Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dietz ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
307
Differentsiaalilamppu—Digenis Akrites
ilmanpaine määrätään suljetun ilmamassan
tiheyden muutoksista. (V. V. K.)
Differentsiaalilamppu ks. Sähkölamppu.
DifEerentsiaalilaskento, on se korkeamman
matematiikan osa, mikä käsittelee funktsionien
derivaattoja. Jos y on a?:n funktsioni, y-f(x),
ja x saa lisäyksen // x, lisääntyy i/:kin suureella
J y Jos J x lähestyy arvoa 0, lähenee yleensä
■J V
J i/:kin samaa arvoa, sitävastoin suhde - saa
J J x
dy
määrätyn raja-arvon, mitä merkitään — tahi
f’(x) ja sanotaau annetun funktsionin
derivaataksi. Derivaatasta voidaan johtaa edelleen toi-
d’cy
nen derivaatta, mitä merkitään tai f (r),
täslä edelleen kolmas d., j. n. e. Suure dy eli
f’(xjdx on y.n differentsiaali. Funktsionin di
ffe-rentsiaalin etsimistä sanotaan funktsionin d i
f-ferentsieeraamiseksi. Yhtälö, missä 011
funktsioni ja sen derivaattoja, on
differentsiaali y h t ä 1 ö. D:n keksivät Leibnitz ja
Newtou 17:nnen vuosisadan loppupuoliskolla. Se
ou melkein koko korkeamman matematiikan
perustana. Sitäpaitsi sillä on laaja käytäntö
melkein kaikilla fysiikan aloilla. (V. V. K.)
Differentsiaalilämpömittari 1.
differentsiaali-termometri. ks. Lämpömittari.
Differentsiaalipyörästö ks. Väkipyörä.
Differentsiaaliruuvi ks. Ruuvi.
DifEerentsiaalitariffi ks. Erotustariffi.
DifEerentsiaalitermometri ks.
Lämpömittari.
Differentsiaalitulli (ransk. différentiel < lat.
differe’ntia = eroavaisuus) ks. Erotustulli.
Differentsiatsioni (< lat. differe’ntia = ero)
1. magmadifferentsiatsioni, geol.,
magman jakaantuminen kemiallisesti erilaisiin osiin,
jotka siten jähmettyvät erilaisiksi
eruptiivi-vuorilajeiksi. P. E.
Biol., ks. Erilaistuminen.
Difficile est satiram non scribere
fi’ [–tV-nön skrl-] (lat.), „on vaikeata olla kirjoittamatta
(siitä) ivarunoa’’, Juvenaliksen satiireista (1,30)
usein lainattu lauselma.
Difflugia, juurijalkaisiiu alkueläimiin
kuuluva suku, jonka lukuisat makeassa vedessä
elävät lajit rakentavat hiekkapalasista
yksikam-mioisen, muodoltaan vaihtelevan kuoren;
pseudo-podiot ovat sormimaisia. K. M. L.
Diffraktsioni (lat. diffra’ctiö < di†fri’ngere =
murtaa rikki) ks. Valontaipuminen.
DifEusioni (lat. diffü’siö). 1. Kern., kaasujen
tai nesteitten sekoittuminen toisiinsa tai
liuon-neitten aineitten hajaantuminen liuottimeen.
Kauimmin on ollut tunnettu kaasujen d. Se on
riippuvainen kaasumolekylien omasta liikkeestä.
Nykyään yleisesti tunnustetun kineettisen
kaasuteorian mukaan arvellaan kaasujen olevan
kokoonpantuja molekyleistä, jotka suurella
nopeudella liikkuvat kaikkiin suuntiin. Jos siis
joku kevyt kaasu on jonkun tiheämmän kaasun
päällä, tunkeutuvat kevyemmän kaasun
mole-kylit tiheämmän kaasun molekylien välitse ja
päinvastoin, kunnes lopulta saadaan aivan
tasa-aineinen kaasuseos. Kineettisen kaasuteorian
mukaan on kaasujen diffusioninopeus samoin
I kuin niiden sisäinen kitka ja lämmönjohtokyky
riippuvainen kaasumolekylien keskimääräisen
matkan pituudesta, joka taas on kääntäin
verrannollinen kaasujen tiheyteen. Graham on
näyttänyt, että samaan kaasuun sekoittuvat eli d i
f-fundeeraavat eri tiheät kaasut saman
lämpötilan ja paineen vallitessa nopeudella, joka
on kääntäin verrannollinen niiden tiheyksien
neliöjuuriin. Kaasuj Gn (1. saattaa myös tapahtua
huokoisten seinämien lävitse, jolloin yllämainittu
laki myöskin pitää paikkansa. Myöskin
nesteiden d. on riippuvainen molekylien liikkeestä.
Taikimmin tutkittu on n. s.
hydrodiffu-s i o n i eli liuenneitten aineitten jakaantuminen
itse liuottimessa. Jos johonkin liuokseen
varovasti kaadetaan itse liuotinta, niin liuennut ain<*
vähitellen hajaantuu koko nesteeseen, kunnes
neste on aivan tasa-aineinen. Kaasujen d.
tapahtuu nopeasti, nesteitten sitävastoin varsin
hitaasti riippuen siitä suuresta vastuksesta, jonka
liuenneitten aineitten molekylien on voitettava
niiden siirtyessä liuottimeen. Liuoksia ja
puhtaita nesteitä voidaan erottaa toisistaan
käyttämällä seinämiä, joilla on erilainen
läpäisemis-kyky. Muutamista aineista valmistetut seinämät
päästävät lävitsensä ainoastaan liuoksen ja
kristalloidien (kiteisten aineitten) molekylejä,
mutta eivät läpäise kolloideja (ei-kiteisiä aineita)
arvatenkin siitä syystä, että näiden molekylit
ovat niin suuria ja että tällaiset aineet eivät
muodosta varsinaisia liuoksia vaan
mekaanisia seoksia liuottimen kanssa. Tällaisia aineita
käytetään koneisiin 11. s.
dialysaattorei-h i 11, joiden avulla kristalloidit voidaan erottaa
kolloideista (vrt. Dialyysi). On olemassa
myös sellaisia aineita, jotka läpäisevät
ainoastaan liuottimen molekylejä. Tällaisia aineita
ovat useat eläin- ja kasviketot, varsinkin elävän
protoplasman ulkokelmu, keinotekoisista
samantapaisista mainittakoon kupariferrosyanidi.
Huomattava kuitenkin on, että näistä aineista
valmistetut seinämät ovat läpäisemättömiä vain
määrättyihin aineihin nähden.
2. Fys. Valon epäsäännöllinen heijastuminen.
Auringon diffusionista johtuu yleinen
päivänvalo. ’ W. B.
Diffuusi (lat. diffü’sus < diffu’ndere =
vuodattaa eri tahoille), hajoitettu, esim. hajavalo,
pilvistä, ilmasta ja esineistä heijastava päivänvalo.
— Lääket., yleinen.
Difteria (ransk. diplitérie 1. diphtérite < kreik.
diplithe’rä = vuota), kurkkumätä (ks. t.).
Difteritis (vrt. Difteria), ks. Kurkk
u-m ä t ä.
Diftongi (kreik. diphthongos), kaksoisääntiö,
kahden samaan tavuun kuuluvan eri vokaalin
yhdistys, esim. uo (suo), au (naula), äy (käy),
ai (sai). Ainoastaan t-loppuisia diftongeja
esiintyy suomessa sanan ensi tavua edempänä.
Difyserkkinen ks. Pyrstö.
Digenis Akrites
kri’-J, myös A k r i t a s, [-bysanttilainen eepos ll:nneltä vuosis., kuvailee
bysanttilaisen ylimyksen Basilius Digenis Akriteen
(akrites = rajakreivi) tarumaisia voiman- ja
urhoollisuudennäytteitä taistelussa
muhamettilaisia vastaan Eufratin tienoilla ja hänen
lem-menseikkailujaan. Runoelma oli keskiaikana
levinnyt yli koko Vähän-Aasjan ja
Kaakkois-Euroopan sekä oli tunnettu Venäjälläkin. Sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
