- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
155-156

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Danielson-Kalmari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

155

kuulumattomana. V. 1853 ja 1857-60 hän tutki
kalastusseikkoja Venäjän tärkeimmissä
vesistöissä ja valmisti Venäjän nykyään voimassa
olevan kalastusasetuksen ehdotuksen. Suurta
huomiota herätti hänen teoksensa „Venäjä ja
Eurooppa" (1871), joka on intohimoisesti ja
paikoittain suurella taidolla kirjoitettu esitys
venäläis-slaavilaisen maailman erikoisesta
asemasta, sellaisena kuin se kangasti D:n mielessä.
Slaavilaismaailma muodostaa sen mukaan
erityisen kulttuurihistoriallisen tyypin, jolle Eurooppa
ja sen kulttuuripohja on ja pysyy vieraana,
vieläpä vihollisena, koska kulttuurin alkeet eivät
muka siirry toiselta rodulta toiselle.
Venäläiselle on ,.slaavilainen aate oleva korkeimpana
aatteena, kalliimpana kuin vapaus, tiede ja
valistus". Slaavilaisten kansain täytyy yhtyä
liittovaltioksi, jonka pääkaupungiksi tulee
Konstantinopoli. Siihen päämäärään pyrkiessä
slaavilaisten täytyy tuhota slaavilaisuutensa
kadottaneet puolalaiset, slaavilaistuttaa romaanialaiset,
kreikkalaiset ja unkarilaiset ja luopua kaikista
inhimillisistä tunteista ei-slaavilaisia kohtaan.
Tästä teoksesta on tullut myöhemmän
slavofiili-syyden (ks. Slavofiilit) tunnustuskirja.
Toisessa laajassa teoksessaan „Darwinismi"
(1885) D. esiintyy Darvvinin polveutumisoppia
vastaan. J. •/. M.

Danilo I, Petrovits N j ego s (1826-60),
Montenegron ruhtinas; tuli isänsä serkun,
Pietari II:n, kuoltua 1851 maalliseksi ja
hengelliseksi päämieheksi: vladikaksi, mutta luopui
hengellisestä arvostaan. Joutui sotaan Turkin
kanssa (1852-53), mutta Itävalta sai turkkilaiset
keskeyttämään vihollisuudet. Lähenteli Ranskaa,
saadakseen kannatusta Turkkia vastaan. Kun
sota taasen syttyi 1858, voittivat
montenegrolai-set Grahovon luona ja Ranska pakoitti
laivasto-liikkeellä Turkin rauhaan. Sisäisessä hallinnossa
D. sai aikaan useita uudistuksia; julkaisi 1856
lakikirjan; sai 1860 kuolinhaavan
salamurhaajan kädestä. Hänen seuraajansa oli hänen
veljen-poikansa Nikita. E. M-a.

Danmark, Tanskan kuningaskunnan
kotimainen, virallinen nimi. ks. Tanska.

Dannebrog. 1. Tanskan valtakunnan lippu,
valkea risti punaisella pohjalla. Tarun mukaan
taivaasta pudonnut taistelussa Räävelin
edustalla (1219). Eräissä Valdemar I:n ja Knut VI:n
aikaisissa rahoissa ristilippu jo esiintyy, mutta
risti on niissä vino n. s. ,,Andreaan risti", ja
vielä Valdemar Seierillä oli lipussaan kolme
jalopeuraa; vasta 14:nnellä vuosis. d. tuli Tanskan
päälipuksi. Mainitaan ensi kerran ruots.
riimi-kronikassa, joka kertoo Niilo Steninpojan
hyökkäyksestä Ttägöötanmaahan 1439. — 2. tansk.
jokapäiväinen sanomalehti, ilmestynyt
Kööpenhaminassa v:sta 1892. Christensenin
ministeris-tön astuttua virkaan (1905) D. tuli hallituksen
ja eritoten kavalluksistaan kuulun
oikeusministerin Alberti’n äänenkannattajaksi.

Dannebrog-ritarikunta, toinen tansk.
tähdistö. Tarun mukaan Valdemar Seierin 1219
perustama. Todenteolla perustettu vasta 1671 ;
1808 uudestaan muodostettu. D:n risti on
kultainen; siihen on piirretty tunnuslause: „Gud og
Kongen" (Jumala ja kuningas) ; ritarikunnan
nauha valkoinen, reunassa punaiset raidat;
luokkia on kolme.

15&

Dannecker, Johan Heinrich von
(1758-1841), saks. kuvanveistäjä. Opiskeli vv. 1783-85
Pariisissa Pajoun johdolla sekä 1785-90
Roomassa, jossa varsinkin Canova ratkaisevasti
vaikutti hänen taiteeseensa. Saksaan palattuaan
hänet nimitettiin 1790 Stuttgartin
„Karlsakade-mie"n professoriksi sekä sittemmin uuden
taideakatemian ylijohtajaksi. D:n pääteokset ovat
hänen koulutoverinsa Schillerin ihannoitu
rintakuva (1793), tunnettu ,,Ariadne pantterin
selässä" (1816) (ks. Ariadne) sekä
thorvald-senimainen ,,Kristus" (1824). F. L.

Dannemora [-ura], rautakaivosalue Ruotsissa,
Upsalan läänissä, 48 km Upsalasta Filmin ja
Dannemoran pitäjien rajalla. Kaivokset
sijaitsevat matalan, vuoriperältään
kalkkikiviharjan-teen läntisellä rinteellä, missä malmialue 13,500
km2 laajana leviää. Tämä jaetaan vanhastaan
pohjoiseen, keskimäiseen ja eteläiseen osaan,
joissa on yhteensä 80 kaivosaukkoa. Malmi on
mangaanin-, sekä jonkun verran kuparin- ja
rikinpitoista mustaa malmia ja sisältää
keskimäärin 50 % rautaa. V. 1905 sitä saatiin
52,429 tonnia. Kaivoksista viedään malmi
rautateitse D:n tehdaslaitoksiin (kaikkiaan
9, m. m. Österby, Löfsta, Älfkarleö), joissa siitä
sulattamalla saadaan maailmankuulua D.-rautaa.
— Malmialue tunnettiin jo Sten Sturen aikana,
jolloin siellä oli hopea- ja lyijykaivoksia.
Myöhemmin hopeansaanti väheni, jotavastoin
raudansaanti kävi runsaammaksi, varsinkin senjälkeen
kuin De Geer (1643) tuotatti D:aan vallonilaista
työväkeä. Näitten vallonien jälkeläiset
muodostavat vielä nykyisen D:n tehdaslaitosten
pääasiallisen työväestön. V. v. F.

Dannenberg, Hermann (s. 1824), saks.
rahatieteilijä, ent. landgerichtsrath, on
kirjoittanut paljon Saksan keskiaikaisista rahoista.
Hänen pääteoksensa ovat käänteentekevä ,,Die
deutschen Miinzen der sächsischen und
frän-kischen Kaiserzeit" (1876-98) ja „Grundzüge
der Münzkunde" (2 pain. 1899). J. F.

Dannevirke ks. D a n e v i r k e.

Dannfelt, Juhlin- ks. Juhli n-D a n
n-f el t.

Danno (it.), vallinko, tappio.

Dannström, Johan Isidor (1812-97),
ruots. laulaja ja laulunopettaja, Dehnin ja
Garcian oppilas. Sävelsi lauluja sekä operetin
,,Tohtori Tartaglia". Julkaisi lauluoppijakson.

I. K.

Danse macabre [das makä’br] (ransk.),
kuolon-tanssi, 14:nneltä vuosis. alkaen kuvaamataiteen
esineeksi tulleita vertauskuvallisia ryhmiä, jotka
etenkin tanssin muodossa esittävät kuolon
valtaa ihmiselon yli. Alkuperäisesti tätä aihetta
käsiteltiin draamallisissa tuotteissa, joissa
kuolema on vuoropuhelussa erisäätyisten
henkilöiden kanssa. Samoin danse macabre kuvissa
esiintyy paitsi kuolemaa erisäätyisiä henkilöitä,
alkaen keisarista ja paavista ja päättyen
talonpoikaan, erakkoon ja lapseen. Kuuluisimpia
danse macabre aiheiden kuvaajia on
Holbein nuorempi (ks. t.). [Peignot, ,,Reclierches
sur les danses des morts" (1826) ; Dauce,
„Disser-tation on the dance of death" (1833) ; Seelman,
„Die Totentänze des Mittelalters" (1893) ; Vigo,
„Le danze macabre in Italia" (1901).] J. H-l.

Danske lov [löv]. Tällä nimellä tavallisesti

Danilo—Danske lov

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0096.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free