- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
301-302

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diermes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kasarmina) v:lta 1435, goottil. kirkko, raatihuone
kirjastoineen (25,000 nid.), museo ja teatteri.
Harjoittaa koneiden, tupakan, pitsin,
norsunluu- ja sarvitavarain valmistusta, laivanrakentamista,
merenkulkua, kalastusta ja kauppaa (D:n satama
on paraita Englannin kanavan varrella). Se on
myös Ranskan eniten käytettyjä kylpypaikkoja.
— Normannien perustama kaupunki, joka 1433
joutui Ranskalle, oli mahtava kauppakaupunki
aina v:een 1694, jolloin englantilaiset ja
hollantilaiset sen hävittivät. Hävityksen jälkeen se pian
kohosi uudelleen, mutta ei kuitenkaan kauan
jaksanut kilpailla Le Havren kanssa.

Diermes (myös Tiermes, Tirmes), lappalaisten
vanha ukkosenjumala (sana merkitsee myöskin
itse ukkosta), jonka kunniaksi suuri puinen
vasara pystytettiin lapin-kodan läheisyyteen.
Kädessä niinikään vasara oli tämä
jumaluusolento tavallisesti kuvattuna lappalaisten
noitarummuissa. Nämä seikat, samoinkuin lukuisat
ukkosenjumalasta kerrotut tarut, viittaavat
siihen, että puheenaolevan jumaluusolennon
palveleminen lappalaisilla on kehittynyt
muinaisskandinaavisen Thorin-palveluksen vaikutuksen
alaisena. Itse nimitystä Diermes ei kuitenkaan
toistaiseksi ole osoitettu lainaksi. Castrén on
yhdistänyt sen ostjaakkien taivaanjumalan
nimitykseen Tūrm, Tōrom. Ostjaakeista tavataan
kuitenkin ainoastaan eteläisimmillä
ukkosen-palvelusta ja niilläkin se mahdollisesti on
vierasta alkuperää. — Toinen, skandinaaveilta
lainattu ukkosenjumalan nimitys on lappalaisten
Hora-galles. Fr. Ä.

Diervilla (Weigelia), Caprifoliaceæ- heimoon
kuuluvia pensaita Pohj.-Ameriikasta ja
Itä-Aasiasta. Muutamia lajeja, esim. D. coræensista
(puutarhurien Weigelia amabilis) ja D. floridaa
(Weigelia rosca), molemmat itä-aasial. lajeja,
viljellään puistoissa ja puutarhoissa kauniiden
punaisten kukkiensa vuoksi. D. hybrida
nimitystä käytetään useista epävarmaa sukuperää
olevista puutarhamuodoista. (J. A. W.)

Dies (lat.), päivä; määräpäivä. — Dies
absolutionis („synninpäästön päivä”),
kiirastorstai, jolloin päästö kirkollisista
rangaistuksista katolisessa kirkossa annetaan. — Dies
academicus, päivä, jona yliopistossa ei
luennoida. — Dies a quo, päivä, josta jokin
sopimus saa lainvoiman; vastakohta dies ad
quem, päivä, johonka asti voimassa-olo kestää.
— Dies ater („musta päivä”) l. dies
religiosus l. dies nefastus, onneton päivä,
muinaisajan roomalaisilla päivä, jolloin
sotajoukot olivat kärsineet suuren tappion. — Dies
caniculares, „koiran päivät”, mätäkuu. —
Dies feriati l. festi, juhlapäivät. — Dies
intercalaris, karkauspäivä. — Dies iræ
(ks. t.). — Dies natalis, syntymäpäivä.
Dies novissimus, viimeinen päivä. —
Dies Solis, Lunæ, Martis, Mercurii,
Jovis, Veneris, Saturni (Sabbati),
viikonpäivien latinaiset nimet.

Diesel [dīzəl], Rudolf (s. 1858), saks.
koneinsinööri, toimi ensin jäähdytystekniikan
erikoistuntijana ja keksi sittemmin n. s.
Dieselin-moottorin (ks. t.). D. on julkaissut muutamia
tutkimuksia moottorien rakenteesta. V. V-a.

Dieselin-moottori [dīzəlin-], keksijänsä R.
Dieselin mukaan nimensä saanut polttomoottori,
joka vaikuttaa n. s. nelitahtijärjestelmän
mukaan (ks. Polttomoottori). Se eroaa
tavallisista polttomoottoreista siinä, että toisen
tahdin aikana ilma puristetaan työsilinterissä
aina 35 ilmakehän paineeseen saakka, jolloin sen
lämpötila nousee noin 500 asteeseen. Kolmannen
tahdin alussa puserretaan pienen pumpun avulla
polttoöljy hienonnetussa tilassa noin 45 à 60
ilmakehän paineisena vähitellen silinteriin,
jolloin se tässä vallitsevan korkean lämpötilan
vaikutuksesta syttyy, muodostaen kaasuja.
Koska polttoöljy vähitellen puserretaan
silinteriin, ei koko määrä äkkiä syty (räjähdä)
kuten tavallisissa polttomoottoreissa, vaan syttyy
polttoöljy sitä myöten kuin se tulee silinteriin,
joten paine jonkun aikaa pysyy
muuttumattomana. Indikaattoripiirros tulee niinmuodoin
olemaan höyrykoneitten indikaattoripiirrosten
tapainen. D:n polttoöljyn menekki on 185-225 gr

illustration placeholder
Kuva 1.

illustration placeholder
Kuva 2.


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0169.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free