- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
239-240

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Demi finale ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

239 Demoiselle—Demokritos 240

tiollisten ja muiden inhimillisten yhteisöjen
kuvaus. -— Demografi, demografian tutkija. —
Adj. Demografinen.

Demoiselle [damuaze’1] (ransk., < kesk. lat.
dominice’lla), alkuaan aatelisneito tai -rouva;
myöhemmin yleensä naimaton nainen.

Demokraatti (ks. Demokratia),
kansanvallan (demokratian) kannattaja.

Demokraattinen puolue, valtiollinen puolue
Ameriikan Yhdysvalloissa, republikaanisen
puolueen ohella toinen maan kahdesta valtapuolueesta.
D. p:n historiassa 011 kolme eri ajanjaksoa,
jolloin puolueen luonne ja periaatteet ovat olleet
hyvin erilaatuisia, riippuen siitä, mitkä
valtiolliset harrastukset kulloinkin ovat olleet etualalla.
Sen perusti 1792 Jefferson vastapainoksi
federalistiselle puolueelle, joka vaati lujaa liittovaltaa,
kun taasen d. p. puolti yksityisvaltioiden
mahdollisimman suurta vapautta ja otti ohjelmaansa
vaalioikeuden laajentamisen vaatimuksen.
Puolue rupesi käyttämään myöskin republikaanisen
puolueen nimeä, ja v:sta 1798 lähtien käytettiin
kumpaakin nimitystä ilman erotusta. Kun
fede-ralistit 1815 hajaantuivat, jäi d. p. yksinään
valtaan. V:sta 1820, jolloin federalistipuolueen
jäännöksetkin katosivat, kuuluivat kaikki
merkittävimmät julkisissa viroissa olevat henkilöt d:een
p:seen. Kiivaat persoonalliset riidat tekivät
sitten puolueesta tässä muodossa lopun; se
hajaantui eri ryhmiin, joista yksi 1829 kokoontui
presidentti Jacksonin ympärille, ottaen yksinään d.
p:n nimen. Puolue vastusti suojelustulliliikettä,
joka oli johtanut v:n 1828 korkeaan tullitariffiin.
Vastustajina d. p:lla olivat
kansallisrepublikaa-nit eli whigit. Myöhemmin, Texasin liittymisen
jälkeen valtioliittoon 1845, demokraatit alkavat
hajota eri leireihin orjakysymyksen perustalla.
Puolueen pääaineksen puolustaessa orjuutta,
liittyi 1856 suuri joukko d:ja republikaaneihin, 1861
seurasi useita jäljessä. Kansalaissodan jälkeen
yhtyivät jälleen pohjan ja etelän demokraatit,
saaden etelän whigeistä lisävoimia. He
tunnustivat sodan tuloksen, orjuuden lakkauttamisen,
mutta vastustivat äänioikeuden antamista
entisille neekeriorjille (tämän oikeuden nämä saivat
1870). V. 1870 cl. p. sai suuren enemmistön
edus-tajakamarissa, joka enemmistö sitten jäi
puolueen käsiin pitkäksi aikaa.
Suojelustullikysy-myksessä puolue vaati tariffin alentamista ja
saavutti edustajakamarin vaaleissa 9 p. marrask.
1890 kolme neljättäosaa edustajapaikoista.
Presidentinvaalissa puolue oli v:sta 1860 tappiolla,
kunnes 1884 ajoi läpi ehdokkaansa Clevelandin,
jonka republikaaninen Harrison voitti 1888,
mutta cl. p. sai Clevelandin toisen kerran
pre-sidentintuolille 1892. Sen sijaan puolue 1894
menetti enemmistönsä edustajakamarissa
republikaaneille.

Toistaiseksi 011 d. p:n valtakausi Valkeassa
talossa päättynyt Clevelandin toiseen
presidenttikauteen. Puolueen enemmistönä hopeakannan
ystävät asettivat Chicagon kansalliskonventissa
1896 kiivaan hopeakannan miehen, Bryanin d.
p:n presidenttiehdokkaaksi. Seurauksena oli
kuitenkin puolueen hajoaminen, sillä
kultakannan ystävät asettivat omassa konventissaan
Tndianopolissa s. v. syysk. oman ehdokkaan,
kenraali Palmerin, ja erittäin kiivaan vaalitaistelun
perästä republikaaninen Mc Kinley valittiin

presidentiksi. Senkin jälkeen on d. p. kolmin
ottein — Kooseveltia ja viimeksi, 1908, Taftia
vastaan — joutunut tappiolle. Puolue ajaa
edelleen kantaansa suojelustullipolitiikassa. vaatii
liittohallituksen puolelta ankarampaa
rautatie-laitoksen valvontaa sekä vastustaa trustien maan
taloudellisen elämän terveelle kehitykselle
vaarallista monopolivaltaa. S. N.

Demokratia (kreik. dcmokruti’ü < dëmos =
kansa, ja krate’in - hallita), kansanvalta (ks. t.).

Demokritos [demo-] (n. 460-360 e. Kr.), kreik.
filosofi, tieteellisen materialismin perustaja, synt.
Abderan siirtokunnassa Traakiassa. D. on
kirjoittanut lukuisia teoksia, joita muinaisaikana
suuresti ylistettiin. Cicero asettaa hänet
stilistinä Platonin rinnalle. Ainoastaan katkelmia on
säilynyt. D. lienee ollut aikanansa sangen etevä
luonnontutkija. Ollen varakas mies hän
matkusteli paljon laajentaakseen tietojaan ; sen johdosta
häntä, niin kerrotaan, syytettiin isänperintönsä
tuhlaamisesta, mutta vapautettiin, kun oli
tuomareille lukenut erään filosofisen kirjoituksensa.
Myöhäinen keksintö 011 se juttu, että hän nauroi
kaikkea (»naurava filosofi" Herakleitoksen,
»itkevän filosofin", vastakohtana). D. esittää
johdonmukaisen materialistisen ja mekaanisen
maailmanselityksen, joka peruspiirteissään
samallai-sena uudistuu kaikkien aikojen materialisteissa.
Kaikki olevainen on kokoonpantu »atomeista",
—- jakamattomista, häviämättömistä,
pienuutensa takia näkymättömistä alku-olioista, jotka
liikkuvat tyhjässä avaruudessa ja monin tavoin
kietoutuvat toisiinsa, mutta itse ovat
muuttumattomat. Kaikki muutokset maailmassa ovat
atomein liikuntoa, joka taas johtuu siitä, että
atomit painavat ja sysäävät toisiaan, jolloin ne
usein epätasaisilla pinnoillaan ja ulkonemillaan
tarttuvat kiinni toisiinsa. Atomit ovat
iankaikkisuudesta asti liikkeessä. D. lienee olettanut,
että ne iankaikkisesti putoavat alaspäin
äärettömässä tyhjässä avaruudessa. Isommat ja
sen-tähden painavammat atomit putoavat silloin,
arveli hän, nopeammin, joten atomit törmäävät
toisiinsa, niitä kerääntyy yhteen; sellaisissa
atomikeräytymissä syntyy pyörreliikuntoa, jossa
pienimmät ja keveimmät atomit tungetaan
ulospäin ja ylöspäin, isommat ja raskaammat
painuvat alaspäin ja keskukseen, — samaten kuin
vis-kaimessa akanat erottuvat jyvistä. Siten
muodostuu lukemattomia maailmoja, joista meidän
maapallomme on yksi. Sielun muodostavat
hienoimmat, keveimmät, liikkuvaisimmat, pyöreät
atomit, — samankaltaiset kuin tulen atomit.
Havaitseminen tapahtuu siten, että hienot
hiukkaset irtaantuvat kappaleista ja tunkeutuvat
aistimissa olevien reikien kautta ruumiiseemme
sekä siten vaikuttavat sieluumme. — D:lta on
säilynyt siveysopillisiakin katkelmia ja
mietelmiä. Elämän loppumäärä 011 onnellisuus, joka
saavutetaan mielentyyneyden ja
itsensä-hillitse-misen avulla, ymmärtäväisesti valitsemalla
parhaita, erittäinkin henkisiä nautintoja. — D. oli
monipuolinen ja etevä tutkija, jonka realistinen
ajatussuunta sitten liiaksikin sysättiin syrjälle
Platonin ja Aristoteleen idealististen
oppijärjestelmäin vaikutuksesta, jotka eivät yhtä
pontevasti vaatineet ajattelijaa etsimään syyperäistä
esiintyvien ilmiöiden selitystä. Epikurolaiset
kyllä omaksuivat D:n luonnonfilosofian, mutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0138.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free