- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
157-158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dansöösi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

157

Dansöösi— Dante Alighieri

158

mainitaan sitä yleistä lakia, jonka Kristian V
1683 antoi Tanskan kuningaskunnalle ja jonka
täydellinen nimi on „Kong Christian den femtes
danske lov". Lakityö oli v:sta 1661 useiden
komi-teain käsissä, joiden jäsenistä erittäinkin
Rasmus Vinding on huomattavimpia. Hänen
ehdQ-tuksensa, joka kantaa nimeä „Codex
Fredericia-nus", julkaistiin vihdoin 1683 useaan kertaan
muovailtuna laiksi ja on nykyisin
voimassaolevan Tanskan lain perustana. K. S.

Dansöösi (ransk. dansevse), taidetanssijatar,
tanssijatar.

Dante Alighieri (1265-1321), Italian suurin
runoilija ja yleensä maailmankirjallisuuden
suurimpia ja [-syvällisimpiä edustajia,-]
{+syvällisim-
piä edusta-
jia,+} syut.
Firenzessä
1265. On

laskettu
hänen
syntymäpäivänsä olleen toukokuun 18 ja
kesäkuun
17 päivän

välillä.
Kenties se
oli
toukokuun 30 p.,

Lucian
päivä, mitä
olettamaa
tukee se
seikka, että
D. suuressa [-runoelmassaan-]
{+runoelmas-
saan+} antaa
tälle
pyhimykselle
erityisen
kunnia-

sijan. D:n elämästä on säilynyt hyvin vähän
tosi-tietoja. D:n suku on vanhaa firenzeläistä aatelia,
hänen isoisänsä isä Cacciaguida oli Konrad III:n
kanssa ristiretkellä ja kaatui taistelussa
vääräuskoisia vastaan (1147). Tämän vaimon nimen,
Alighieri, omaksui perhe. D:n kehityskulkuun
saatamme jossakin määrin tutustua tarkastamalla
ajan tapoja sekä hänen nuoruudenteostaan „La
Vita Nuova", joka tuli valmiiksi 1292 ja joka
osoittaa tekijänsä omistaneen koko joukon
tietoja. Varmasti D. opiskeli seitsemää n. s. vapaata
taidetta, nimittäin Triviumia (grammatiikkaa
s. o. latinaa, dialektiikkaa ja retoriikkaa ynnä
runousoppia) sekä Quadriviumia (aritmetiikkaa,
geometriaa, astronomiaa ja musiikkia). D.
näyttää tunteneen klassillisia runoilijoita, varsinkin
Horatiusta, Vergiliusta ja Ovidiusta, ja lisäksi
provensalilaisia runoilijoita. D:n henkiseen
kehitykseen vaikutti melkoisesti oppinut Brunetto
Latino. Ensimäisen meidän aikoihin säilyneen
sonettinsa D. kirjoitti 18-vuotiaana. Danten
nuoruudenlyriikan lähteenä on hänen
rakkautensa Beatriceen, Folco Portinari’n tyttäreen,
josta D. puhuu „Vita nuova" teoksessaan. Tämä
nuoruudenlempi teki Danteen mitä syvimmän

vaikutuksen, joka lopulta johti Beatricen
täydelliseen kirkastamiseen D:n suuressa runoelmassa.
On väitetty Beatricen olevan pelkkä allegoria
tai abstraktsioni. Useat seikat kuitenkin
vastustavat tätä käsitystä (vrt. D’Ancona, ,,La Beatrice
di D."; Del Lungo, ,,Beatrice nella vita e nella
poesia del sec. XIII"). Nuorena D. otti osaa
synnyinkaupunkinsa taisteluihin, esim.
Campal-dinon taisteluun (1289), missä firenzeläiset guelfit
saivat voiton aretinolaisista ghibelliineistä.
Beatricen kuoltua (1290) D. haki lohdutusta
filosofiasta, ja nämä hänen harrastuksensa
kuvastuivat hänen allegoriallis-moraaliseen lyriikkaansa.
V. 1295 vaiheilla D. nai Gemma dei Donati’n.
Tämän naisen luonnetta ei tunneta, eikä siis
tiedetä, oliko avio onnellinen vai eikö. Dante ei
missään teoksessaan puolisoaan mainitse. Gemma
synnytti D:lle kolme lasta, joiden nimet olivat
Pietro, Jacopo ja Antonia. Toiset väittävät
hänellä olleen vielä toisenkin tyttären, Beatricen,
toiset taas, että Antonia ja Beatrice olivat sama
henkilö. D. otti tehokkaasti osaa
synnyinkaupunkinsa julkiseen elämään. Hän oli esim. 1300,
kesäk. 15 p:stä elok. 15 p:ään Firenzen kuuden
priorin muodostaman kollegion jäsen, mikä virka
oli kaiken hänen myöhäisemmän
onnettomuutensa lähde. Firenze oli jakautuneena kahteen
puolueeseen, joiden nimenä v:sta 1301 oli
valkoiset" ja ,,mustat". Edelliset, joihin D. kuului,
olivat mielipiteiltään etupäässä ghibelliinejä,
jälkimäiset taas paavin ehdottomia kannattajia.
Nämä puolueet olivat alituisesti keskenään
riidoissa. He vetosivat paavi Bonifacius VIILn
välitykseen, joka epäonnistui, paavilla kun oli omat
itsekkäät pyyteensä Toscanan suhteen. Kun
puolueiden kanta kävi kovin uhkaavaksi,
karkoitet-tiin niiden huomattavimmat johtajat, jotka
kuitenkin pian taas saivat palata kotia. Kun 1301
eräs ,,mustien" tekemä salaliitto tuli ilmi, ajettiin
näiden johtajat maanpakoon. Nyt paavi lähetti
Firenzeen uuden ,,rauhoittajan", Valois’n
Kaarlen, joka siihen määrin suosi,,mustia", että nämä
vähässä ajassa pääsivät ylivaltaan ja säälimättä
sortivat vastapuoluelaisia. V. 1302 tuomittiin
yli 600 „valkoista", etupäässä väärien
syytöksien nojalla joko kuolemaan tai maanpakoon.
Maanpakoon ajettujen joukossa oli myös D. Tämä
tapahtui 1302. Tästä alkaa D:n
maanpakolaisuus, jota kesti koko hänen elinikänsä, ja joka
oli syynä hänen syvään kärsimylcseensä ja
kodin-kaipaukseensa, mutta joka myös melkoisesti
vaikutti hänen mestarirunoelmansa syväksi ja
yleväksi muodostumiseen. Karkoitetut ,,valkoiset"
liittyivät jo aikoja sitten maanpakoon ajettuihin
ghibelliineihin ja molemmat koettivat
asevoimalla valloittaa Firenzen, mikä yritys
epäonnistui. Kun tässä puolueessa syntyi eripuraisuutta,
erosi D. siitä ja läksi ensin Veronaan, missä
Bartolomeo della Scala tarjosi hänelle suojelusta.
Yleensä tiedetään D:n maanpaon-ajasta yhtä
vähän varmaa kuin hänen olostaan
synnyinkaupungissaan. Tieto kuningas Henrik VII:n
Rooman-retkestä (1310) herätti D:ssa uutta
toivoa. Hän riensi keisaria vastaan ja kirjoitti
kirjeen Italian ruhtinaille ja kansoille
kehoit-taen heitä antautumaan keisarin vallan alle
hänestä saadakseen yhteisen suojelijan. Keisarin
kuolema (1313) saattoi nämäkin D:n toiveet
raukeamaan. Viimeiset elinvuotensa D. vietti

Giotton Dante kuva.
Bergellon fresko-maalauksista Firenzessä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0097.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free