- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
153-154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Danielson-Kalmari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

patra (s. 1861), suom. maalaajatar. Harjoitti
aluksi opiunoita Taideyhdistyksen
piirustuskoulussa ja A. von Beckerin johdolla sekä sittemmin
yleisistä varoista saamallaan avustuksella vv.
1883, 1S84 ja 1888 Pariisissa ja Bretagnessa.
1895-96 hän oleskeli niinikään Hovingin
matkarahalla Italiassa ja meni siellä 1898 naimisiin it.
taidemaalarin Raffaello Gambogi’n kanssa. Toimi
1890-91 opettajana Turun ja 1893-94 Suomen
taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.
D.-G. on saanut tauluistaan paljon julkista
tunnustusta: 1882 hän sai Taideyhdistyksen
kolmannen, 18S5 toisen ja 1890 ensimäisen
palkinnon; 1899 taulullaan „Kesä", jonka kuningas
Umberto osti, Firenzen kaupungin palkinnon
500 liiraa; 1900 Pariisin maailmannäyttelyn
pronssimitalin; sam. v. korkeimman palkinnon
Firenzessä, hopeamitalin omasta muotokuvastaan
(Antellin kokoelmissa) sekä 1901 valtion
lisä-palkinnon maisemamaalauksesta »Siimeksessä".
D.-G. on meidän tuotteliaimpia
naismaalarei-tamme ja hän liikkuu yhtä helposti sekä
maiseman että laatu- ja muotokuvan alalla. Hän
on maalannut pari alttaritauluakin, joista
»Kristus Getsemanessa" (1897) on Kemiön ja
»Syntinen vaimo" (1899) Noormarkun kirkossa.
Hänen taiteensa osoittaa tarkkaa valo- ja
ilma-suhteiden sekä väriarvojen havaitsemista ja
maalauksellisten taidekeinojen oivaa
hallitsemista. Ateneumin kokoelmissa on hänen
teoksiaan, paitsi edellä mainittua omaa muotokuvaa,
»Bretagnelaistyttö", »Äiti" ja
»Massaciuccoli-järven rannalla". F. L.

Danielson-Kalmari, Johan Richard (s.
1853), tiede- ja valtiomies, syntyi 7 p. toukok.

1853 ’Hauholla, tuli
ylioppilaaksi 1870,

fil. kandidaatiksi
1876, lisensiaatiksi ja
yliopiston dosentiksi
1878 ja nimitettiin
18S0 yleisen historian
professoriksi. Kun
1880-luvun lopulla
hyökkäykset
venäläiseltä taholta Suomen
autonomiaa vastaan
kävivät yhä
rajummiksi ja Ordin tältä
kannalta oli ottanut
kuvataksensa 1808-09
vuosien tapauksia,
esiintyi D. häntä
vastaan julkaisemalla
1890 teoksensa »Suomen yhdistäminen Venäjän
valtakuntaan", jossa historiallisten tosiasiain
nojalla perinpohjaisesti kumosi Ordinin esittämät
väitteet. Noiden aikojen tapausten kuvaamista
hän sitten jatkoi ja täydensi teoksillaan »Suomen
sisällinen itsenäisyys" (1892) ja »Viipurin
läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen"
(1894). Hänen muista historiallisista
julkaisuistaan mainittakoon erikseen hänen
professorin-väitöksensä »Bidrag tili en framställning af
Englands socialpolitik och ekonomisk-sociala
utveckling under XII-XVI århundradet" (1880),
sekä teokset »Die Nordisclie Frage in den
Jahren 1746-51" (1888) ja »Suomen sota ja
Suomen sotilaat vuosina 1808-1809" (1896). Vv.

154

1881-84 hän oli »Valvojan" päätoimittajana. D.
on myöskin ottanut ahkeraan osaa
käytännölliseen valtiolliseen elämäämme. V:sta 1885 alkaen
vuoteen 1906 hän oli kaikilla valtiopäivillä
jäsenenä pappissäädyssä (v:een 1900 yliopiston,
viimeisissä säätykokouksissa Porvoon
hiippakunnan papiston valitsemana). Uudessa
eduskunnassa hän on ollut Hämeen eteläisen piirin
edustajana ja on valtiopäiviemme etevimpiä puhujia.
Kun Bobrikovin ryhdyttyä väkivaltaiseen
politiikkaansa Suomen oikeuksien hävittämiseksi
mielipiteet suomalaisessa puolueessa menivät
hajalle noudatettavan menettelytavan suhteen,
puolusti D. lentokirjasessaan »Mihin suuntaan?"
(1901) sitä kantaa, että oli välttämätöntä,
var-sinkin virkamiehistön, jossain määrin taipua
ulkonaisen pakon alle. Yrjö-Koskisen kuoleman
jälkeen hän on huomatuin vanhan suomalaisen
puolueen johtajista. V. 1903 hänet nimitettiin Th.
Reinin sijaan yliopiston v. t. sijaiskansleriksi,
josta virasta erosi 1906; 1908 hän tuli senaatin
talousosaston jäseneksi (salkuttomana) ; sai
mar-rask. 1909 pyytämänsä eron.

Danielssen, Daniel Cornelius
(1815-94), norj. lääkäri ja luonnontutkija. Tutki
perusteellisesti spitaalitautia ja julkaisi yhdessä
C. W. Boeckin kanssa tuloksensa teoksessa ,,0m
spedalskhed" (1847), jota pidetään kaikkien
myöhempien tätä tautia koskevien tutkimusten
perustuksena.

Danielsson, Olof August (s. 1852), ruots.
kielentutkija, tuli 1891 kreikan kielen
professoriksi Upsalan yliopistoon. On julkaissut
tärkeitä tutkimuksia kreikan, Ttalian
muinaiskiel-ten ja sanskritin alalta, kuten »Grammatiska
an-märkningar" I-II (1881-83), »Grammatische und
etymologische Studien" (1888). Julkaisee
yhdessä G. Herbigin kanssa C. Paulin
alkuunpane-maa suurta kokoelmaa »Corpus inscriptionum
etruscarum". J. J. M.

Danien [daniä’], liitumuodostuman ylin
ker-rosryhmä, yleiseen levinnyt Tanskassa, josta
nimi. P. E.

Danilaiset 1. d a n i t ks. Daanilaiset.

Danilevskij [-e’-], Grigorij Petrovits
(1S29-90), ven. romaaninkirjoittaja (salanimi
A. Skavronskij), kotoisin Harkovan
kuver-nementista, on kirjoittanut useampia romaaneja,
jotka aikoinaan Venäjällä ja ulkomaillakin
olivat paljon luettuja. Huomattavimmat niistä
ovat »Uusvenäjän pakolaiset" (1862),
»Pakolaisten paluu" (1863) ja »Uusilla paikoilla"
(1867) ja historialliset romaanit »Mirovits"
(1879), »Ruhtinatar Tarakanova" (1883), »Musta
vuosi" (1888). Nunnaluostareja kuvailee
»Yhdeksäs aalto" (1874). Henkilöiden
karakteris-tiikka D:n romaaneissa on heikko, mutta ne
ovat hauskasti kerrottuja ja täynnä jännittäviä
seikkailuja. »Ukrainan muinaisuus" (1866)
käsittelee Etelä-Venäjän kulttuurihistoriaa. Hänen
kootut teoksensa ilmestyivät 1876. V. 1881-90
hän oli »Hallituksen sanansaattajan"
päätoimittajana. J. J. M.

Danilevskij [-e’-], Nikolai Jakovlevits
(1822-85), ven. yhteiskunnallinen ja valtiollinen
kirjailija, sai yliopistosivistyksen Pietarissa ja
istui 1849 jonkun aikaa vankeudessa n. s.
Petra-sevskilais-jutuTi (ks. Petrasevskij)
johdosta, mutta vapautettiin täydellisesti asiaan-

Dan ielson-Kalmari— Danilevskij

J. R. Danielson-Kalmari.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0095.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free