- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
171-172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Darling ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

171

Darwin

172

Charles Darwin.

sen Iloratius-käännöksensä johdosta hänet
valittiin Ranskan akatemian jäseneksi. J. F.

Darwin. 1. Erasmus D. (1731-1802), engl.
lääkäri, luonnontutkija ja runoilija. Julkaisi
runopukuisia ja suorasanaisia teoksia, joista ,,The
botanic garden" (1781), »Temple of nature’"
(1803) ja ,,Zoon omia, or the la.ws of organie
life" (1704-98) ovat etenkin mainittavat niissä
esitettyjen kehitysopillisten aatteiden takia.

2. Charles Robert D. (1809-82),
mainio luonnontutkija, edellisen pojanpoika, Robert

Waring D:n poika,
synt. 12 p. hehnik.
1S09 Shrewsburyssa.
Ollen jo nuorena
huvitettu luonnonesineit-ten keräilystä hän
harjoitti opintoja
Edinburghin ja
Cambridgen yliopistoissa
aikoen ensin
lääkäriksi, sitte papilliselle
uralle, kunnes hän
1831 pääsi
luonnontutkijana seuraamaan
kapteeni Fitzroyta

tämän matkalle
»Beagle" nimisellä
sotalaivalla. Tällä
matkalla, joka ulottui
maapallon ympäri, hän kävi Brasiliassa,
Etelä-Ameriikan länsirannalla ja Tyynen-meren
saarilla sekä, palasi lokakuussa 1836 kotimaahan.
Y:sta 1842 hän eli maatilallaan Dovvnissa
(Kentissä) elämänsä loppuun asti. Matkallaan hän
oli kerännyt runsaita kokoelmia ja tehnyt paljon
havaintoja, niin että monet vuodet kuluivat
ahkerassa työssä matkantuloksien järjestämisessä
ja julkaisemisessa. Hän julkaisi 1837-38 joukon
geologisia tutkimuksia, 1839 matkapäiväkirjansa,
joka 1845 ilmestyi eri teoksena nimellä »Voyage
of a naturalist round the world" ja on
käännetty useille vieraille kielille. V. 1842
ilmestyivät tärkeät tutkimukset koralliriuttojen
rakenteesta ja levenemisestä; tässä teoksessa on
esitetty nerokas selitys korallisaarien synnystä.
Eläintieteelliset matkatulokset ovat julkaistut
sarjassa »Zoology of the voyage of H. M. S.
Beagle" (1840-45, 5 osaa). Samaan aikaan
ilmestyivät »Geological observations of volcanie
is-lands" (1842) ja »Geological observations of
South America" (1846). Hän kirjoitti
perinpohjaisen teoksen siimajalkaisista äyriäisistä
,,Mo-nograpli of pedunculated and sessile cirripedia"
(1851-53, 2 osaa) ja julkaisi samoin tutkimuksia
tämän ryhmän sukupuuttoon kuolleista
muodoista. Myöhemmin ilmestyi ylen huvittavia
tutkimuksia kämmekkäisten (orkideitten)
hedelmöityksestä hyönteisten välityksellä, kiipi
jä-kasvien liikunnoista ja elämäntavoista, eräitten
kukkien di- ja trimorfismista y. m. Näillä
teoksilla, jotka todistavat tekijänsä
monipuolisuutta, ahkeruutta ja erinomaista
havaintokykyä, taitavuutta kokeilijana ja syvää
ajattelua, hän oli jo astunut aikansa ensimäisten
luonnontutkijani riviin, mutta niitä voi
kumminkin pitää, vain esitöinä hänen neronsa
tärkeimpään tuotteeseen, teokseen lajien synnystä.
Tämä ilmestyi 1859 nimellä ,,0 n the o r i g i n

of s p e c i e s b y m e a n s of natural
se-1 e c t i o n" ja herätti pian suunnatonta
huomiota; se on käännetty useimmille
sivistyskielille. Jo matkallaan maapallon ympäri eräät
huomiot elävien olentojen maantieteellisestä
levenemisestä ja yhtäläisyydet saman maanosan
entisen ja nykyisen eläimistön välillä olivat hänessä
herättäneet heikkoja epäilyksiä vallitsevaa uskoa
vastaan kasvi- ja eläinlajien
muuttumattomuudesta. Palattuaan kotimaahan hän, vaikka
matkalla terveytensä oli murtunut, alkoi
ihmeteltävällä kärsivällisyydellä ja sitkeydellä
järjestelmällisesti kerätä niitä tosiasioita, jotka olivat
omansa valaisemaan kysymystä lajien synnystä,
kokeillen etenkin kotieläimillä ja
viljelyskasveilla. Huomattuaan että luonnossa on ainainen
kilpailu elämänehdoista, johtuen siitä, että kukin
kasvi- ja eläinlaji pyrkii lisääntymään
verrattoman suuremmassa määrässä kuin luonnossa
niille on tilaa, hän päätti tämän n. s.
taistelun olemassaolosta (struggle for existence)
johtavan siihen, että vain soveltuvimmat yksilöt
jäävät elämään tai pääsevät sukuaan lisäämään
ala-arvoisempien sortuessa. Tätä toimintaa
luonnossa, josta on seurauksena ympäröivien
olosuhteiden muuttuessa, että kussakin sukupolvessa
vain soveltuvimmat muunnokset säilyvät, hän
nimittää luonnon harjoittamaksi valikoimiseksi
ja tämä on tärkein vaikutin elämäntapojen ja
-muotojen erilaistumiseen ja uusien lajien
vähitellen muodostumiseen. Useissa erikoisteoksissa
D. lähemmin esitti pitkäaikaisten kokeittensa.
tutkimuksiensa ja ajattelunsa tuloksia
lajien-synty-kysymykseen nähden. Niistä mainittakoon
ennen kaikkea hänen kirjansa kesytettyjen
eläinten ja viljelyskasvien muurituvaisuudesta
»Va-riation of animals and plants under
domestica-tion" (1868. 2 osaa) ja »The descent of man and
on selection to sex" (1871), jossa hän sovitti
polveutumisoppinsa ihmiseen ja esitti teorian
sukupuolivalinnasta, sekä tutkimuksensa
ihmisen ja eläinten mielenliikuntojen ilmeistä
»Expression of the emotions in liian and animals"
(1872). Paitsi näitä hän julkaisi vielä kirjoja
hyönteissyöjä-kasveista (1875), kasvien risti- ja
itsesiitoksesta (1876), kasvien liikuntokyvystä
(1880) ja onkilierojen toiminnasta mullan
muodostumisessa (1881).

D:n teoksista on tärkein hänen kirjansa lajien
synnystä. Siinä esitetty käsitys kasvi- ja
eläinlajien polveutumisesta ennen eläneistä
yksinkertaisemmista muodoista seurauksena luonnon
valinnasta herätti eloon uuden vireän
aikakauden elimellisen luonnontutkimuksen alalla jà on
enemmän kuin mikään muu vaikuttanut
kehitys-opillisen näkökannan voittoon niin
luonnonhistorian kuin muunkin inhimillisen tiedon alalla.
Siihen valtavaan vaikutukseen nähden, joka
D:lla on ollut, häntä on syystä verrattu
New-toniin ja Kopernikukseen. D. kuoli 19 p. huhtik.
1882 ja haudattiin Westminsterabbey-kirkkoon.
Hänen elämäkertansa julkaisi hänen poikansa
Francis D. (1887. 3 osaa).

3. George Ho w a r d D. (s. 1845), Charles
D:n poika, tähtitieteen professori Cambridgessa,
kirjoittanut tärkeitä geofysikaalisia teoksia.

4. Francis D. (s. 1848), edellisen veli,
kasvitieteen professori Cambridgessä 1888 : isänsä
työtoveri hänen tutkiessaan kasvien liikunto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0104.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free