- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
141-142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Damara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

141

Damara—Damasti

142

driaan ja Rosetteen, 32,122 as. (1897). Tärkeä
villa- ja puuvillatavarain tapulipaikka.

Damara ks. Herero.

Damaramaa, Saksan Lounai s-A f r i k a n
siirtokunnan (ks. t.) keskiosa, Namamaan
pohjoispuolella.

Damaskeerata 1. damaskoida (ransk.
da-masquiner, engl. to damashj, tehdä teräs tai
rauta pinnaltaan juomuiseksi ja juovikkaaksi.
Menettelytavan perikoti on Damaskos. Siellä
sitä käytettiin kuuluisien Damaskon-miekkojen
valmistuksessa. Euroopassa jäljitellään tätä
menettelytapaa siten, että keitetään yhteen hienoja
teräs- ja rautalankoja, jotka ruuvipuristimessa
väännetään kierteelle, katkotaan neljään tai
useampaan osaan ja keitetään uudelleen yhteen.
Käsittely toistetaan useaan kertaan. N. s.
mo-saiikki-damaskia valmistettaessa paloitellaan
yllämainitut kierteet vieläkin pienemmiksi,
keitetään yhteen ja taotaan. Damaskeeraamiseksi
on myös ruvettu nimittämään sitä menettelyä,
että juovikkaat kuviot eli damaski valmistetaan
teräkselle siten, että sille liivellään ohut
vahakerros, johon piirretyt damaskikuviot hapoilla
syövytetään teräksen pintaan. Prechtin mukaan
damaskeerataan taasen rautaa platinalla siten,
että ohuiden teräs- tai rautalevyjen ympäri
kierretään platinalankaa, levyt asetetaan
päälletysten ja kiedotaan yhteen platinalankaa
vahvemmalla teräslangalla, mutta niin tiheään, että
teräslanka tekee yhtenäisen pinnan. Täten saatu
tukku keitetään yhteen ja muovataan kulloinkin
kyseessä olevaksi esineeksi. Esineen sinistetyllä
tai ruskeutetulla pinnalla esiintyy tällöin valkea
platinadamaski. L. E. Kj-n.

Damaski (ransk. gamache < it. gamba =
sääriluu). 1. Säärykset, nahasta tai kankaasta
tehty tai neulottu säärensuojus, jollaiset ennen
olivat yleisesti käytännössä sotilaspuvuissa ja
vieläkin ratsuväessä. Damaskeja käytetään
myöskin porvarillisessa puvussa. — 2. ks.
Damaskeerata.

Damaskoida ks. Damaskeerata.

Damaskoksen-teräs ks. Damaskeerata.

Damaskos (arab. Dimi’sk es Säm 1. es Säm),
Turkin Surija nimisen vilajeetin pääkaupunki,
molemmin puolin Barada- (muin. Clirysorrhoas)
jokea sen laskiessa Antilibanonin ja Hermonin
välistä Ghutan viljavalle tasangolle. N. 160,000
as., joista 7,000 juutalaista ja 10,000 kristittyä.
Ollen ihanalla paikalla erämaan rajalla D.
nauttii itämaalaisten erinomaista ihailua, kuten sen
nimitykset „idän silmä", „kauneuden seppele",
,.paratiisilta lemuava" v. m. osoittavat. Koska
D. on 691 m merenp. yläp., alkaa kevät siellä
vasta maaliskuussa. Kesällä lämpömäärä nousee
40 asteeseen, mikä kosteuden sekä liasta ja
siivottomuudesta johtuvien tarttuma-aineitten
ohella tekee kaupungin epäterveelliseksi. Talvet
siellä ovat suhteellisesti kylmiä. Kadut ovat
kapeat, väärät ja likaiset. Pääkatu on Derb
el-mustakrm, joka näkyy saaneen nimensä
Paavalin historiasta tunnetun ,,suoran kadun"
mukaan (Ap. tek. 9n). Talot ovat ulkoa nähden
kehnonlaiset, mutta sisältä usein aika komeat ja
hauskat puutarhoineen, kukkineen,
suihkukaivoi-neen ja pylväskäytävineen. D:ssa sanotaan
olevan 248 moskeiaa. Huomattavin on omajjadien
moskeia Dzämi el-uviavn), alkuaan pakanalli-

nen temppeli, jonka keisari Arkadius (n. 400)
muutti kirkoksi ja kalifi Wäl td (705-715)
uudestaan rakennutti kreikkalaisten
rakennusmestarien johdolla. Vaikka tulipalo (1069) ja
ajan-hammas ovat sitä pahoin pidelleet, on se
vieläkin kaunis rakennustaiteen muistomerkki. Sen
kolmesta minareetista yhdellä on Jeesuksen nimi.
D:ssa on lisäksi 14 synagogaa, ainakin 4
kirkkoa ja 3 room.-katol. luostaria. Suuren moskeian
länsipuolella on kaivannon ympäröimä linna,
jonka Melikelasraf rakennutti 1219. Kaupungin
ja samalla kristittyjen ja juutalaisten korttelien
itäisenä rajana on vanha, osittain roomalaisten
ajalta oleva kaupungin muuri. Muhamettilaisten
kaupunginosassa moskeian ympäristössä ovat
kuuluisat basaarit, joissa valmistetaan taikka
myydään silkkiä, kulta- ja liopeaompeluksia,
mattoja, huiveja, nahkatavaroita, kupariesineitä,
aseita, piippuja, muinaiskaluja, ruusuöljyä,
leivoksia, virvokkeita y. m. Damaskon-miekkoja (ks.
Damaskeerata) ei enää valmisteta D:ssa,
senjälkeen kuin Timur 1400-luvulla siirsi asesepät
taitoilleen Samarkandiin. Suuri osa kaupittua
tavaraa on nykyisin Euroopasta kotoisin.
Vientitavaroista ovat tärkeimmät hedelmät, vilja ja
viini. D. on ikivanha karavaanien ylitymäpaikka
ja kaupan keskus. V:sta 1895 rautatie yhdistää
sen Beirutin ja Hauranin, nykyjään myös
Medinan kanssa. — D:n historia ulottuu kaukaiseen
muinaisuuteen. David jo valloitti sen. Sitten se oli
alituisessa riidassa Israelin valtakunnan kanssa,
kunnes Tiglatpileser III kukisti sen (732).
Kuitenkin se pysyi Syyrian tärkeimpänä
kauppapaikkana. V. 85 e. Kr. D. jälleen muodosti
itsenäisen valtakunnan, mutta 105 j. Kr. Trajanus
yhdisti sen Rooman valtakuntaan. Kalifi Omar
valloitti sen 635 ja omajjadien pääkaupunkina
D. oli loistonsa kukkuloilla. V. 877 D. erkani
kalifikunnasta ja oli sitten monien vaiheiden
alainen. V. 1148 ristiretkeläiset piirittivät sitä,
1174 Saladin valloitti sen, 1260 se joutui
mongoleille ja 1401 Timur hävitti sen perin pohjin.
Uudestaan rakennettuna se joutui 1516
turkkilaisille, joitten hallussa se edelleen on. Huomiota
D. veti puoleensa 1849, jolloin juutalaisia siellä
julmasti vainottiin, ja 1860, jolloin joukko
kristittyjä surmattiin. [Porter, „Five years in D."
(1870), Macintosh, „D. and its people" (1882),
Margoliouth, „Cairo, Jerusalem and D." (1907).]

K. T-t.

Damasti (engl. damask, ransk. damas 1.
da-mo.ssé) 1. kilpikangas on ammoisista ajoista
saakka ollut tunnettu itämailla, etenkin
Kiinassa. Levitessään länteenpäin tuli
Damaskoksen kaupunki näiden kankaiden valmistus- ja
kauppakeskustaksi, josta damasti nimikin on
johtunut. — Nimellä damasti 1. kilpikangas
tunnetaan nykyään pomsisidoksella valmistettuja
kankaita, joissa loimi- ja kudepomsin vaihtelu
muodostaa kilpimäisiä kuvioita. Tavallisimmin
käytettyjä ovat 1 i i n a k a n g.a sdamastit
pöytäliinoiksi y. m. taloustarpeiksi.
Puuvillada-m a s t i ei ole yhtä kaunista. Silkkidamasti
on sangen kaunista ja arvokasta kangasta.
Harvinaisempaa on villadamasti, jota joskus
käytetään huonekalujen päällystykseksi sekä
verhoiksi. Sangen läheinen damastille on
kuvioi-densa muodon ja sidostapansa puolesta n. s.
drelli eli rällikangas. — Damasti kudotaan ny-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0089.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free