Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Denver ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
251
Deporteerata—Depretis
252
deportatsiouirangaistus Englannissa kokonaan
poisteltiin, mutta on vielä käytännössä
Britannian Intiassa. Hanskassa, missä d:ia
käytettiin ensi kerran suuren vallankumouksen aikana,
d. on nykyään järjestetty toukokuun 27 p. 1885
annetulla lailla (loi sur la relégation
des récidivistes), jonka mukaan tämä
rangaistus on pakollinen määrättyjen rikosten
tois- tahi useampikertaisesta uusimisesta.
Kar-koituspaikkana on käytetty Guyanaa ja
myöhemmin Uutta Kaledoniaa. Venäjällä, niissä
karkoitus tapahtuu Pohjois-Venäjälle ja
Siperiaan, on d:ia käytetty v:sta 1591 alkaen (vv.
1807-87 karkoitettiin yli 500,000 henkeä).
Melkein yhtä monta kuin laillisen tuomion nojalla
karkoitetaan hallinnollista tietä.
Suomessakin on deportatsionia Siperiaan viemisen
muodossa käytetty. V. 1826 ja 1848 annetuilla
hallinnollisilla asetuksilla keisari Nikolai I
selitti, ettei hän aikonut tästä lähtien antaa
panna yhtään kuolemanrangaistusta Suomessa
täytäntöön, vaan että tuomitut olivat sen sijaan
lähetettävät pakkotyöhön Siperiaan. V. 1888
Siperiaan vieminen kuitenkin jo kokonaan
lakkautettiin. vrt. Holtzendorff, ,,Die
Deporta-tion als Strafmittel" (Leipzig 1859) ; Korn, „lst
die Deportation als modernes Strafmittel
prak-tisch verwendbar" (Berlin 1899) ; Priester, ,,Die
Deportation, ein modernes Strafmittel" (Berlin
1899) ; Stephen, „A history of the criminal land"
(1883) y. m. O. K:nen.
Deporteerata (lat. dcportä’re - viedä pois),
karkoittaa johonkin määrättyyn paikkaan, viedä
siirtovankeuteen. ks. D e p o r t a t s i o n i.
Deportti (ransk. déport = lykkäys),
kurssi-vähennys. Kun se, joka on myynyt tavaroita tai
arvopapereita, ei hankinta-ajan tullessa voikkaan
hankkia myymäänsä määrää tai tahtoo välttää
sen tappion, joka johtuu siitä että kurssi ei
olek-kaan alentunut, niin hän koettaa saada kaupan
lopullisen ratkaisun siirtymään seuraavaan
termiiniin siinä toivossa, että kurssin suunta
muuttuu hänelle edulliseksi. Tämä kaupan pitennys
(prolongatsioni) tapahtuu tavallisesti niin, että
puheena oleva à la baisse keinottelija ostaa
joltakin kolmannelta henkilöltä tarvitsemansa
tavarat tai arvopaperit päivän kurssin mukaan
sitoutuen samalla myymään ne hänelle takaisin
seuraavaksi termiiniksi huokeammasta hinnasta.
Tämä hinnanerotus on d. (engl.
backwarda-t i o n). D:n vastakohta on reportti (ks. t.).
Depositsioni (lat. dëposi’tiö < dëpö’nere =
panna pois 1. talteen). 1. Säilytettäväksi
antaminen, arvoesineiden, rahojen y. m.
tallettaminen pankkiin tai viranomaisten haltuun, ks.
Pankki ja Talletus.
2. Ennen vanhaan depositsioni (lat. depositio
cornuum - sarvenheittäjäiset) tarkoitti niitä
omituisia menoja, joilla vastatullut ylioppilas
otettiin vanhempien joukkoon. Asianomaiset
(deponentit) puettiin narrinpukuun ja
varustettiin pitkillä sarvilla, aasinkorvilla ja sian
torahampailla (siitä beanus = keltanokka).
Sittenkuin heidän kanssaan oli pidetty kaikenlaista
hullunkurista peliä ja menojen ohjaaja
(depo-sitor) pitänyt puheen nuorison paheista ja vioista
ja että oli välttämätöntä tulla tieteen avulla
uudeksi ihmiseksi, deponentit suurilla
puusak-silla vapautettiin eläimellisistä lisäkkeistään,
minkä jälkeen heitä vielä höylättiin ja heidän
päällensä valettiin vettä. Sitten heidät
julistettiin vapaiksi ylioppilaiksi (liberi studiosi) ja
vietiin luentosaliin, jossa heitä kestittiin viinillä
ja suolalla; täysvaltaisiksi akateemisiksi
kansalaisiksi he kutenkin pääsivät vasta pennaaliajau
loputtua (vrt. Pennalism i).
Depositsioni-toimituksen tarkoituksena oli kuvannollisesti
osoittaa yliopistollisten opintojen jalostavaa
vaikutusta. Ruotsin valtakunnan yliopistoista d.
poistettiin 1691 Kaarle XI:n käskystä. J. F.
Depositsionitodistus (ks. Depositsioni),
talletustodistus.
Dépöt ks. D e p o o.
Depravatsioni (lat. dépråvä’tiö < dé, ja
prä-vus = käyrä, väärä), tapainturmelus. —
Depra-v e e r a t a, turmella (tavat).
Deprés [dsprë’], J o s q u i n (s. n. 1450, k.
1521), alankoni, säveltäjä, aikansa kuuluisin,
jota nimitettiin aikanaan »musiikin ruhtinaaksi".
Opiskeltuaan Okeghemin johdolla, hän
työskenteli kirkkolaulun alalla Italiassa ja
Pohjois-Ranskassa, kuoli Condéssa tuomiorovastina.
Hänen elämänsä kulusta ovat tiedot niukat ja
epävarmat. Hänen teoksiaan on paljo säilynyt: 32
messua sekä motetteja ja ransk. lauluja. I. K.
Depresiatsioni (ransk. dépréciution < lat. dë
-pois, ja preiium = hinta), arvonalennus,
varsinkin kun on kysymys rahasta, esim. hopearahan
arvon aleneminen kultarahan arvoon verrattuna
(tai päinvastoin). D. sanaa käytetään
tavallisesti merkitsemään tosiasiallista arvonalennusta,
kun taas devalvatsioni merkitsee laissa
määrätyn virallisen arvon alentamista. J. F.
Depressioni (mlat. dépre’ssiö <
dëpri’merc-painaa alas). 1. Tähtit. a) Taivaanrannan
alapuolella olevan tähden etäisyys siitä, siis =
negatiivinen korkeus, b) Taivaanrannan d., kulma
luonnollisen taivaanrannan rajoittaman
näköpiirin ja silmän kautta asetetun vaakasuoran
tason välillä. Se on laskettu tauluihin merellä
tehtäviä paikanmääräyksiä varten ja sen
suuruus on noin }’ 8h kaariminuuttia, missä h
merkitsee silmän korkeutta merenpinnan yli
metreissä. -—• 2. Fys. a) Nesteen kiehumapisteen
aleneminen, kun nesteeseen liuotetaan jotain
toista ainetta, h) Ilmatieteessä matalan
ilmanpaineen alue = ilmanpaineminimi. — 3. Fyys.
maant., laskeuma (ks. t.). — 4. Sielut.
Painostu-nut mieliala, alakuloisuus. (V. V. K.)
Depressionilaukaus (lat. dëpre’ssiö <
dëpri’-mcre = painaa alas), laukaus ampuma-aseesta,
jonka keskilinja on suunnattu vaakasuoratason
alle. Kulmaa, jonka ampuma-aseen keskilinja
tässä tapauksessa muodostaa vaakasuoran linjan
kanssa, sanotaan depressionik uimaksi.
M. v. n.
Depretis /-è’-/, Agostino (1813-87), it.
valtiomies; otti tehokkaasti osaa Italian
kansallisiin vapausrientoihin; valittiin 1848 Sardinian
eduskuntaan, missä kuului vasemmistoon. Oli
v:sta 1862 lähtien usean kerran ministerinä,
pääministerinä 1876-78, 1878-79 ja 1881-87.
Viimeisen ministerikautensa aikana hän toteutti erään
vaalireformin, poisti pakkokurssin ja laajensi
tuntuvasti maan rautatieverkkoa, mutta pani
myöskin Massauan anastuksella alkuun Italian
onnettoman siirtomaapolitiikan ja saattoi vai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
