Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dampier ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
145
Dampier—Danagäld
Dampier [dämpia], William (n. 1652-1715),
engl. merenkulkija ja merirosvo (vrt. B o u c
a-n i e r s). Hän otti osaa sotaan Hollantia
vastaan 1673 ja oli sen jälkeen
plantaasinpäällys-miehenä Jamaikan saarella. V. 1679 D. liittyi
merirosvoihin, jotka kävivät sissisotaa
espanjalaisia vastaan. B. aloitti maan ympäri
purjehtimisensa 1686. Hän joutui sen kuluessa moniin
seikkailuihin, tuli m. m. Itä-Intiaan, jossa oli
hollantilaisessa palveluksessa, mutta karkasi sieltä
ja tuli 1691 Englantiin. V. 1699 tämän maan
hallitus uskoi hänelle retkikunnan, jonka tuli
tutkia osia Tyynestä valtamerestä. Tällöin hän
vars. tutki Austraalian pohjois- ja
luoteisrannikkoa, Uuden Guinean rannikoita sekä monta
pienempää saarta ja saariryhmää, m. m. D:n nimeä
kantavan saariston. Vielä vv. 1708-11 D. otti
osaa maan ympäri purjehtimiseen. — D. oli
aikanaan erinomainen havaintojen tekijä sekä
ilmatieteellisten ja hydrografisten seikkojen
tuntija ja selittäjä. Hänen karttansa ovat mainiot;
lakkaamatta hän kirjoitti muistiin havaintojaan,
joita oli tehnyt vaiherikkaan elämänsä aikana.
Hänen pääteoksensa, ,,Discourse on the vviuds"
(1707), on läpi aikojen arvonsa säilyttävä
mestariteos. D. on julkaissut laajoja selontekoja
matkoistaan. TP. S-m.
Dampier /dämpia], William D:n (ks. t.)
mukaan nimitettyjä paikkoja. 1. D:n-maa,
Austraalian luoteisrannikolla sijaitseva niemimaa
King-lahden länsipuolella. — 2. D:n-salmi,
a. Uuden Guinean ja Uuden Pommerin saarten
välillä, sekä &., Uuden Guinean ja Waigeu-saarten
välillä. — 3. D:n-saaret, Austraalian
luoteisrannikon edustalla sijaitseva saariryhmä,
käsittää joukon pieniä hedelmättömiä saaria. —
4. D:n-saari 1. K r a k a r, Uuden Guinean
itärannikolla sijaitseva, korkea, tuliperäinen
saari. (W. S-m.)
Dan (hepr., = ,,tuomari"), Bilhan poika (1
Moos. 306), hänestä polveutuva heimo ja sen
hallussa ollut kaupunki (muinoin Lais, nykyään
Tell-el-kädi), joka Raamatussa, usein mainitaan
Palestiinan pohjoisimpana rajakaupunkina.
K. T-t.
Dan, tanskalaisissa taruissa esiintyvä
kuninkaiden nimi. Saxo Grammaticus mainitsee
tämännimisiä kuninkaita kolme. Vanhin heistä oli
muka daanein kanta-isä, Tanskan valtakunnan
perustaja.
Dana [deino], vanha, arvossa pidetty
pohjois-amer. suku.
1. Richard Henry D. (1815-82),
kirjailija ja politikko; kun D:n täytyi silmätaudin
vuoksi keskeyttää lakitieteelliset opintonsa,
rupesi hän tavalliseksi merimieheksi laivaan, joka
kulki Ameriikan rannikoita pitkin. Tätä
ret-keänsä hän on kuvannut kirjassa „Two years
before the mast" (1840; ruots. „Två år förom
masten", 1896), jota pidetään erinomaisena
meri-miesolojen kuvauksena. V. 1840 hän tuli
asianajajaksi ja julkaisi 1841 merioikeudesta
ansiokkaan teoksen „The seaman’s friend". D. otti
tehokkaasti osaa tasavaltalaisen puolueen
muodostamiseen 1854-56 ja kannatti Lincolnin ja
Grantin presidentiksi-valitsemista.
2. Charles Anderson D. (1819-97),
sanomalehtimies ja kirjailija, otti 1843-46 osaa
„Brook farm community" nimisen kommunistisen
yhteiskunnan kokeiluihin, oli 1848-62
vaikutusvaltaisen „New-York tribune" lehden
toimittajana. 1863-65 hän sota-asiain
apulaissihteerinä vaikutti paljon presidentti Lincolniin
saaden m. m. aikaan, että kenraali Grantille
uskottiin tärkeitä päälliköntoimia silloin riehuvassa
sisällisessä sodassa. D. suunnitteli ja julkaisi
muutamien muiden kanssa suuren
tietosanakirjan ,,New american cyclopædia" (1855-63; uusi
muodosteltu painos nimellä ,,The american
cyclopædia", 16 nid. 1873-76). V. 1868 hän perusti
New Yorkiin ,,Sun" nimisen päivälehden, josta
pian tuli yksi Ameriikan laajimmalle levinneitä
lehtiä. Hänen julkaisuistaan mainittakoon vielä:
„Lincoln and liis cabinet" (1896) ja muistelmat
„Recollections" (1897). J. F.
Dana [deino], James Dwight (1813-95),
pohj.-amer. mineralogi ja geologi, v:sta 1864
Newhavenin yliopiston professori. Oli geologina
Ch. Wilken johtamalla Tyynen-valtameren
tutkimusmatkalla ja julkaisi saamansa tulokset
kolmessa suuressa teoksessa. Paitsi valtameren
geologiaa D. on tutkimuksissaan käsitellyt
useimpia geologian ja mineralogian aloja sekä ennen
kaikkea julkaissut lukuisia hyviä oppi- ja
käsikirjoja, joista etenkin ,,System of mineralogy"
(1 painos 1837) yhä on alallaan täydellisin.
Hänen poikansa Edward Salisbury D.
(s. 1849) on myös tehnyt pari paljon käytettyä
mineralogian oppikirjaa sekä toimittanut (1892)
isänsä ennenmainitusta teoksesta 6:nuen
laajennetun painoksen. P. E.
Dana-arf [da-] (muinaisisl. dünarfé = kuollut
perintö, perintö ilman perillistä), jäljellejäänyt
omaisuus, joka muiden laillisten perillisten
puutteessa joutuu valtiolle. Tämä säädös, joka
tavataan sekä roomalaisessa oikeudessa että
germaanilaisten kansain vanhemmissa ja nuoremmissa
oikeuslähteissä, on Ruotsin lain kautta meilläkin
voimassa. Perintökaaren 15:nnen luvun 1 ja 2
§§:issä näet määrätään, milloinka yksityinen
perintö (ks. t.) joutuu valtiovarastoon (ennemmin
kuninkaalle). K. S.
Danae [-na’v], kreik. taruhenkilö, Argoksen
kuninkaan Akrisioksen tytär. Akrisiokselle oli
ennustettu, että hänen tyttärestään oli syntyvä
poika, joka oli hänet, Akrisioksen, surmaava.
Sen tähden D. suljettiin vaskityrmään. Mutta
katon aukosta läheni häntä kultasateen muodossa
Zeus jumala, ja D. synnytti pojan, P e r s e u
k-s e n. Akrisios pani tyttärensä ja hänen
lapsensa arkkuun, joka heitettiin mereen. Tuulet
veivät arkun Seriphos-saarelle, jossa Diktys otti
D:n ja hänen pienokaisensa suojaansa. Lopulta
Perseus vei äitinsä takaisin Argokseen. Mutta
Akrisios sai tapaturman kautta surmansa
Per-seuksen kädestä, ks. Perseus. O. E. T.
Danagäld 1. d a n e g ä 1 d [dä-J oli Englannissa
sen veron nimi, jota kansa ensi kerran sai n.
990 suorittaa lunastautuakseen tanskalaisten
viikinkien hyökkäyksiltä ja sitten ylläpitääkseen
Englanniu kuninkaan palveluksessa olevia
tanskalaisia sotilaita. Kun Englanti 1016 kokonaan
joutui Tanskan kuninkaan valtaan, nimitettiin
d:ksi veroa, jota vaadittiin pysyväisen
sotajoukon ylläpitämiseksi. Lopulta, 1100-luvun
puoliväliin, se merkitsi ylimääräistä veroa ilman että
viimemainitulla oli tanskalaisten kanssa mitään
yhteyttä. (K. S.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
