- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
201-202

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Degeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

201

Degeli —Degeneratsioni

202

ennen jo vuokrattuaan useita kruunun
rautaruukkeja. Nyt hän sai hoitoonsa kruunun
ki-vääritelitaat sekä kupari- ja suolakaupan
johdon. Kristiinan aikana hän vuokrasi lisäksi
useita tehtaita Upplandissa, Södermanlandissa.
Nerikessä ja Vermlannissa; 1641 D. korotettiin
aatelissäätyyn. Tanskan sodan aikana (1643-45)
hän osoitti isänmaallista intoa lähtemällä
Ruotsin hallituksen kehoituksesta Hollantiin
ehdottamaan, että sen hallitus rupeaisi Ruotsin
liittolaiseksi; mutta kun siitä ei tullut mitään, varusti
hän suureksi osaksi omalla kustannuksellaan 30
laivaa sodassa käytettäväksi, ja myöhemmin hän
sai hankituksi vielä 22 laivaa. Viimeisinä
ikävuosinaan D. puuhasi Ruotsin kaupan
laajentamista ; hänen toimestaan hallitus perusti
afrikkalaisen kauppaseuran, jonka piti saada
yksinoikeus Kanarian saariryhmän eteläpuolella
käytävään kauppaan. Kuoli Amsterdamissa 1652.

2. K a r 1 D. (1720-78), ruots. vapaaherra,
tehtaanomistaja, hyönteisten tutkija, harjoitti
Ut-rechtin yliopistossa luonnontieteellisiä opintoja.
Tehtaissaan hän pani paljon parannuksia
toimeen ; on saanut mainetta varsinkin
hyönteis-tutkimustensa kautta. Hänellä oli suuri
kirjasto, jossa oli melkein täydellisesti sen ajan
liyönteistutkimusta käsittelevä kirjallisuus, ja
suuri hyönteiskokoelma, jonka itse oli
järjestänyt. Hänen tärkein teoksensa on „Mémoires
pour servir ä l’histoire des insectes" (8 nid.
1752-78).

3. K a r 1 D. (1747-1805), edellisen poika, ruots.
valtiomies, oli ensin soturina, mutta hoiti
sittemmin suuria maatiluksiaan ja tehtaitaan; häntä
pidettiin Ruotsin rikkaimpana ylimyksenä. V:n
1778 valtiopäivillä hän alkoi valtiollisen
toimintansa, esiintyen vastustusmiesten joukossa, ja
seuraavilla v:n 1786 valtiopäivillä hän oli A. v.
Fersenin rinnalla Kustaa III:n kiivaimpia
vastustajia. Anjalan miehet luottivat hänen apuunsa
ja tekivät selkoa hänelle toimistaan. V:n 1789
valtiopäivillä hän jälleen esiintyi kuningasta
vastaan ; vangittiin 20 p. helmik. muiden
aatelis-vastustajien kanssa. Sen jälkeen hän oli
kantansa puolesta jonkun verran vanhoillisempi,
luopumatta kuitenkaan perustuslaillisista
mielipiteistään.

4. R o b e r t V i 1 h e 1 m D. (1750-1820), suom.
valtiomies, kreivi, oli aluksi sotilasuralla ja
kohosi Savon jalkaväen rykmentin majuriksi; erosi
sotapalveluksesta 1783 ja nimitettiin 1785
Ky-minkartanonläänin maaherraksi. D. liittyi 1788
Suomen itsenäisyyspuolueen miehiin, mutta ei
sekaantunut kovin pahasti heidän
juonittelui-hinsa; Kustaa III erotti hänet kuitenkin
maaherranvirasta 1789. V:n 1808 sodan aikana hän
matkusti Pietariin, jossa hän luultavasti
valmisteli G. M. Sprengtportenin ja A. J. Jägerhornin
kanssa Suomen vastaista asemaa. D. oli Porvoon
valtiopäivillä maamarsalkkana, ja aateliston sekä
talonpoikaissäädyn ehdotuksesta hänet
nimitettiin vasta muodostetun liallituskonseljin
talousosaston jäseneksi ja sotilastoimituskunnan
päälliköksi. V. 1809 D. korotettiin kreiviksi.

5. Louis Gerhard D. (1818-96), ruots.
valtiomies ja kirjailija, oli useissa viroissa,
kunnes 1855 nimitettiin Götan hovioikeuden
presidentiksi ja 1858 oikeusministeriksi. Hänen
valtiollisesta toiminnastaan on tärkein uuden valtio-

päiväjärjestys-ehdotuksen laatiminen, jonka
mukaan vanha säätyeduskunta hävisi ja
kaksikamarinen tuli sijaan,
ja joka hyväksyttiin
1866. V. 1870 hän
erosi
ministerintoi-mestaän ja nimitettiin
Svean hovioikeuden
presidentiksi, mutta
tuli uudelleen 1875
oikeusministeriksi ja
1876
valtioministeriksi. Jouduttuaan
eduskunnan kanssa
erimielisyyteen
sotalaitos-kysymyksessä
hän erosi 1880.
Valtiopäivillä, ensin
aate-lissäädyn jäsenenä ja
sitten ensimäiseen
kamariin valittuna
hän ajoi vapaamielisiä uudistuksia. V. 1862
hänet valittiin Ruotsin akatemian jäseneksi;
1881-88 hän oli yliopistonkanslerina. I). kirjoitti
useita novelleja, joista mainittakoon ,,Carl XII:s
page" (1847) sekä historiallisten miesten
elämäkertoja ; v. 1892 ilmestyi kaksi teosta ,,Valda
skrifter" ja „Minnen", jossa viimemainitussa
hän kertoo omasta elämästään ja toiminnastaan.

K. O. L.

6. Gerard Jakob D. (s. 1858),
vapaaherra, geologi, Louis Gerhard D:n pojanpoika,
Tukholman korkeakoulun geologian professori
(1904) ja v:sta 1902 saman oppilaitoksen
rehtori. Etevä Fennoskandian (ks. t.)
kvartäärigeologian tutkija, joka tieteenhaara
Pohjoismaissa on viime aikoina kehittynyt etupäässä
juuri hänen viittomaansa suuntaan. Tärkeät ovat
etenkin D:n mantereenliikuntoja koskevat
tutkimukset. Hän on ensimäisenä tehnyt n. s.
korkeimman merirajan määräyksiä ja saanut
selville, että jääkaudenjälkeisen maankohoamisen
suuruus vähenee Fennoskandian keskusosista
tämän alueen reunoja kohti. Arvokas tutkimus on
myös hänen suunnittelemansa jäämerensaven
vuosikertojen laskeminen, joka toimitettiin
pitkin rannikkoa Etelä-Ruotsista Keski-Norlantiip
saakka. Saatiin tulokseksi, että tämän saven
kerrostumiseen, s. o. sisämaanjäätikön
sulamiseen tältä alueelta on kulunut suunnilleen 5,000
vuotta, ja samalla kävi selville sulamisajan eri
vaiheitten ilmaston vaihtelut. Mainittakoon
vielä, että vierinkiviliarju-teoria nykyisessä
muodossaan on D:n laatima. Tutkimuksissaan
Huippuvuorilla hän on ottanut käytäntöön
valokuvauksellisen kartoitusmenetelmän. Hänen
useimmat tutkimuksensa ovat julaistut
aikakauslehdessä „Geologiska föreningens i
Stockholm förhandlingar". Muista teoksista
mainitsemme ,,Skandinaviens geografiska utveekling"
(1896). P. E.

Degeli ks. Sulatin.

Degeli-teräs ks. Sulatinteräs.

Degeneratsioni (lat. dëgenerä’tiö <
dcgcne-rft’re - suvustaan huonontua) on elävien
olentojen muuttuminen taantuvaan suuntaan. Se
saattaa johtaa kokonaisten elinryhmien häviämiseen
tai koko elimistön huononemiseen ja tapahtuu
sekä suku- että yksilökehityksen kuluessa, jol-

Louis De Geer.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0119.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free