Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Digerdöd ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Digerdöd—Diktaattori
310
kreikkalaisen tekstin ovat ensinnä julkaisseet
Sathas ja Legrand (1875). J. J. M.
Digerdöd [digerdöd] (ruots.) ks. Isorutto.
Digereerata (lat. dige’rere - viedä erilleen),
sulattaa ravintoa; myöskin jonkin kiinteän
aineen hautominen sopivan lämpöisessä nesteessä
jotakin tarkoitusta varten. M. 0-D.
Digestioni (lat. dige’stiö), ruoansulatus (ks. t.).
Digestit (lat. dlge’sta < dige’rere = jakaa),
pandektit (ks. t.) vrt. Corpus juris ja
Roomalainen oikeus.
Digestiva (vrt. Digestioni),
ruoansulatusta edistävät aineet.
Digitaalikompressioni (lat. digitus = sormi, ja
compre’ssiö - puristaminen), verenvuodon
tyreyt-Tämiseksi sormin toimitettu haavoittuneen
valtimon puristaminen.
Digitalis purpurea, s o
r-mustinkukka, naama-kukkaisten heimoon kuuluva
yrtti Länsi-Euroopan
(Sardiniasta Skotlantiin ja
Etelä-Skandinaaviaan) metsäisistä
vuoriseuduista. Lehdet
pui-keita tai puikeansuikeita,
nyhälaitaisia, vuorottaisia.
Kukat punaisia, suuria,
vähän vinosti kellomaisia.
Yleinen puutarhakasvi. Villin,
kukkivan kasvin lehdistä
valmistetaan infusionia, jota
sisältämäinsä alkaloidien
(digitaliini, digitoksiini,
digito-niini) vuoksi käytetään
sydä-menlääkkeenä. (J. A. ~W.)
Digitigrada ks. V a r v a
s-astujat.
Digitus (lat.), sormi,
varvas ; d. hippocraticus,
sydänvikaa tahi
keuhkotautia potevilla tavattava
sormien viimeisten nivelien tai sormien päitten
paksuneminen.
Digniteetti (lat. dignitäs < dignus = arvokas),
virka-arvo; potenssi. — Dignitääri (ransk.
dignitaire), arvohenkilö, ylimys.
Digraphis ks. P h a 1 a r i s.
Digressioni (lat. digre’ssiö = ero),
poikkeaminen aineesta tai asiasta; tähtit., kiertotähden
ja auringon välinen näkökulma. Myöskin
cir-kumpolaaritähden suurin poikkeama
meridiaanista länteen tai itään, on apuna meridiaania
määrätessä. (V. V. K.)
Digynia ks. Linnén
siitinjärjes-t e 1 m ä.
Dii majorum gentium 1. Di m. g., myös
Di(i) maiores (lat.), korkeammat jumalat;
kuvann. ylhäisö.
Dii minoruni gentium 1. D i m. g., myös
L>i(i) minores (lat.), alemmat jumalat;
kuvann. alhaiso.
Diiva (it. (Viva < lat. divus, femin. diva -
jumalainen, arvonimi, jota alkuaan käytettiin
Rooman keisarinnoista), yleisesti suosittu
laulajatar, »näyttämön tähti".
Dijon [dizö’], Cöte-d’Orin departementin
lujasti linnoitettu pääkaupunki Itä-Ranskassa,
hedelmällisessä seudussa Canal-de-Bourgognen ja
Ouchen varrella, 74,113 as. (1906). Kaupungissa
) on goottil. tuomiokirkko S:t Benigne (1280-88),
jossa romaanilainen krypta ja 96 m korkea torni,
Burgundin herttuoiden vanha palatsi (nyk.
raatihuoneena), yliopisto, kirjasto (100,000 nid.),
museo, musiikki- ja taideopisto sekä useita kouluja.
Harjoittaa viini-, likööri-, hedelmä-, jauho- ja
viljakauppaa. — D., roomal. Dibio 1. Castrum
Divionense, kuului aikoinaan Langres’in
piispoille, joutui sitten D:n kreiveille, näiltä
Burgundin herttuoille (Burgundin
pääkaupunkina v:sta 1179) ja 1477 vihdoin Ranskalle.
V:n 1870-71 sodan aikana oteltiin D:sta useita
kertoja. V. v. F.
Dike [-kë] (kreik.), oikeus, olennoituna
Oikeuden jumalatar, esiintyy kreik.
mytologisessa järjestelmässä yhtenä vuodenaikojen
vaihtelua ja luonnossa vallitsevaa järjestystä
edustavista H o r a i-haltijattarista (Hesiodoksen
mukaan Dike, Eunomia, Eirene), ja on sellaisena
Zeuksen ja Themiin (ks. T h e m i s) tytär.
Runoudessa D:ä joskus kuvataan mahtavaksi
Zeuksen rinnalla istuvaksi jumalattareksi.
Uskonnossa D:n palvelus oli verrattain heikosti
kehittynyt. O. E. T.
Dikliininen, kasvit., yksi neuvoinen
(ks. t.).
Dikogamia ks. P ö 1 y y t y s.
Dikotomia (kreik. dikha = kahtia, ja temnein
= leikata), kahtiajako. Kasvit., ks.
Haarautuminen.
Dikotyledonit ks. Kaksisirkkaiset
Dikroiittinen (kreik. dikhro’os), kaksivärinen,
ks. Dikroismi. — Dikroiittinen huntu
syntyy valokuvauksessa bromihopealevyille, jos
kehitysneste sisältää jotakin bromiliopeaa
liuottavaa ainetta. Negatiivit, joihin tällainen vika
on syntynyt, näyttävät läpikatsottaessa
punertavilta, heijastuvassa valossa vaaleanvihreiltä.
Dikroismi (kreik. dikhro’os = kaksivärinen),
kaksivärisyys, sellainen eräissä kristalleissa
havaittu ominaisuus, että kristallinakselia pitkin
kulkenut väri on toisenkaltaista kuin
kohtisuorassa suunnassa akselia vastaan kristallin
läpi kulkenut valo. Tällaisia kristalleja sanotaan
dikroiittisiksi. vrt. Polykroismi.
Dikroottinen vrt. D i k r o t i a.
Dikroskooppinen luuppi (kreik. dikhro’os =
kaksivärinen), Haidingerin suunnittelema kone,
mikä yhtaikaisesti näyttää mineraalinäytteen
molemmat eri akselivärit. (V. V. K.)
Dikrotia, dikrotismi (kreik. dilcrotos = kaksi
kertaa peräkkäin lyövä), kaksilyöntinen suoni,
jossa yhtä sydämen lyöntiä vastaa kaksi aaltoa
valtimossa, joista toinen, edellinen, on suurempi,
toinen, jälkimäinen, pienempi. M. O-B.
Diksiini (boksinahka, koriini,
groi-s i i n i) kromiparkitusta käyttämällä valmistettu
notkea, kevyt ja luja nahka, jota tuodaan
varsinkin Pohjois-Ameriikasta (vrt. Nahka ja
Nahkateollisuus.) W. B.
Diktaali ks. Duc d’A 1 b e.
Diktaami (kesk. lat. dictämen < dictäre =
sanella), sanelu.
Diktaatti (lat. dictä’tum), saneltu tehtävä.
Diktaattori (lat. dictä’tor), rajattomalla
vallalla varustettu virkamies, jonka erinomaisten
asianhaarain vaatiessa Rooman senaatti määräsi
enintään 6 kuukauden ajaksi (ensi kerran 498
ja viimeisen 202 e. Kr.). Sen jälkeen on d:n-
Digitalis purpurea.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>