- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
259-260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Derschatta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

259

Des—Descartes

260

säilyttämään arvonsa venäläisessä runoudessa.
D:n loppu-iällään kirjoittamat näytelmät ovat
arvottomat. Sitävastoin ovat huomattavat hänen
»selityksensä" runoihinsa (1809-10) ja
»Muistelmat" (ilm. vasta 1859). — J. Grot, D:n kootut
teokset (1864-83) ; sama, D:n elämänkuvaus
(1880). J. J. M.

Des, sävel, joka syntyy
alentamalla d-säveltä puolen asteen
verran. -— De s-d u u r,
sävellaji, jonka perussävelenä on
des ja perussointuna des f as. I. K.

Desaguadero [-e’-], Etelä-Ameriikassa,
Bolivian valtiossa oleva 300 km:n pituinen joki,
jonka kautta Titicaca-järvi laskee Pampa
Aulla-gas- (Poopö-) järveen.

Desaix de Veygoux [dosè’ da vegü’], Louis
Charles Antoine (1768-1800), ransk.
sotapäällikkö, tuli upseeriksi 1783; yleni nopeasti
vallankumouksen aikuisissa sodissa ja oli jo 1794
divisioonakenraalina Reinin-Moselin armeiassa;
otti osaa Napoleon Bonaparten Egyptin-retkeen ;
Marengon tappelussa 1800 hän saapui
osastoineen perille, kun ranskalaiset jo peräytyivät, ja
sai tappion muuttumaan loistavaksi voitoksi,
mutta kaatui itse. J. F.

De samvirkende Fagforbund ks.
Ammattiyhdistys.

Desargues [deza.rg], Gérard (1593-1662),
ransk. matemaatikko; otti insinöörinä osaa La
Rochellen piiritykseen, mutta erosi pian
sotapalveluksesta ja tutki sittemmin tieteitä. Häntä
voidaan syystä pitää n. s. uudemman geometrian
perustajana. Etenkin voidaan sanoa hänestä
saaneen alkunsa transversaalien teorian ja
uudemmalle geometrialle perustavan
perspektii-visen metodin. Häneltä on myöskin tapa pitää
kahta yhdensuuntaista suoraa sellaisina, joiden
leikkauspiste on äärettömän kaukana.

V. V. K.

Désarmer [dezarmë’] (ransk.), riistää aseet
joltakin, tehdä puolustuskyvyttömäksi; purkaa
(taklaus).

Desault [dasö’J, Pierre Joseph (1766-95),
ransk. lääkäri, on tavallaan pidettävä kirurgisen
anatomian perustajana. D:n teokset »CEuvres
chirurgieales" julkaistiin vasta hänen kuolemansa
jälkeen. M. OB.

Desavueerata (ransk. désavouer), kieltää,
väittää vääräksi (lausunnot tai teot, jotka toinen
henkilö toisen nimessä tai toisen hyväksi
varomattomuudessaan tai petollisesti on antanut tai
tehnyt).

Desbordes-Valmore [debord-valmö’r], M a
r-celline (1785-1859), ransk. naisrunoilija ja
-kirjailija, kirjoittanut syvästi surumielisiä ja
samalla siron miellyttäviä runoja, joista
mainittakoon »Élégies et romances" (1818), »Élégies
et poésies nouvelles" (1824), »Les Pleurs" (1833),
»Bouquets et prières" (1843). Lisäksi hän
kirjoitti tuntehikkaita novelleja ja
kasvatusopillisia kirjoitelmia. [Sainte-Beuve, »Madame D.-V.,
sa vie et sa correspondance" (1870) ; Pougin,
»La jeunesse de Mad. D.-V." (1898).] J. Tl-l.

Descartes [deka’rt], R e n é (lat. Cartesius,
1596-1650), ransk. filosofi, uuden ajan filosofian
perustajia, synt. 31 p. maalisk. 1596 Tourainessa,
palveli 1617-21 upseerina eri maiden ja
hallitsi-jain sotaväessä, m. m. Tillyn armeiassa, vetäy-

Reiié Descartes.

tyi 1629 Pariisista hiljaisuuteen Alankomaihin,
saadakseen täydessä rauhassa antautua
filosofisiin mietiskelyihin ja valmistaa teoksiaan, lähti

sieltä syksyllä 1649 ___

Kristiina kuningattaren
kutsumusta noudattaen
Tukholmaan, missä

kuoli jo 11 p. helmik.
1650. D. julkaisi
„Es-sais philosophiques"
(1637-38), jotka
sisältävät filosofisen
kirjoituksen »Discours de la
mé-thode" (»Metodin
esitys") sekä eteviä
fysikaalisia ja matemaattisia
tutkimuksia, joissa hän
m. m. laskee perustuksen
analyyttiselle
geometrialle, »Meditationes de
prima philosophia"
(„Me-tafyysillisiä mietelmiä", 1641), »Principia
philosophi»" (1644) ja »Les passions de l’äme"
(»Mielen-liikutuksien tutkistelu", 1650). — Kaikista
tieteistä, joita hänelle opetettiin, ainoastaan
matematiikka tyydytti häntä, koska hän ainoastaan
siinä löysi varmuuden ; kaikki muut tieteet
näyttivät hänestä häilyvän ilmassa. Hän tahtoo
sen-tähden aloittaa täydellisellä epäilyksellä,
hylkäämällä kaikki perinnäiset, opitut vakaumukset.
Hän huomaa silloin yhden asian, josta ei voi
epäillä: »ajattelen, siis olen" (,,cogito ergo sum").
Se ainoastaan kelpaa kaiken tietämisen
lähtökohdaksi. Siitä lähtien hän arvelee ensiksi
voivansa selvästi todistaa Jumalan olemassaolon. —
etenkin sen nojalla, että minussa on Jumala-aate.
joka on niin ylevä, etten olisi voinut itse sitä
muodostaa, vaan täytyy olettaa täydellisen
olennon itse istuttaneen sen minuun. Sitten hän
todistaa, että on kaksi lajia äärellisiä olioita, henget
ja aineelliset kappaleet, »ajattelevat substansit"
ja »ulottuvaiset substansit", jotka olemukseltaan
ovat kerrassaan erilaiset. Luonnonfilosofiassaan
D. selittää kaikki aivan koneellisesti. Kaikki,
mikä aineellisessa maailmassa tapahtuu, on vain
aineen liikuntoa, joka aina johtuu siitä, että
toinen kappale suorastaan sysää eli painaa toista :
hän hylkää kokonaan välimatkan päästä
vaikuttavat voimat. Siten hän yrittää selittää
taivaankappaleidenkin liikunnot siitä, että ne lepäävät
eli uivat vapaasti keveässä, ilmantapaisessa
aineessa, joka täyttää koko avaruuden ja liikkuu
suurissa pyörteissä. D. käsitti Kopernikuksen
maailmansysteemin olevan oikeassa, mutta
lausui ajatuksensa siinä kohdin kaksimielisesti,
välttääkseen yhteentörmäyksiä kirkon kanssa.
Ihmisen ruumiskin on vain mutkikkaasti
rakennettu kone. Väittääpä D. että eläimet eivät ole
mitään muuta kuin aineellisia automaatteja,
itseliikkujia, joissa ei ole laisinkaan mitään
todellista sielunelämää. Ihmisen sielu on, koska
se on yksinkertainen olento, vuorovaikutuksessa
ruumiin kanssa ainoastaan yhdessä aivojen
pisteessä, jonka D. arvelee olevan n. s:ssa »mänty-"
eli »käpy-rauhasessa" (vrt. Aivot, p. 167);
tämä arvelu perustui etupäässä siihen, että tuo
»rauhanen" tahi oikeammin hermomuodostuma
on niitä perin harvoja aivojen osia, jotka ovat
parittomat. Ihmisen sielu yksinkertaisena olen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free