- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
139-140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Daljunkaren ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

139

kiaii Itävallan puoleiseen osaan.
Asevelvollisuuden vastustamiseksi syntyi Etelä-D:ssa kapinoita
v. 1869 ja 1881. [Cattalinich, „Storia della
Dal-mazia" (1835), 11 :s nide (Dalmatsia) teosta „Die
österreichiseh-ungarische Monarchie in Wort und
Bild" (1892). ’ J. F.

Dalou [dalvf], Jules (1838-1902), ransk.
kuvanveistäjä, Carpeaux’n ja Duret’n oppilas.
Opiskeli myöskin taiteensa ammatillista puolta
työmiehenä pronssivalimossa. D. kuuluu niihin
ranskalaisiin kuvanveistäjiin, jotka ovat
rohkeasti särkeneet perinnäisen klassillisen taiteen
aitaukset ja ottaneet teoksissaan kuvatakseen
meidän aikaamme ja sen ihmisiä. D:n
veistokset kuohuvat voimakasta elämää ja rohkeita
liikkeitä. Otettuaan osaa kommunardien kapinaan
hän pakeni näiden kukistuttua 1871 Englantiin,
josta palasi vasta 1879. Sam. v. hän jo asetti
näytteille luonnoksen suurisuuntaiseen ja
vaikuttavaan muistopatsaaseensa ,,Tasavallan voitto",
joka paljastettiin Place-de-la-Nation-torilla
Pariisissa 1899 sekä sommittelultaan omintakeisen
korkokuvansa ,,Mirabeau kolmannen säädyn
etunenässä", joka marmoriin veistettynä asetettiin
Ranskan edustajakamarin seinälle 1883 ja jota
on sanottu maalauksellisimmaksi ja
värikkäim-mäksi korkokuvaksi mikä on olemassa. D:n
muutkin teokset ovat useimmat monumentaalista
laatua. Niistä mainittakoon edellisten lisäksi
Blan-qui’n ja Victor Noiren hautapatsaat sekä
Delacroix^ ja Gambettan muistopatsaat
(viimemainittu Bordeaux’ssa). [Dreyfous, „Dalou, sa vie
et son ocuvre" (1902).] F. L.

Dalsbruk ks. Taalintehdas.

Dalsgaard [-gör], K r i s t e n (s. 1824), tansk.
taidemaalari, kansanelämän kuvaaja, opiskeli
Kööpenhaminan taideakatemiassa ja Rørbyen
yksityisoppilaana. Lukuunottamatta muutamia
alttaritauluja, historiallisia ja taruaiheisia
maalauksia hänen teoksensa esittävät tanskalaisen
rahvaan elämää viime vuosisadan keskivaiheilta.
Hänen tekotapansa on usein kovin
yksityiskohtaisen tarkkaa ja huoliteltua eikä värikäsittely
aina virheetöntä, mutta hänellä on myöskin
suuria ansioita; kieltämätön sommittelukyky,
samoin psykologisesti terävä, kaikesta
liioittelusta vapaa luonteenkuvaus. Todellista, syvää
tunnetta ja kanssaihmisten mielentilojen —
varsinkin surun — osaaottavaa ymmärtämistä
ilmaisevat monet hänen tauluistaan, esim.
»Ryöstö köyhän astiantekijän luona",
,,Maalais-taiteilijan työhuoneessa", „Ero" y. m. D. asuu
nykyään Sorøssä, jonka akatemiassa hän vv.
1S62-92 toimi piirustuksenopettajana; tässä
laitoksessa on myöskin hänen suurin teoksensa
„Ansgar ja ödbert kastavat nuoren äidin
lapsineen". [K. Søeborg, „Christen D. og hans kunst"
(1902).] F. L.

Dalskär [dälsärj 1. T a 1 s k e r i, saari
Uuraan-salmen-Kuorsalon väylän varrella Virolahden
pitäjässä; neliskulmainen johtoloisto. K. S.

Dalsland ks. D a 1.

Dalslandin kanava, niiden kanavien
yhteisnimi, jotka yhdistävät Vermlannin ja Dalin
järvet toisiinsa ja Venneriin. Se on 255 km pitkä ja
nousee 59 m. Lakennettu vv. 1864-68 Nils
Eric-sonin (ks. t.) suunnitelman mukaan. V. 1905
kulki kanavassa yht. 3,906 täydessä lastissa
olevaa alusta, etupäässä höyrylaivoja, sekä purje-

140

aluksia ja proomuja. Luonnonihanuutensa takia
D. myös on paljon käytetty matkailijareitti.

W. S-m.

Dalström [-&-], Axel Hampus (1829-82),
arkkitehti. Käytyään Turussa Bergenheimin
koulua D. opiskeli ulkomailla Tukholman
teknologisessa laitoksessa ja vapaitten taiteiden
akatemiassa sekä sittemmin Pariisissa. V. 1848 hän
oli oppilaana intendenttikonttorissa, jossa hän,
sittenkuin se oli järjestetty Yleisten rakennusten
ylihallitukseksi, oli ensimäisenä arkkitehtina ja
v:sta 1870 ylitirehtöörinä. Hänen
rakennustaiteellisia lahjojaan ja tyyliään osoittavat
Helsingissä Ylioppilastalo (1868-70), „Kappeli",
ruotsalaisen normaalilyseon rakennuksen vanha osa
sekä teollisuuskouluna oleva ent. ruots.
reaalilyseon talo, kaartinmaneesi y. m. Niinikään
ovat hänen piirustustensa mukaan rakennetut
Sälskärin, Marjaniemen, Ulkokallan, Säpin ja
Kaskisen majakat. K. S.

Dalton, Hermann (s. 1833), protest. teologi,
synt. OfTenbachissa Hessenissä, tuli 1858
pastoriksi Pietarin saks.-reformeerattuun
seurakuntaan, ja vaikutti tässä toimessa suurella
menestyksellä v:een 1889, jolloin muutti sieltä pois ja
siirtyi Saksaan. D. on julkaissut useita
arvokkaita teoksia, erittäinkin protestanttisen kirkon
historiasta Venäjällä; niistä lueteltakoon
„Ge-schichte der reformierten Kirche in Russland"
(1865), „Verfassungsgeschichte der lutherischen
Kirche in Russland" (1887), „Urkundenbuch der
reformierten Kirche in Russland" (1889), „Die
evangelische Kirche in Russland" (1890), ,,Die
russische Kirche" (1891), ,,Beiträge zur
Ge-schiclite der evangelischen Kirche in Russland"
(1893, 1898). Suurta huomiota herätti se „avoin
kirje Pyhän synodin yliprokuraattorille
Pobe-donostseville", jonka hän 1889 julkaisi Venäjän
hallituksen toimenpiteistä protestanttista
uskontoa vastaan ja josta oli seurauksena hänen
siirtymisensä Saksaan. K. G.
’ Dalton [dölton], John (1766-1844), engl.
kemisti ja fyysikko, tuli 1793 New collegen
opettajaksi Manchesteriin, 1817 ,,Literary and
philo-sophical society"n presidentiksi sekä 1822 „Royal
society"n jäseneksi Lontooseen. — D:n
fysikaaliset tutkimukset koskevat pääasiallisesti kaasujen
(liffusionia ja laajentumista sekä höyryjen
jäntevyyttä ilmassa ja muissa kaasuissa. Kemian
kehitykselle D;n tutkimukset ovat olleet varsin
suuriarvoisia. Hän on kerrannaisten
painosuhteiden lain sekä nykyisen atomiteorian (ks. t.)
varsinainen perustaja. D. on vielä tehnyt laajoja
tutkimuksia kaasujen imeytymisestä veteen,
hiilivedyistä, typen happiyhdistyksistä j. n. e.
Useimmat hänen tutkimuksistaan ovat julkaistut
tieteellisissä aikakauskirjoissa. Eri kirjoina ovat
ilmestyneet ,,Meteorological observations and
essays" (1793) ja „New system of chemical
philo-sophy" (1808-27). W. D.

Dama ks. Kuusipeura.

Dama ks. H e r e r o.

Damaani ks. T a m a a n i t.

Damajanti ks. Nala ja Damajanti.

Daraanhur (muinaisegyptiläisten T e m a-e n
-ITor, roomalaisten Hermupolis mi nor),
Egyptin Behere maakunnan pääkaupunki Niilin
suistomaassa, Mahmudije-kanavan ja
Kairon-radan varrella, joka täällä haaraantuu Aleksan-

Dalou—Damanhur

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0086.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free