Italian kuningaskuntaan,
1810 Napoleonin muodostamiin n. s. illyrialaisiin
maakuntiin, 1814 uudelleen Itävaltaan. V. 1816
se kruununmaaksi korotettuna sai
kuningaskunnan arvonimen. V. 1848 ja myöhemminkin ovat
slaavilaiset kansanainekset pyrkineet
muodostamaan D:sta, Slavoniasta ja Kroatsiasta
eteläslaavilaista ,,kolmiyhteistä" kuningaskuntaa, jota
pyrintöä D:n italialaiset ovat menestyksellä
vastustaneet, vaikka he tätä nykyä ovatkin
maa-päivillä vähemmistönä. D. kuuluu v:n 1867
valtioasetukseo mukaan Itävalta-Unkarin monar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0085.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free