- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
277-278

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Devonikausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

277

Devonikausi—Dliammapada

278

tustamaan muodostui trippelallianssiliitto,
tyytyi hän Aachenin rauhassa (2/5 1668) 12
flan-derilaiseen linnoitukseen (niiden joukossa oli
Lille). K. R. M.

Devonikausi, geol., aika, jolloin
devonisystee-miin (ks. t.) kuuluvat muodostumat syntyivät.

Devonilainen muodostuma ks.
Devoni-systeemi.

Devonisysteemi (nimitetty Devonshiren
kreivikunnan mukaan), geol., siluuri- ja
kivihiilisys-teemien väliset muodostumat. Tähän kuuluvat
manterelle syntyneet kerrostumat tunnetaan
nimellä „old red sandstone" (vanha punainen
hietakivi), ja niitä on laajoilla alueilla
Brittein-saarilla, Norjassa, Pohjois-Ameriikassa y. m.,
monin paikoin tuhansien metrien vahvuisina
kerroksina. Suurin osa on karkearakeista
joki-hieta-kiveä, mutta myös muita mannersedimenttejä
kuuluu tähän. Näiden kerrostumani ainekset ovat
parhaasta päästä peräisin edellisellä kaudella
syntyneistä vuorijonoista, jotka jo devonikaudella
suurimmaksi osaksi tasoittuivat. Otaksutaan,
että koko Pohjois-Eurooppa on ollut
Pohjois-Ameriikan devonimantereen kanssa yhtenä
suurena maanosana. Mutta vielä laajemmilla alueilla
on merellisiä devonisia kerrostumia, esim.
Keski-ja Etelä-Euroopassa, Keski- ja Pohjois-Aasiassa.
Nämä ovat harmaata hietakiveä, liete-,
savi-ja kalkkikiviä. — Suomessa ei ole säilynyt
devonisia muodostumia, mutta kyllä maamme
kaakkois* ja itäpuolella, jo Äänisjärvestä alkaen.
Siellä ovat systeemin alimmat osat
mannerker-rostumia, keskimäinen ja suurin osa merellisiä,
mutta ylimmät taas ,,vanhan punaisen
hieta-kiven" laatuisia.

Devonisissa mannersedimenteissä on
verrattain niukasti kivettymiä. Runsaimmin ovat kalat
edustetut. Mainittakoon panssarikalat,
keuhko-kalat ja kiillesuomuiset (ganoidit), kaikki vielä
hyvin alkuperäisiä muotoja. Ne ovat eläneet
devonimantereen järvissä ja joissa.
Kasvikuntaan kuului samoja muotoja, joita
kivihiili-muodostumassakin esiintyy, esim.
sananjalkais-puita ja ealamiitteja, vain paljon niukemmin.
Merikerrostumissa sen sijaan on rikkaan
meri-elëimistön jäännöksiä. Siihen kuuluu
trilobiit-teja, simpukoita, bracliiopodeja, goniatiitteja,
merililjoja, koralleja y. m. —
Devonimuodostu-maan kuuluvat m. m. Almadenin elohopeamalmit,
Andreasbergin liopeamalmit ja Pennsylvanian
vuoriöljy-esiintymät. [W. Ramsay, „Geologian
perusteet".] vrt. myös Geologiset
muodostumat. P. E.

Devonport /devnpöt]. 1. Kaupunki ja v:sta
1S88 kreivikunta Englannissa, Englannin
kanavaan laskevan Tamarin suussa, 7,2 km5, 70,437
as. (1901). Kaupunki, joka on kasvanut kiinni
Stonehousen ja Plymouthin kaupunkeihin, on
linnoitettu. Telakoita, arsenaali, laivaveistämöitä
y. m. — 2. Satamakaupunki ja kylpypaikka
Austraaliassa, Tasmanian pohjoisrannalla, 2,774
as. (1901). — 3. Kylpypaikka Uudella
Seelannilla, pohjoisen saaren pohjoisrannalla. 3,823 as.
(1901). (V. v. F.)

Devonshire [devnsid], D e v o n, kreivikunta
Lounais-Englannissa, Bristolin ja Englannin
kanavien välissä, 6,728 km2, 436.938 as. (1901).
M aa, jonka läpi Tamar, Exe, Axe, Torridge ja
Taw virtaavat, on keskiosissaan hedelmällistä

tasankoa, pohjoisessa ja etelässä vuorimaata
(Exnioor ja Dartmoor). Ilmasto on leuto.
Pääelinkeinoja ovat maanviljelys, karjanhoito,
kalastus ja vuorityö (antimonia, vismuttia,
kobolttia, kuparia, tinaa, rautaa ja marmoria).
Hyviä satamia jokien suissa. Pääkaup. Exeter.

Devonshire [devnsie], C a v e n d i s h-perheen
omistama jaarlin ja herttuan-arvo Englannissa
(ks. Cavendish). — Spencer Compton
Cavendish, D:n herttua (1833-1908), engl.
valtiomies, isänsä, ent. Lontoon ja Cambridgen
yliopistojen kanslerin William C:n kuolemaan
(1891) asti tunnettu Hartingtonin
markiisin nimellä. D. tuli 1857 vapaamielisenä
alihuoneen jäseneksi, jossa sai aikaan Derbyn
ministeristön kukistumisen. Oli v:sta 1863
lähtien monta kertaa vapaamielisten ministeristöjen
jäsenenä; tuli 1865 Russelin ministeristössä
sotaministeriksi ja Gladstonen ensimäisessä
ministeristössä 1868 postipäälliköksi ja 1871 Irlannin
ensimäiseksi sihteeriksi. Kun Gladstone
vapaamielisten v. 1874 kärsimän vaalitappion jälkeen
vetäytyi joksikin aikaa syrjään, tuli D. puolueen
johtajaksi. Gladstonen toisessa ministeristössä
D. oli ensin Intian ministerinä ja 1882-85
sotaministerinä. Homerule-kysymyksessä D. erosi
kokonaan vanhasta johtajasta, liittyen
vapaamielisiin unionisteihin, joiden johtajaksi hän
tuli ja jotka, Irlannin kysymyksessä
konservatiiveihin liittyen, parlamentissa tukivat
Salis-buryn vanhoillista ministeristöä.
Ylähuoneessakin, jonne D. tuli 1891, hän edelleen johti
unionistista puoluetta, jonka johdon hänen jälkeensä
alihuonessa peri Chamberlain. Salisburyn
kolmannessa kabinetissa D. tuli 1895 salaisen
neuvoston esimieheksi, pysyi samassa virassa
Bal-fourin kabinetissa, jonne tuli 1902, mutta luopui
siitä seur. v. Chamberlainin
suojelustullipolitii-kan vuoksi, jota ei vapaakauppajärjestelmän
ajajana hyväksynyt. S. N.

Devrient [dsvriä’], kuuluisa saks.
näyttelijä-perhe. — 1. Ludwig D. (1784-1832), suvun
nerollisin jäsen, ylitä suuri koomikkona kuin
traagikkona, etenkin etevä Shakespeare-osissa.
— 2. Karl August D. (1797-1872), edellisen
veljenpoika, naimisissa kuuluisan
näyttelijättären Schröder-Devrienfin kanssa, tuli 1839
Hannoverin hoviteatterin jäseneksi; sankari- ja
karak-tääri-osien etevä esittäjä. — 3. Philipp
Eduard D. (1801-77), edellisen veli, kirj.
oivallisen teoksen „Geschichte der deutsclien
Schau-spielkunst", sekä näytelmiä. —- 4. Gustav
Emil D. (1803-72), edellisten veli, etupäässä
lyyrillisen pehmeiden osien esittäjä (Hamlet,
Posa, Tasso, y. m.). — 5. Otto D. (1838-94),
Philipp Eduard D:n poika, teatterin johtaja
Weimarissa 1873-76, Frankfurtissa 1877-79, 1889
kuninkaallisen näyttämön johtaja Berliinissä,
näytelmänkirjoittaja.

Deznev, S e m e n, ven. kasakka, purjehti 1648
Kolyman suusta lähtien ensimäisenä Aasian
itäisimmän niemen Kap Deznevin (ks. t.) ohi.

Dezuuri ks. D i z u u r i.

Dhammapada [-ma’-], intialainen opetusruno,
kuuluva eteläisten buddhalaisten kanoniin. Sen
julkaisi Fausböll lat. käännöksellä varustettuna
1855, uusi painos 1903. Huomattavimmat
käännökset ovat K. E. Neumanin saksalainen: ,,Der
Wahrheitspfad" 1893, selittävillä muistutuksilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0157.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free