- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
299-300

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Didelphys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Niiden suolat antavat tyypillisiä
absorptsioni-spektrejä. (W. B.)

Didymos, Didymoksen poika
Aleksandreiasta, kreik. kirjallisuuden tutkija
(grammatikko), eli viimeisen vuosis. loppupuolella e. Kr.
ja 1:sen alussa j. Kr. D:n kerrotaan
kirjoittaneen 3,500 kirjaa; sai uutteruutensa vuoksi
liikanimen Khalkenteros („vaskisisuinen”).
Hänen teoksillaan ei tosin ollut paljon itsenäistä
arvoa, mutta ne olivat tärkeät, siksi että ne
välittivät jälkimaailmalle runsaat tiedot
aikaisempien aleksandrialaisten tutkijain työn
tuloksista. Tärkeimpiä oli D:n tutkimus
Aristarkhoksen laatimasta Homeroksen tekstieditsionista;
siihen perustuvat suureksi osaksi parhaimmat
Homeroksen tekstiä valaisevat antiikkiset
reunamuistutukset (skholionit). O. E. T.

D. tutki myös sävelten akustisia suhteita.
Poiketen vallitsevasta Pythagoraan järjestelmästä
hän muodosti terssin kahdesta erisuuruisesta
kokoaskelesta, joten se sai luonnollisen puhtaan
sointunsa. Hänen mukaansa nimitetään erotusta
suuremman ja pienemmän kokoaskeleen välillä
didymiseksi kommaksi (vrt.
Syntoninen komma). I. K.

Didynamia ks. Linnén
siitinjärjestelmä.

Diebitsch Zabalkanskij, Hans Karl
Friedrich Anton (1785-1831), ven.
sotamarsalkka, syntyisin Šleesiasta; seurasi isäänsä
Venäjälle 1801; otti osaa sotaretkiin Napoleonia
vastaan 1812-14. Sodan jälkeen Aleksanteri I
nimitti hänet kenraaliajutantikseen ja 1824
suuren yliesikunnan päälliköksi. Turkin sodassa hän
1829 sai Venäjän joukkojen ylipäällikkyyden;
kulki Balkanin yli, saapui Adrianopoliin ja
pakotti Turkin rauhantekoon. Tämän johdosta
hän tuli sotamarsalkaksi ja sai kunnianimen
Zabalkanskij („Balkanin yli kulkija”). Puolan
kapinassa hän sai jälleen ylipäällikkyyden 1831,
taisteli Grochowin ja Ostrolenkan luona; kuoli
samana vuonna koleraan. K. O. L.

Diedri ks. Monitaso.

Dieesinen (dioikinen), kasvit.,
kaksikotinen (ks. t.).

Dieetti (ransk. diète < kreik. diaita =
elämänjärjestys), ihmisen elämäntapa yleensä,
varsinkin ruoan ja juoman laatuun ja määrään
nähden, ruokajärjestys. Animaalinen d.,
eläinkunnasta saatuja typpirikkaita ruoka-aineksia,
lihaa, munia, maitoa j. n. e. sisältävä ravinto,
vegetabiilinen d., kasvikunnan aineksista
kokoonpantu ruokajärjestys. Dieettinen
hoito, hoitotapa, joka määrittelemällä ruoan
kokoonpanoa, valmistusta ja annoksia tarkoittaa
jonkin taudin parantamista, esim.
lihoittamis- tahi laihduttamisdieetti, vatsatautisen tai
sokeritautisen dieetti l. ruokajärjestys j. n. e.

M. O-B.

Diefenbach [dīf-], Lorenz (1806-83), saks.
kieli- ja kansatieteen tutkija, julkaissut paitsi
runoja ja romaaneja m. m. „Celtica” (1839-42),
„Origines Europaeae” (1861), „Vergleichendes
Wörterbuch der got. Sprache” (1846-51),
„Glossarium latino-germ. mediae et infimae aetatis”
(1857), „Völkerkunde Osteuropas” (1880).

J. J. M.

Dieffenbach [dīf-], Johann Friedrich
(1794-1847), saks. lääkäri, kirurgian professorina
Berliinissä, teki monta keksintöä ja parannusta
kirurgian, varsinkin plastiikan (ks. t.) alalla.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Chirurgische
Erfahrungen, besonders über die
Wiederherstellung zerstörter Theile des menschlichen
Körpers” ja „Die operative Chirurgie”. M. O-B.

Dieffenbachia, Araceæ-heimon kasveja
troopillisesta Ameriikasta. Muutamia lajeja
viljellään ansari- ja huonekasveina komeitten,
kirjavien lehtiensä vuoksi. (J. A. W.)

Dielektrinen (kreik. dia’ = läpi, ja
elektrinen = sähköinen) on kappale, jossa voi
vaikuttaa sähkövoimia ilman että siitä syntyy
sähkövirtoja. Nimitys on Faradayn antama.
Sellainen ominaisuus on kaikilla eristäjillä (vrt.
Sähkö). Faradayn mukaan eristäjät ovat
kokoonpannut sähköä johtavista, mutta
toisistaan eristetyistä molekyleistä. Vapaan sähkön
vaikutuksesta eristäjän kukin tällainen molekyli
joutuu dielektriseen
polarisatsioniin, s. o. siinä positiivinen ja negatiivinen
sähkö erkanevat molekylin eri päihin. Kun
viereisten molekylien toisiinsa sattuvien
päinvastaisesti sähköisten päiden varaukset tekevät
toisensa tehottomiksi, jäävät vaikuttamaan
ainoastaan sarjan päässä olevien molekylien varaukset.

Sähkön kaukovaikutus voi olla tällaista
molekylääristä jakaumista siinä väliaineessa, jonka
kautta kaukovaikutus tapahtuu, samantapaista
kuin ajatellaan olevan magneeteissa. Maxwell
taas selittää d. p:n jonkinlaisen sähköisen
kimmoisuuden avulla, jonka ominaisuuden hän
otaksuu olevan vapaalla avaruuden eetterilläkin.
Sähköinfluessin vaikutuksen alaiseksi joutuessa
tapahtuu dielektrisessä kappaleessa sisäinen
kimmoisuuden muutos. (vrt.
Dielektrisiteettikonstantti.) V. V. K.

Dielektrinen polarisatsioni ks.
Dielektrinen.

Dielektrisiteettikonstantti. Jos maahan
yhdistetty johtaja (vrt. Sähkö) B lähestyy
sähköistä kappaletta A, induseerautuu (ks.
Sähköinduktsioni) tähän päinvastaista sähköä
kuin mitä on B:ssä. Induseeratun sähkön
paljous on riippuvainen paitsi sähköisten massojen
suuruudesta ja niiden etäisyydestä myöskin
niiden välillä olevan eristäjän laadusta. Jos
väliaine on esim. rikkiä, on B:hen syntynyt
sähkömäärä 4 kertaa niin suuri, kuin jos väliaine on
ilmaa. Jonkin aineen dielektrisiteettikonstantti
on silloin luku, mikä osoittaa B:n latauksen
suhdetta, silloin kun johtajien välin täyttää puheena
oleva aine, siihen B:n lataukseen, jolloin A:n ja
B:n välillä on absoluuttinen tyhjyys. Kaasujen
dielektrisiteettikonstantit poikkeavat vain vähän
luvusta 1. V. V. K.

Dielytra (Dicentra, Diclytra) ks.
Murtunut sydän.

Diem perdidi (lat.), „olen hukannut päivän”.
Suetoniuksen kertoman mukaan keisari Tituksen
lausumat sanat, kun hän eräänä iltana huomasi,
ettei sinä päivänä ollut tehnyt ainoatakaan
hyvää tekoa.

Dieppe [djep], kaupunki Luoteis-Ranskassa,
Seine-Inférieuren departementissa, Englannin
kanavaan laskevan Arques-joen suussa, 23,289 as.
(1906). D:ssa, jossa erotetaan varsinainen
kaupunki, Le Pollet’n kalastajakaupunki ja
La Barren etukaupunki. on linna (nyk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0168.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free