- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
315-316

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dillon ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

315

Dimitteerata—Dingelstedt

31(i

kanssa taistella ja josta hiin vihdoin luopuikin
1364. Seur. v. D. valtasi Boris nimiseltä
veljeltään Niznij-Novgorodin, jota hänen hallitessaan
tataarit usean kerran ahdistivat.

3. D. Ivanovit! Donskoj (1350-89),
Moskovan ruhtinas ja koko Venäjän
suuriruhtinas. D. sai jonkun aikaa taistella
suuriruhti-naanarvosta D. Konstantinovitsin kanssa (ks.
ed.), kunnes heidän välillään syntyi sopimus.
Näinä aikoina Moskova varustettiin kivimuurilla
(ks. Kreml j).’ Aikakirjan sanojen mukaan D.
sai valtansa alaisiksi kaikki ruhtinaat ja sitä,
joka hänen tahtoansa ei noudattanut, hän
rankaisi. Siten hän sekaantui Tverin ruhtinasten
välisiin riitaisuuksiin ja voitti Tverin ruhtinaan
Mihailin sekä Rjazanin Olegin. Mutta kun D. oli
1378 voittanut erään tataarilaisen sotajoukon,
hyökkäsi kaani Mamai häntä vastaan. Kulikovin
kentällä (ks. t.) lähellä Donia suoritettiin 1380
kuuluisa taistelu, jossa kaani joutui tappiolle.
Tämän voiton johdosta D. sai lisänimen
Donskoj. Tosin Moskova joutui uudelleen
suorittamaan veroa Kultaiselle hordille, mutta D.
säilytti valta-asemansa muihin venäläisiin
ruhti-naihin nähden ja teki voitavansa saadakseen
suuriruhtinaallisen arvon suvussaan
perinnölliseksi. Häntä pidetään Moskovan valtakunnan
varsinaisena perustajana. K. S.

4. Dimitrij Ivanovits (1581-91), Iivana
Julman nuorin poika, sai surmansa luultavasti
Boris Godunovin toimesta, joka siten raivasi
itselleen tien valtaistuimelle. Boris G:n
hallitessa (1598-1605) ja myöhemmin esiintyi kolme
kruununtavoittelijaa, jotka väittivät olevansa D.
ja jotka ovat tunnetut V a 1 e-D i m i t r i j e n
nimellä (ks. Vai e-D i m i t r i j).

Dimitteerata (lat. dlmi’ttere), lähettää pois;
päästää oppilas oppilaitoksesta todistuksella,
joka oikeuttaa siirtymään ylempään
oppilaitokseen; antaa päästötodistus, vrt. D i m i s s i o n i.

Dimity [-ti] (kreik. di = kaksinkerroin, ja
mitos - lanka), hieno, keveä ja valkea
puuvillakangas, joka etenkin pukukankaana on
saavuttanut käytäntöä. Usein käytetään näissä
erilaisia sidosmuotoja ja kangas kudotaan
pitkin-raitaiseksi. E. J. S.

Dimorfismi (kreik. di = kahdesti, ja morphv =
muoto), kaksimuotoisuus. 1. Miner. Muutamien
aineitten ominaisuus kiteytyä eri kidemuodoissa,
vaikka niiden kemiallinen kokoumus on sama.
Niinpä puhdas hiili saattaa kiteytyä sekä
regu-laarisesti timanttina että monokliinisesti
grafiittina; piihappo (SiO,) kiteytyy sekä
heksago-naalisesti kvartsina että rombisesti
tridymiit-tinä; kalsiumkarbonaatti (CaC03)
heksagonaali-sesii kalkkisälpänä, rombisesti aragoniittina.

(W. B.)

2. Eliiint. Eläinkunnassa se yleinen ilmiö, että
saman lajin yksilöt esiintyvät kahtena,
määrättyjen tuntomerkkien toinen toisestaan
erottamana muotona. Useamman kuin kahden
rinnakkaismuodon esiintymistä sanotaan
polymorfismiksi, monimuotoisuudeksi.
D:a erotetaan seuraavat lajit: 1.
Sukupuoli-dimorfismi on saman lajin eri sukupuolten
erilaisuus, ei ainoastaan sukupuoliosien, vaan
myös ennen kaikkea ko’on, ruumiinrakenteen ja
värin puolesta, esim. kana ja kukko. — 2. D.,
joka johtuu samaan sukupuoleen kuuluvien yksi-

löiden erilaisuudesta, esim. lehtikirvojen
siivel-liset ja siivettömät naaraat. Tähän kuuluu myös
steriliteetti- 1. hedelmättömyy s-d.,
joka ilmenee naaraiden jakaantumisessa
hedelmällisiin ja martoihin yksilöihin, esim.
mehiläisten kuningatar ja työmehiläiset. — 3.
Työnjaon aiheuttama d. eli useammin polymorfismi
yhteiskunnittani elävissä eläimissä, esim.
muurahaisten työntekijät ja sotilaat. — J/. Sesonk i-d..
erilaisuus vuodenaikojen mukaan, esim. useiden
perhoslajien talvi- ja kesämuodot. — 5.
Sukupolvi- 1. generatsion i-d. ks.
Suku-polvenvuorottelu. (J. A. W.)

Dimyaria ks. S i m p u k a t.

Dinaari (arab. dinä’r < lat. dënü’riits
muinais-roomal. hopearaha, joka painoi 10 assia). 1. Vanha
arab. kultaraha, joka ensin lyötiin Abdelmalikin
hallitessa 685. — 2. Pers. vaihtoraha = Vso sahia. =
n. 0,oo p:iä. — 3. Serbian rahajärjestelmän
yksikkö = 100 paraa = 1 mk. vrt. Denaari.

K. T-t.

Dinapore (Da n apu r), kaupunki
Etu-Intiassa, Bengaalin provinssissa, Gangeksen ja
Kalkutan radan varrella, 44,419 as. (1891).

Dinarchus ks. Deinarkhos.

Dinariset alpit, Dalmatsian ja Bosnian rajalla
oleva vuorijono, jonka korkeimmat huiput ovat
Troglav (1,913 m) ja Dinara (1,831 m).
Laajemmassa merkityksessä nimitetään I). alpeiksi
kaikkia niitä luoteesta kaakkoon kulkevia,
yhdensuuntaisia vuorijonoja, jotka täyttävät
Balkanin niemimaan länsiosan. D. alppeihin
kuuluvat näin ollen Kroatsian ja Dalmatsian
karsti-vuoret, Bosnian, Hertsegovinan ja Montenegron
vuoret vieläpä Albanian vuorijonot uloinna
etelässä. V. v. F.

Diner f-në’] 1. Dtné (ransk., < diner = syödä
päivällistä, it. desinare luult. < lat. cccna =
päivän pääateria), päivällinen. — Dineerata,
syödä päivällistä.

Dinero [-e’-] (esp.; port. dinheiro). 1.
Aikaisemmin arvolleen vaihteleva esp. ja port. raha.
— 2. Hopearaha Perussa ; D. = 10 eentavoa
(-50 p.). vrt. Dinaari.

Ding an sich (saks.), ,,olio sellaisenaan",
,,olio itsessään", vastakohtana oliolle, sellaisena
kuin se meille ilmenee. Syvemmälle
tunkeutuva mietintö osoittaa, että ne ,,esineet", joita
jokapäiväinen maailmankäsitys arvelee olevan
ympärillämme, eivät saata itsessään olla
sellaisia, jommoisiksi niitä havaitsemme. Sillä
ainakin muutamat niiden ..ominaisuudet" (esim.
niiden maku, väri) ovat ilmeisesti vain aistimuksia
eli mielteitä, jotka syntyvät meidän
tajuntaamme, kun esine vaikuttaa aistimiimme.
Kant, joka pontevammin kuin kukaan ennen
häntä osoitti, mitenkä koko maailmankuvamme
täten hyvin monessa katsannossa riippuu
aistiemme tajuamistavasta sekä muutenkin
sielullisen tietokykymme käsitystavasta, tuli siihen
päätökseen, että ,,olio sellaisenaan" välttämättä
jää kokonaan tuntemattomaksi. A. Gr.

Dingelstedt f-stet], Franz von (1814-81),
saks. runoilija, näytelmänkirjoittaja ja etevä
teatterinjohtaja, tuli 1851 Münchenin ja 1857
Weimarin hoviteatterin, 1867 Wienin
hoviooppe-ran ja 1872 Burgtheaterin johtajaksi. Hänen
pääteoksensa: „Lieder eines kosmopolitischen
Nachtwächters" (1841), „Gedichte" (1845), „Nacht

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0176.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free