- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
215-216

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dekstroosi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

215

De Lacy—De la Gardie

216

Louvressa), „Juutalaiset häät Marokossa",
„Ara-bialaisia ratsastajia" ja „Jalopeuranmetsästys".
Häu 011 maalannut myöskin muutamia
uskonnollisia kuvia, draamallisia nekin, kuten S:t
Sulpice-kirkon freskot ,,Jakob taistelee enkelin kanssa"
ja „Heliodoros karkoitetaan temppelistä".
Monumentaalisen maalauksen alalla hän on luonut
useita muitakin ansiokkaita teoksia; niinpä
hänen ystävänsä Thiers antoi 1835 hänen
tehtäväkseen edustajakamarin koristamisen Bourbon’ien
palatsissa. Häneii tuotteliaisuutensa oli
suunnaton: kuollessaan hän jätti jälkeensä satoja
tauluja ja tuhansittain piirustuksia ja kaiverroksia.
Kaikesta huolimatta hän ei saanut omalta
ajaltaan arvonsa mukaista tunnustusta; vasta
seuraavalle polvelle hänestä tuli opettaja ja
profeetta, joka vapautti Ranskan taiteen
akateemisten, sovinnaisten sääntöjen, piirustuksen
ylivallan ja teatterimaisten antiikkisten aiheiden
kahleista. D. oli hienosti sivistynyt,
monipuolinen ja tutkiva luonne, joka päiväkirjassaan
(,,Journal d’Eugène Delacroix, 1893-95") on
lausunut paljon henkeviä ja huomioonotettavia
ajatuksia taiteesta ja sitä koskevista kysymyksistä.
[Hänen elämäänsä ovat kuvanneet m. m. Moreau
(1873), Robaut ja Chesneau (1885), Dargenty
(1885), Tournon (1886) ja Véron (1887).]

F. L.

De Lacy, Peter ks. Lacy.

De la Gardie [dalaga’rdi], ruots. aatelissuku,
kotoisin Ranskasta, saanut nimensä la Gardie’n

linnasta
Langue-docissa. — 1.
Pontus D. (1520-85),
sotapäällikkö.
Palveltuaan ensin Ranskan
sotaväessä hän siirtyi
ulkomaan
sotapalvelukseen ja joutui
ollessaan Tanskan
palveluksessa ruotsalaisten sotavangiksi
Var-bergin valloituksessa
1565. D. osasi pian

saavuttaa Eerik
XIV:n suosion, mutta
oli tästä huolimatta
ensiinäisiä, jotka
kapinan alkaessa
yhtyivät herttuoihin. 1570-luvulla Juhana ITI käytti
häntä muutamissa valtiollisissa toimissa ja lähetti
hänet 1576 Roomaan sopimaan paavi Gregorius
XIII:n kanssa niistä ehdoista, joilla Juhana
lupasi alamaisineen yhtyä katoliseen kirkkoon.
Jo 1571 D. oli korotettu Ekholman
vapaaherraksi. V. 1580 hän asetettiin ylipäälliköksi
taistelussa venäläisiä vastaan ja sai sam. v.
Juhanan äpärätyttären Sofia Gyllenhjelmin
puolisokseen. Tämän vuoden lopussa D. valloitti
Käkisalmen ja lähti seuraavan vuoden alussa
Viipurista jäitten yli Inkeriin. Sotaretkillään täällä,
Suomenlahden eteläpuolella, hän valloitti Narvan,
Iivananlinnan ja koko Länsi-Inkerin linnoineen,
mutta yritys Pähkinälinnaa vastaan syksyllä
1582 ei onnistunut. Seur. v. saatiin aselepo
aikaan. Rauhankeskustelujen aikana 1585 D.
hukkui Narova-virtaan. Sam. v. Juhana oli antanut
D:lle palkinnoksi valtaneuvoskunnan jäsenen
arvon. D:n nimi on yhdistetty yrityksiin kai-

vaa kanavaa Saimaasta mereen ja yhtä näitä
aloitettuja kaivantoja on nimitetty Pontuksen
kaivannoiksi. Mitään todisteita siitä, että hän
taikka hänen poikansa Jaakko Suomessa
ollessaan olisivat sellaista yrittäneet, ei kuitenkaan
ole.

2. Jaakko D. (1583-1652), edellisen poika,
sotapäällikkö. Jo 18-vuotiaana hän saavutti
mainetta puolustettuaan
1601 Kaarlo
Gyllenhjelmin kanssa
urhoollisesti puolalaisia
vastaan Wolmarin linnaa
Liivinmaalla ja joutui
linnan antautuessa
puolalaiseen
vankeuteen 4 vuodeksi. V.
1605 hän lähti
Alamaihin oppiakseen
sodankäyntiä Morits
Oranialaisen johdolla.
Hän voitti Moritsin
suosion ja sai
sotataitonsa tähden Ranskan
kuninkaalta Henrik
IV:ltä kehoituksen
siirtyä Ranskaan. D. palasi kuitenkin Ruotsiin.
V. 1609 asetettiin hänet sen sotavoiman
johtajaksi, jonka Kaarle IX lähetti Venäjälle
auttamaan tsaari Vasili Suiskia, mutta suomalaisten
joukkojen kinastus Ivoljasinin luona pakoitti
hänet palaamaan. Seur. v. hän uudisti retkensä ja
saapui Moskovaan, mutta kun hän lähti
puolalaisia vastaan ja joutui taisteluun Klusinon luona,
menivät ulkomaalaiset palkkasoturit vihollisen
puolelle. D:n täytyi silloin tehdä sopimus
puolalaisten kanssa, jonka mukaan hän sai palata 400
suomalaisen ja ruotsalaisen kanssa ehdolla, ettei
hän enää Vasili Suiskia auttaisi. Palattuaan
Suomeen D. uudisti sodan, valloitti Käkisalmen
1611 ja aloitti Venäjällä keskustelut rauhasta
suostuen erään venäläisen puolueen ehdotukseen,
että ruotsalainen prinssi tulisi Venäjän
hallitsijaksi. V. 1611 hän valloitti vielä Novgorodin
voidakseen paremmin toteuttaa tarkoituksensa.
Siellä hän viipyi joukkoineen kuudetta vuotta,
jonka johdosta suomalaiset sotilaat rupesivat
häntä Laiskaksi Jaakoksi nimittämään sanoen:
,,lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde laiska
Jaakko". Hän oli Ruotsin edustajain joukossa
Stolbovan rauhanteossa 1617, joka olikin hänen
voittojensa hedelmä. V. 1614 Kustaa Aadolf tuli
itse sotatantereelle oppiakseen D:n johdolla
sotataitoa. V. 1615 hänet korotettiin Leckön
kreiviksi. V. 1618 hän otti vuokralle valtiolta
Käkisalmen ja Pähkinäsaaren läänit, 1619 nimitettiin
hänet Viron maaherraksi ja Tallinnan
käskynhaltijaksi ja 1620 valtamarskiksi. Sodassa
Liivin-maalla Puolaa vastaan hän oli Kustaa Aadolfin
alipäällikkönä ja nimitettiin v. 1622 Riian ja
Liivinmaan kenraalikuvernööriksi. V. 1630 hän
määrättiin marskina olemaan sam. v. perustetun
sotakollegin johtajana. Kuningatar Kristiinaan
D:lla oli suoruutensa tähden suuri vaikutus. Hän
oli v. 1618 nainut Ebba Brahen.

3. Magnus Gabriel D. (1622-86),
edellisen poika, valtiomies. Hän sai perusteellisen
opetuksen ja teki laajan ulkomaanmatkan. Otti
nuorempana osaa sotatoimiin kohoten 1648 kenraa-

Jaakko de la Gardie.

Pontus de la Gardie.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0126.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free