Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Davout ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
187
Dayas—Deåk
188
Dayas [dcs], William (1864-1903), amer.
pianisti, oli 1890-93 opettajana Helsingin
musiikkiopistossa, siirtyi sieltä Saksaan,
Ameriik-kaan ja vihdoin Englantiin. 7. K.
Dayton [deitn], tehdaskaupunki Ohion
valtiossa Yhdysvalloissa Miami-joen varrella,
100,799 as. (1906). Suuria kone-, rautatie- ja
maanviljelystarpeiden- sekä tupakkatehtaita.
Perustettu 1796. (W. S-m.J
D. D. D. = d a t, d o n a t, d i e a t 1. dat, d
i-cat, dedicat ,(lat.), ,,antaa, lahjoittaa,
omistaa" (lahjan omistuslauselman lyhennys).
D-duur, sävellaji, jonka
perussävelenä on d ja
perus-sointuna d fis a.
I. K.
De (lat. dë, ransk. da), luota, pois, -sta, -stä,
-lta, -Itä, usein yhdistetyissä sanoissa. Ransk.
muoto tavataan sukunimissä samoin kuin ruots.
af ja saks. von, esim. De Geer, De la Chapelle,
De Pont y. m. K. J. 77.
Dea (lat.), jumalatar.
Dead heat fdcd hlt] (engl.) 1. totes R e
n-nen (saks.), urheilutermi, jota käytetään
ilmaisemaan, että kaksi tahi useampia kilpailijoita on
kilpailussa suoriutunut aivan ylifaikaa, joten
erotuomarin 011 mahdotonta julistaa ketään
voittajaksi. Tällaisessa tapauksessa toimeenpannaan
tavallisesti uusi kilpailu saman tuloksen
saaneiden kesken; ammattiurheilijat sitävastoin useasti
jakavat keskenään rahapalkinnon. -Iskm-.
Dea Dia [-1-], room. maalaisjumalatar, jonka
palvelua Arvaliveljet (Fratres arvales,
ks. t.) hoitivat uhrilehdossa Tiberin oikealla
rannalla lähellä Roomaa; luult. sama kuin Ceres tai
Tellus. K. J. 77.
Dea k
ä-J, F e r e n c z (färänts s. o. Frans)
(1803-76;, unk. valtiomies, noudattamiensa [-ylevien periaatteiden ja
saavuttamansa
menestyksen vuoksi yksi
maailman etevimpiä
valtiomiehiä, synt.
vanhasta
unkarilaisesta aatelisperheestä
Söjtörissä Zalan
komi taa tissa
Lounais-Unkarissa 17 p.
lo-kak. 1803. Harjoitti
lainopillisia ja
filosofisia opintoja
Gyö-rissä (Raabissa) sekä
suoritti, Pestissä
käytännöllisesti harjoitet-tuaan lainopillisia
tehtäviä, siellä
asianaja-jantutkinnon. Vanhemman veljensä Antonin
jälkeen hän valittiin Zalan komitaatin edustajaksi
valtiopäiville Pozsonyiin (Pressburgiin) 1833-36,
ja siellä hän pian etevän ja vakuuttavan
puhelahjansa, aatteidensa voiman sekä epäitsekkään
isänmaanrakkautensa perustuksella kohosi
vapaamielisen vastustuspuolueen johtajaksi. D. vaati
erittäinkin, että valitukset hallituksen
harjoittamia laittomuuksia vastaan olivat otettavat
käsiteltäviksi ennenkuin hallituksen esitykset, tahtoipa
hän vielä tehdä verojen ja sotamiesten
myöntämisen riippuvaksi laittomuuksien korjaamisesta.
Ne asiat, joita D. näillä valtiopäivillä erityisesti
Ferencz Deik.
ajoi, olivat kansan perustuslaillisten oikeuksien
ylläpitäminen sekä talonpoikain vapauttaminen
ja aatelin veronalaiseksi tekeminen.
Valtiopäivillä 1839-40 D. esitti sen mielipiteen, ettei
eduskunnan ollut ryhdyttävä käsittelemään
sotaväen-kysymystä ennenkuin viime vuosina tapahtuneet
perustuslainloukkaukset olivat korjatut sekä
vapaan sanan vuoksi vankilaan teljetyt
isänmaanystävät vapautetut. D. sai johdonmukaisesti
kannassaan kiinni pysyen vihdoin aikaan sovinnon
hallituksen ja eduskunnan välillä. Valtiopäivien
jälkeen D. oli jäsenenä komiteassa, jonka tuli
valmistaa uusi rikoslaki Unkarille; komitean
ehdotus, joka oli pääasiallisesti D:n tekemä, osoitti
suurta itsenäisyyttä samalla kuin siinä oli otettu
huomioon ajan edistyspyrinnöt, oikeuden
vaatimukset ja uusimmat rikoslainopilliset mielipiteet,
mutta siitä ei koskaan tullut lakia ylihuoneen
enemmistön ja Itävallan hallituksen vastustuksen
johdosta. — Valtiopäivillä 1843-44 D. ei ollut
mukana; hän kieltäytyi edusmiehyydestä sen
vuoksi, että Zalan komitaatin valitsijat olivat
kiivaan kiihotuksen johdosta antaneet
edusmie-helleen sen ohjeen, että hänen oli äänestettävä
aatelin verottamista vastaan. Vaikkakin tämä
ohje kumottiin uudessa vaalissa, jossa D.
uudelleen valittiin, niin D. kieltäytyi ottamasta
vastaan edusmiehen tointa sen johdosta, että
vaalissa oli tapahtunut kahakoita, joissa vertakin oli
vuotanut. Kun vallankumousvuonna 1848
Unkarin valtiopäivien Wieniin lähettämä lähetystö oli
saanut kuninkaan suostumaan uusiin
perustuslakeihin Unkarille, joiden mukaan Unkari oli
saava, vastuunalaisen ministeristön sekä
vuosittain Pestiin yleisen kansanedustuksen
perustuksella kokoontuvan eduskunnan, niin D. suostui
uudelleen rupeamaan edustajaksi Zalan
komitaatin toisen edustajan sijaan, joka luopui
paikastaan, sekä tuli heti sen jälkeen
oikeusministeriksi Batthyänyn uuteen ministeristöön. D. ajoi
ministerinä suuria oikeusreformeja vaatien
samalla maltillisen ja laillisuuteen perustuvan
politiikan noudattamista. Kun hän näki tämän
politiikan hedelmättömäksi, niin hän jo saman
vuoden syyskuussa, luopui ministeritoimestaan
jääden kuitenkin edustajaksi. Itävaltalaisen
armeian Windischgrätzin johdolla lähetessä D. oli
sen lähetystön jäsenenä, jonka eduskunta lähetti
sovintoa hieromaan. Kun tämä raukesi tyhjiin,
niin 1). yritti päästä takaisin valtiopäiville,
jotka sillä välin olivat siirtyneet Debreczeniin,
mutta kun hän ei voinut tätä tehdä
itävaltalaisen sotaväen estämänä, niin hän vetäytyi
maatilalleen Kehidaan. Sittemmin hän möi
maatilansa ja asui v:sta 1854 alkaen vakinaisesti
Pestissä, jossa hänen asuntonsa »Englannin
kuningatar" nimisessä hotellissa muodostui siksi
keskuspaikaksi, josta unkarilaiset
isänmaanystävät odottivat tunnussanaa näinä Unkarille perin
surullisina aikoina.
Se tunnussana, jonka D. esitti, kun v. 1849
Unkarin vapaussota oli veriin tukahdutettu ja
kun täysin itsevaltainen ja epäkansallinen
hallitustapa Unkarissa alkoi, oli passiviteetin eli
passiivisen vastarinnan tunnussana. Aseellista
vastarintaa oli kokonaan vältettävä, mutta kansan tuli
kaikkialla osoittaa, ettei se tunnustanut lailliseksi
väkipakolla toimeenpantua asiaintilaa, vaan
piti kiinni niistä perustuslaeista, jotka hallitsija
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
