- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
207-208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dehn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

207

Deiters—Dekan

208

ja lörd S h a f t e sb u r y (1671-1713), etevä
moraalifilosofi. — Uskonnon kehityksen deistit
käsittivät jatkuvaksi rappeutumiseksi, josta
ajottai-sin esiintyvät uskonpuhdistajat koettavat nostaa
sen jälleen alkuperäiseen puhtauteen. Täten
deistit ensimäisinä käsittelivät yleistä
uskonnonhistoriaa. Deismin uskonnollista kantaa
edustivat Hanskassa Voltaire ja Rousseau,
Saksassa H. S. R e i m a r u s. E. K-a.

Deiters, Hermann (s. 1833), saks.
musiikki-kirjailija, varsinkin tunnettu Beethovenin
tutkijana. I. E.

Deitrich ks. Deutrich.

Dejanira ks. D e i a n e i r a.

Dejean [dazä’], Pierre Francois Aimé
Auguste (1780-1845), ransk. hyönteistieteilijä,
kreivi, Napoleon T:n aikuinen upseeri. Perusti
hyönteiskokoelman, jonka vertaista suuruudessa
ja runsaudessa ei ollut toista Euroopan
manterella. Teoksia: ,,Species générales des
coléop-tères" (1825-37, 5 nid.) ; „Iconographie des
coléop-tères d’Europe" (1829-36, 5 nid.) ; „Histoire
natu-relle et iconographie des coléoptères d’Europe"
(yhdessä Boisduvalin kanssa, 1828-38;
valmistumaton). U. S-s.

Dejektsioni (lat. dcje’ctiö = alasheittäminen),
lääkct., ulostus; niin hyvin tarpeenteko kuin itse
kiinteät ulostukset.

Déjeuner fdezdnë’] (ransk., < kielteinen dé,
ja jeüne - paasto; oik. se, mikä ensiksi syödään
tyhjään vatsaan), aamiainen, joko ensimäinen
(aamukahvi, -tee, -suklaa) tai toinen,
varsinainen aamiaisateria. — D. d i n a t o i r e 1.
d.-diner, aamiaispäivällinen.

De jure [de jürc] (lat.), lain 1. oikeuden
kannalta, lain mukaan. Vastakohta = de facto.

,,De jure belli et pacis" [dé jürc -li pä-],
kuuluisa Hugo Grotiukseu (ks. t.) kirjoittama
teos.

Deka .. . (kreik.), kymmen ..., käytetään
useissa yhdistyksissä, esim. d e k a 1 o g i.

Dekaani ks. Dekanus.

Dekabristit (,,joulukuun-miehet", ven. sanasta
delca’brj = joulukuu), Venäjän historiassa
osanottajat siihen sotilaskapinaan, joka joulukuussa
1825 hallitsijanvaihdoksen johdosta puhkesi
Pietarissa. Venäläisten sotajoukkojen
pitkällinen olo läntisessä Euroopassa Napoleonin sotien
aikoina oli niiden upseeristossa herättänyt
pyrkimyksiä Venäjälläkin aikaansaamaan
perustuslaillisen hallitustavan. Heidän keskuudessaan
syntyi tässä tarkoituksessa salaisia yhdistyksiä,
jotka yhtyivät kahteen suureen ryhmään,
pohjoiseen ja eteläiseen. Edellisen etunenässä oli
ruhtinas Sergei Trubetskoi, jälkimäisen eversti
Pestel, joka oli valmistanut ehdotuksen
venäläiseksi valtiosäännöksi. Aleksanteri I:n kuolema
ja silloin esiintynyt sekava kysymys
kruunun-perimyksestä (ks. Venäjä, historia) sai
Pietarissa olevat salaliittolaiset 26 p. jouluk.
ryhtymään kapinaan, joka kuitenkaan ei onnistunut,
m. m. ruhtinas Trubetskoin osoittaman
toimettomuuden tähden. Sen jälkeen vangittiin myöskin
liiton johtajat etelässä, jossa eversti Sergei
Mu-ravjev-Apostolin yrittämä aseellinen vastarinta
samoin kukistettiin. Tutkimuksen ja tuomion
mukaan viisi enimmän syyllistä dekabristia:
Pestel, runoilija Rylejev, Muravjev-Apostol,
Bes-tuzev-Rjumin ja Kahovskij 25 p. heinäk. 1826

hirtettiin, toista sataa muuta tuomittiin
pakkotyöhön tai karkoitettaviksi Siperiaan, jossa
kurjuutta kärsien saivat viettää koko jälellä olevan
elinaikansa tai suuren osan siitä. Dekabristein
kapinasta ja myöhemmistä vaiheista on olemassa
varsin runsas kirjallisuus, osaksi heidän itsensä
sepittämä. K. G.

Dekadenssi (ransk. décadence), rappio,
turmelus.

Dekadentit (ransk. dccadenis < décadence =
rappio). Tämä nimi on eräällä 1880-luvulla
Ranskan kirjallisuudessa esiintyneellä suunnalla,
joka syntyi vastavaikutuksena naturalistisen
romaanin todellisuudenanalyysille ja kankealle
parnassolaiselle lyriikalle. Tämän suunnan
edeltäjiä ovat jo Baudelaire ja Verlaine. Vastoin
naturalismin kaavamaisuutta dekadentit
tahtovat antaa arvoa yksilöllisyydelle ja esittää
sitä, mikä on poikkeuksellista, erikoista , sai
ratoista, hämärää, itsetiedotonta, vaistomaista.
Tästä suunnasta on kehittynyt uudemman
runouden ja kuvaamataiteen symbolismi (ks. t.).
Dekadentteihin luetaan m. m. Paul Adam,
Anatole Baju, Maurice Maeterlinck. Varsinkin
Venäjällä tämä suunta on herättänyt vastakaikua.
[G. Kalin, „Symbolistes et décadents" (1902).]

Dekadi (ransk. décade < kreik. deka’s <
rZc/ra = 10), kymmenikkö, kymmenmäärä;
kymmenen vuoden, kuukauden, viikon, päivän aika.
Kuukauden jako d:hin oli olemassa esim.
vanhoilla kreikkalaisilla. Ranskan
vallankumouksen aikaisen tasavallan kalenterin
kymmenpäi-väinen viikko oli d.; itse kalenterin nimenä oli
décadrier. vrt. D é c a d i. S. N.

Dekagramnia (kreik. deka = kymmenen, ja
gramma), 10 grammaa.

De Kalb, kaupunki Yhdysvalloissa Illinoisin
valtiossa. Siinä asuu suomalaisia noin 300, jotka
työskentelevät tehtaissa. Ensimäiset suomalaiset
muuttivat sinne 1893. W. P.

Dekalitra (kreik. deka - kymmenen, ja 1 i t r a),
10 litraa.

Dekalogi (kreik. deka’logos < deka =
kymmenen, ja logos = sana) ks. Kymmenet käskyt.

Dekameron ks. Boccaccio.

Dekametri (kreik. dc/;a = kymmenen, ja
metri), 10 metriä,.

Dekan [-C-], Dekhan 1. Deccan (sanskr.
Daksina), Etu-Intian eteläosa, muodostaa
kolmionmuotoisen niemimaan, jota Bengaalin-lahti
idässä ja Arabian-meri lännessä rajoittavat.
Itäinen rannikko on nimeltään Koromandel, läntinen
Malabar. Näitä rajoittavat Itä- ja
Länsi-Ghats-vuoret; edelliset eivät ulotu mereen asti, vaan
erottavat kapean, matalan ja verrattain
hedelmällisen. mutta meren tyrskyille alttiin ja
satamista köyhän Koromandel-rannikon
pengermäi-sestä ylätasangosta, joksi sisämaa pääasiallisesti
on muodostunut. Tämä on lännessä n.
1,000-1,300 m yi. merenp. ja laskee itää kohti; täältä
saavat monet itään virtaavat joet kuten Narbada,
Tapti, Mahanadi, Godavari ja Kistna alkunsa.
Ilmasto kuuma (keskilämpö 27°) ; kuiva
maan-laatu saatetaan keinotekoisen kastelun avulla
hedelmälliseksi. W. S-m.

D:n historia muodostaa useita jaksoja uusien
kansanheimojen maahan tunkeutumisen mukaan.
V:n 500 tienoissa j. Kr. levisi maahan
hindulaisia kansoja, vallaten alaa dravidoilta ja perus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0122.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free