- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
303-304

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diermes ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

303

tehollista hevosvoimaa ja tuntia kohti,
kokonais-vaikutusmäärä 0,3o-0,35; vaikka tämä arvo onkin
vähän korkeampi kuin tavallisten
polttomoottorien, 011 D. kuitenkin ainoastaan osaksi
vastannut niitä suuria toiveita, joita siitä aluksi oli.
D. rakennetaan aina pystysuoraksi; silinterejä
on tavallisesti 2, väliin 4:kin. — Kuva 1 esittää
50-lievosvoimaisen d:n vanhempaa mallia; kuva
2 60-lievosvoimaisen d:n uutta mallia
(ristikap-pale jätetty pois, joten kone on tullut
matalammaksi ja tanakammaksi). E. S-a.

Dies iræ [dics ircj (lat., „vihan päivä"),
alkusanojensa mukaan nimensä saanut, tuomiopäivää
kuvaava latinainen virsi 13:nnelta vuosis.
14:nnellä vuosis. se otettiin säännölliseen
käytäntöön hautausmessuihin (ks. Requiem), ja
useat mestarit, esim. Mozart ja Berlioz, ovat sen
säveltäneet suurenmoisen vaikuttavasti. 1. K.

Dies nativitatis (lat.), syntymäpäivä
(pyhimyksen): vanhalta ajalta periytyneen kirkollisen
käsityksen mukaan marttyyrien kuolinpäivä oli
heidän todellinen syntymäpäivänsä, he kun silloin
ikäänkuin syntyivät uuteen iankaikkiseen
elämään. D. n. s a 11 c t i H e n r i c i, Pyhän Henrikin
syntymäpäivä, päivä, jona P. H. muistitiedon
mukaan kärsi marttyyrikuolemansa, tammikuun
19 p., jota Suomessa keskiajalla vietettiin suurena
juhlana. K. ö.

Diespiter [-ë’-] (lat. dics = päivä, ja patern
isä), päivän, valon, taivaan isä = Juppiter.

Diesterweg’ [distervëhj, Friedrich Adolf
Wilhelm (1 790-1866), saks. pedagogi. Oli
johtajana ensin Märsin, sitten (v:sta 1832)
Berliinin opettajaseminaarissa. Viimeksi mainitusta
virasta hän tuli vapaamielisten mielipiteidensä
takia pakoitetuksi pyytämään eroa, jonka sai
1850. Sen jälkeen D. toimi etupäässä
kasvatusopillisena kirjailijana. D:llä on suuret ansiot
Saksan kansakoululaitoksen järjestämisessä ja
opettajasivistyksen kohottamisessa. Hän pyrki
käytännössä toteuttamaan Pestalozzis
kasvatus-aatteita vaikuttaen herättävästi
kansakoululaitoksen kehitykseen. Opettajana hän oli
harvinaisen suosittu ja hänen pyrintönsä saavuttivat
laajaa kannatusta. Mutta hänellä oli myös
kiivaita vastustajia, ja varsinkin hänen
mielipiteensä tunnustuksettomasta
uskonnonopetuksesta herättivät paheksumista ja vastarintaa.
Kasvatusopin, ajatuksiaan hän esitti etupäässä
aikakauskirjassaan „Rheinisehe Blätter für
Er-ziehuug und Unterricht" (v:sta 1827) ja
„Päda-gogisches Jahrbuch" (v:sta 1851). — [Rein,
„En-cykl. Handb. d. Päd. II", (2:nen pain.).]

O. M-e.

Dieterici [diterVsi]. 1. Karl Friedrich
Wilhelm D. (1790-1859), saks. tilasto- ja
taloustieteilijä, otti insinööri-maantieteilijänä
osaa vv. 1813-15 sotaretkiin Ranskaa vastaan,
tuli 1820 virkamieheksi kultusministeriöön, oli
sen ohessa v:st,a 1834 valtiotieteiden professorina
Berliinin yliopistossa ja v:sta 1844 Preussin
tilastollisen toimiston päällikkönä. Hänellä on
suuret ansiot Preussin tilaston järjestäjänä ja
kehittäjänä uudenaikaiselle kannalle. Hänen
julkaisuistaan mainittakoon: ,,Statistiselle
über-sicht der wichtigsten Gegenstände des Verkelirs
und Verbrauchs im preussisclien Staate und im
Zollverein" (1838-57) ; „Der Volkswohlstand im
preussisclien Staate" (1846) ; „über den Begriff

304

der überbevölkerung" (1849) ja „Handbuch der
Statistik des preussisclien Staates", jonka
lopullisesti julkaisi hänen poikansa Karl D. (1861).

J. F.

2. Friedrich D. (1821-1903), saks.
orientalisti, oli arabian kielen prof. Berliinissä. B. on
julkaissut suuren joukon arabialaista filosofiaa,
kieliteidettä ja kirjallisuutta koskevia tekstejä ja
itsenäisiä teoksia, m. m. ,,Die Naturanschauung
und Naturphilosophie der Araber im 10. Jahrh."
(1861 ja 1876), „Die sogenannte Theologie des
Aristoteles" (1882; saksaksi 1883), „Die
Abhand-lungen der Ichwàn-essafà" (1883-86), „Alfäräb!s
philosophisclie Abhandlungen" (1890),
,,Hand-wörterbuch r.um Koran und Thier und Mensch"
(1881 ja 1894) ja itämaalaisen romaanin
..Mirjam" (1886). K. T-t.

Dietetiikka dieetti- 1. ravintojärjestysoppi. ks.
Dieetti.

Dietrichin-tarina on keskiajalla Saksassa ja
Pohjoismaissa laajalta levinnyt tarina, jonka
sankarina on „Dietrich (Diderick) von Bern",
tarinan piiriin siirtynyt itägoottien kuningas
Teoderik, k. 526 (ks. t.). Bern on väännös
Veronan kaupungin nimestä, jossa Teoderik usein
oleskeli. Tarinan mukaan D:n täytyy paeta
setäänsä Ermrichiä hunnien kuninkaan Etelin
(Attilan) luoksi. Siellä hän ja hänen
seuralaisensa, joista, etevin on hänen vanha
kasvattajansa ja ystävänsä Hildebrand, kauan oleskelevat,
kunnes D:n vihdoin onnistuu voittaa Ermrich
ja saada valtakuntansa Italiassa takaisin.
D:n-tarina on sekaantunut toisiin keskiajan
tarina-aiheihin, esim. Nibelungenliediin ja
pohjoismaiseen Völsunga-tarinaan, ja on synnyttänyt itse
suuren tarinaryhmän, johon kuuluvat
Hilde-brandin-runo (tarinan vanhimpia jäännöksiä, jo
9:nneltä vuosis.), kertomus D:stä ja hänen
tovereistaan ,,Dietrich und seine Gesellen",
Wal-therin ja llildegundin runo y. m. [K. Meyer,
,,Die Dietrichssage in ihrer geschiclitlichen
Ent-wickeluug"; O. Klocklioff, „Studier öfver Tidreks
saga af Bern".] K. G.

Dietrichson [dl-], Lorentz Henrik (s.
1834), norj. yliopistonopettaja, esteetikko ja
kir-jallisuushistorioitsija. Oleskeli 1859-75 Ruotsissa,
ensin dosenttina Upsalassa, sitten taidehistorian
professorina Tukholmassa. Hänen teoksistaan
mainittakoon: „Læredigtet i Nordens poetiske
1 iteratur" (1860), „Den bildende kunst i dens
förhold til religionsformerne" (1861), „Johan
Ludvig Runeberg, ett skaldeporträtt" (1864),
„Omrids af den norske poesies historie"
(1866-69), „Det skönas verld" (1870), „Den norske
træskjærerkunst" (1878). V. 1875-76 hän
toimitti aikakauskirjaa ,,Tidskrift för bildande
konst och konstindustri".

Dietz [dits], Feodor (1813-70), saks.
taidemaalari, herätti aikoinaan suurta huomiota
ihannoiduilla historiallisilla maalauksillaan, joista
mainittakoon „Max Piccolomini’n kuolema".
„Kustaa II Aadolf Lützenillä", „Maria Eleonora
Kustaa Aadolfin ruumisarkun ääressä",
,,Napoleonin yöllinen sotaväenkatselmus" ja „Blücher
matkalla Pariisiin". Vv. 1848-49 hän otti
vapaaehtoisena osaa Slesvig-Holsteinin sotaretkeen ja
maalasi sitten joukon nykyaikaisia taistelukuvia.
jotka kumminkin ovat hänen historiallisia
maalauksiaan heikompia. V. 1862 D. nimitettiin

Dies iræ —Dietz

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0170.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free