Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Darwinin nipukka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
173
Darwinin nipukka—Datura
174
Ruhtinatar J. R. Daskov.
kvkyii; julkaissut isänsä elämäkerran sekä
erikoiskirjoituksia m. m. kasvien lehtihuokosista,
muurahaisia houkuttelevista rauhasista,
kasva-misilmiöistä, lehtien asennosta valoon nähden ja
lihansyöjä-kasvien ravitsemusbiologiasta.
A’, il. L.
Darwinin nipukka, ihmisen korvalehden
yläosan sisälaidassa joskus tavattava nipukka, joka
vastaa eläimen korvalehden kärkeä. M. O-B.
Darvinismi ks. Polveutumisoppi.
Das grosse Vaterland [-ö- fätarlant] (saks.),
,,suuri isänmaa", s. o. Saksanmaa.
Daskov, J e k a t e r i n a R o m a n o v n a
(1743-1810). ven. ruhtinatar, syntyisin kreivitär
__" Vorontsov, oli
aikansa sivistyneimpiä
naisia. Haluansa poliittiseen
toimintaan hän sai
tyydyttää suuriruhtinatar
Jekaterina Aleksejevnan
ystävänä, kun hän
yhdessä kreivien Paninin
ja Razumovskijn y. m.
kanssa 1762 auttoi tämän,
sittemmin kuuluisan
Katariina II:n
valtaistuimelle kukistamalla
Pietari III:n. Katariina
kylmeni kuitenkin pian
lahjakkaaseen auttajatta-reensa, joka miehensä
brigadeeri Daskovin
kuoltua katsoi parhaaksi
poistua Pietarista. Kahden pitkän
ulkomaanmatkansa aikana ruhtinatar D. seurusteli
aikansa etevimpien miesten kanssa. Palattuaan
ulkomailta antoi Katariina II, joka jälleen oli
tullut suosiolliseksi D:ia kohtaan, hänen 1783
perustaa Ranskan akatemian esikuvan mukaan
suunnitellun Venäjän akatemian ja nimitti
ruhtinatar D:n sen ensimäiseksi presidentiksi.
Akatemian tarkoituksena oli venäjän kielen ja
kirjallisuuden kehittäminen. Toimessaan D. osoitti
yhtä suurta oppia ja älyä kuin järjestämiskykyä.
Hänen toimestaan pidettiin akatemiassa julkisia
luentoja, koska „tieteiden tuli joutua kolio
isänmaan omaisuudeksi". Joukko nuoria miehiä
lähetettiin vuosittain Länsi-Euroopan
yliopistoihin ja akatemian „käännösdepartementti"
toimitti venäjäksi maailmankirjallisuuden parhaita
teoksia. D:n alkuunpanosta perustettiin
aikakauskirja »Venäläisen sanan ystäväin
seuralainen", johon kirjoittivat Venäjän parhaat
kirjalliset voimat ja itse keisarinnakin. Niinikään
julkaistiin „Yenäjäu kielen selittelevä sanakirja",
jonka toimitukseen D. itsekin otti osaa. V. 1795
hä nen täytyi poistua Pietarista, kun keisarinna
oli suuttunut siitä, että akatemian ..Venäläinen
teatteri" nimiseen kokoelmaan oli otettu
Knjaz-ninin murhenäytelmä „Vadim". Aleksanteri I:n
noustua valtaistuimelle pyysivät akatemian
jäsenet ruhtinatar D:ia uudestaan akatemian
presidentiksi, mutta hän kieltäytyi. D. on kirjoittanut
myöskin runoja ja näytelmiä, mutta
arvokkaammat ovat hänen muistelmansa („Mon histoire"),
jotka ovat ilmestyneet „Vorontsov-ruhtinasten
arkistossa" ja jo aikaisemmin englanninkielisinä
(Lontoo 1840). ,/. ,/. il.
Dasnakzutzun, arnieenialainen vallankumouk-
sellinen puolue, joka perustettiin Turkin
Armee-uiassa, mutta joka v:sta 1903 on toiminut
myöskin Venäjän armeenialaisten keskuudessa.
Dass, Petter (1647-1707), norj. runoilija ja
pappi. D. oli itsenäinen persoonallisuus, joka
runoili kansaa varten aikana, jolloin runoutta
pidettiin oppineitten erikoisalana. Hänen
runojaan ei painettu hänen eläessään, vaan ne
kiersivät käsikirjoituksina kädestä käteen ja tulivat
hyvin tunnetuiksi. Suosituimpia ovat
„Nord-lands trompet" (pain. 1739), „Den uorske
dale-vise" (1713) sekä „D:r Morten Luthers Iille
katekismus, iiorfattet i beqvemme sange" (1714).
Norjan rahvaan tajunnassa hän on elänyt
jonkinmoisena saluhenkilönä, joka Faustin tapaan
osasi luonnonvoimia hallita. Hänen kootut
teoksensa ilmestyivät 1873-77. E. H.
Dasymetri (kreik. dasy’s = tiheä, ja metron
- mitta) 1. b a r o s k o o p p i, i 1 m av a a k a,
v a a k a m a n o m e t r i, von
Gueriken 1650 keksimä koje,
mikä näyttää ilman tiheyden
muutoksia. Siinä on vaaka,
jonka varren toisessa päässä on
suljettu, ilmaa sisältävä
lasipallo ja toisessa päässä
vastapainona pieni siirrettävä
punnus. Jos vaaka on tasapainossa
ja sitä ympäröivää ilmaa
ohennetaan, niin pallo laskeutuu ja
ilman tihetessä päinvastoin
nousee (vrt. A r k h i m e d e e n
laki). V. V. K.
Dasyprocta ks. A g u t i.
Dasypus ks. Vyötiäiset.
Dasyurus ks. Pussinäätä.
Data (lat., mon. sanasta datum), tiedonannot
(aikaa koskevat), elämäkerralliset tiedot.
Dateerata (vrt. Datum i), varustaa
päivämäärällä, päivätä.
Datiivi (lat. dalivus = antamisen sija, annanto),
useiden indoeurooppalaisten y. m. kielten
nimisanani sijamuoto, jota käytetään osittain
„etäi-semmän objektin", datiivi-adverbiaalin sijana
(ks. Adverbiaali), osittain ilmaisemaan,
kenen hyödyksi tai vahingoksi tai mitä
tarkoitusta varten tekeminen tapahtuu. Suomen
kielessä d:n merkitystehtävät ovat pääasiallisesti
allatiivilla (ks. t.). A. K.
Dato [-Ö] (lat., ablat. sanasta datum),
kuluvana päivänä. — Dat o-v e k s e 1 i, vekseli, jonka
lankeamispäivä lasketaan määrättyjä kuukausia
sen asettamispäivästä.
Datoliitti (kreik. date’esthai = jakaa, ja lithos
= kivi), monokliinisesti kiteytyvä
vedenpitoi-nen kalsiumboorisilikaatti. Tavataan Tyrolissa,
Ilarzissa, Norjan Arendalissa y. m. /’. E.
Datsa (ven.), pieni maatila; huvila, kesämaja.
Datumi (lat. datum = annettu), päivämäärä;
päiväys.
Datura, hulluruoho, kasvisuku
Solanaeece-heimossa. Yrttejä, pensaita ja puita, n. 15 lajia
lämpimissä maissa, etenkin Keski-Ameriikassa.
Meillä tavataan joskus viljelyksistä tilapäisesti
metsistyneenä />. stramonium, myrkyllinen,
isolehtinen yrtti, joka helposti tunnetaan valkeista
suppilomaisista kukistaan ja piikkisestä
nelilai-taisesti aukeavasta kodastaan. Sisältämiensä
alkaloidien, hyoscyamiinin, atropiinin ja skopola-
Dasvmetri.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
