- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
319-320

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dingler ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Dinotherium—Diogenes

320

Dinotheriumin pääkallo.

man suuria maamatelijoita, joilla oli
ruumiin-kokoou nähden pieni pää ja pienet aivot, sen
sijaan hyvin kehittynyt selkäydin ja pitkä kaula
sekä pyrstö. Takajalat olivat useimmilla
etujalkoja vankemmat, joten eläimet saattoivat
kulkea miltei pystyssä, kuten kengurut. Jaetaan
kolmeen alalahkoon: 1) Sauropoda, etujalat
takajalkoja vähän lyhyemmät, kasvinsyöjiä;
tähän kuuluvat esim. atlaslisko ja
Brontosaurus (ks. n.) ; 2) T h e r o p o d a, etujalat
hyvin lyhyet, lihansyöjiä. Tähän kuuluva
Comp-sognatlvus (ks. t.) oli kissan kokoinen, kun taas
toiset, esim. jurakauden Megalosaurus (ks. t.),
olivat elefantin suuruisia. 3) Orthopoda,
etujalat enimmäkseen takajalkoja paljon
lyhyemmät, kasvinsyöjiä. Tähän kuuluu 12 m:n
pituinen Iguanodon (ks. t.), samoin suunnaton,
vahvalla ilioluustolla varustettu Stegosaurus sekä
Triceralops (ks. n.), jolla
oli yli 2:n m:n pituinen
pääkallo ja siinä kaksi
sunnatonta sarvimaista
luutappia. P. E.

Dinotherium (kreik.
deino’s = hirveä, ja
thë-ri’on = villieläin),
sukupuuttoon kuollut,
norsua muistuttava eläin,
jolla oli alaleuassa kaksi
suurta, alaspäin
kääntynyttä torahammasta.
Oli plioseeni-ajalla
yleinen Keski- ja
Etelä-Euroopassa ja Intiassa.

Dinter, Gustav Friedrich (1760-1831),
saks. pappi ja pedagogi, oli ensinnä seminaarin
johtajana Dresdenissä, kunnes nimitettiin
kouluneuvokseksi Königsbergiin ja 1817 jumaluusop.
ja kasvatusop. professoriksi saman kaupungin
yliopistoon. Pedagogina D. liittyy
filantropis-teihin (Basedow, Campe), osittain Pestalozziin;
hänen jumaluusopillisissa teoksissaan astuu
näkyviin ratsionalistinen ajatuskanta. Hänen
huomattavimmat teoksensa ovat ,,Schullehrerbibel"
ja ,,Die Bibel als Erbauungsbuch". [Rein,
„En-cykl. Handb. d. Päd." II, 2:nen pain.] O. M-e.

Dio ks. Dion.

Diocletianus [-à’-], (Gaius) Aurelius
Valerius, liikanimeltä J o v i u s, Rooman
keisarina 284-305, synt.
Dalmatsian Diocleassa
nyk. Cattaron
läheisyydessä. Koliottuaan
alhaisesta sotamieliestä
korkeihin
päällikkötoi-rniin D. 284
Khalkedo-nissa Bosporin rannalla
huudettiin keisariksi ja
tunnustettiin
Carinuk-sen (ks. t.) kuoltua koko
valtakunnassa. Koska
D. piti valtakuntaa
liian laajana yhden
miehen hallittavaksi, otti
hän ystävänsä ja
sotatoverinsa Maximianuk-sen kanssahallitsijakseen (augustus) sekä nimitti
yhdessä hänen kanssaan 293 Galeriuksen ja
Constantiuksen (ks. n.) cæsareiksi. Hänen tarkoi-

Diokletsianus. (Capitoli.)

tuksensa oli, että molemmat varsinaiset keisarit
1. augustukset 20 vuoden jäljestä luopuisivat
vallastaan ja cæsarit astuisivat heidän sijaansa
sekä määräisivät itselleen uudet apumiehet. D.
apuhallitsijoineen kävi menestyksellä sotia
Galliassa 286 ja Britanniassa 296 sekä Aasiassa
persialaisia vastaan ja järjesteli tarmokkaasti
valtakunnan sisäisiä oloja. Koko valtakunta — myös
Italia -— jaettiin uudelleen entistä useampiin
maakuntiin ja hallinnon eri haarat erotettiin.
Raha- ja verotusoloja parannettiin ja monta
yhteiskunnallista epäkohtaa poistettiin. Yleensä
hallitus D:n toimenpiteiden kautta sai
itämaalai-sen itsevaltiuden leiman, joka etenkin tuli
näkyviin hovinpidossa ja virkamiesjärjestelmässä.
Kristitvitä vastaan D. pani toimeen ankaran
vainon v. 303. Toukok. 1 p. 305 D.
Nikome-deiassa ja Maximianus Milanossa luopuivat
hallituksesta ja D. siirtyi kotiseudulleen Salonæn
kaupungin luo, missä hän kuoli jälkeen v. 313.
D:n hallituskautta muistuttavat vielä
nykyaikana hänen mahtava palatsinsa nyk.
Spala-tcssa Dalmatsiassa sekä hänen suunnattomat
(356 x 316 m, tilaa n. 3,000 kylpijälle) osaksi
säilyneet therminsä Roomassa, joita aikojen
kuluessa on käytetty eri tarkoituksiin. [O. Seeck.
,,Geschichte des Untergangs der antiken Welt"
(1895) ; Preuss, „Kaiser D. und seine Zeit"
(1869) ; Allard, „La persécution de D." (1890).]

k. j. n.

Diodoros
o’dö-J (lat. Biodffrus), kreik. [-historioitsija. synt. Sisilian Argyrionista (siitä
liikanimi Sisilialainen, lat. Sicilius), eli viimeisen
vuosis. loppupuolella e. Kr., kirjoitti laajan
maailmanhistorian (,,Bibliotheke" = kirjasto).
Tämä teos on epäitsenäisesti kokoonkyhätty
jonkun verran mukailluista otteista vanhempien
historioitsijani teoksista; se on tärkeä siksi että
lähteinä olleet teokset suureksi osaksi ovat
hävinneet. D:n teoksen 40 kirjasta on säilynyt I-V
(esihistoria) ja XI-XX (v. 480-301 e. Kr.) .
muista osista on vain otteita. O. E. T.

Dicecesi (lat. dicecc’sis < kreik. dio’ikCsis =
maakunta), hiippakunta.

Diæcia ks. Linnén
siitinjärjes-t e 1 m ä.

Diogenes [dioge’nës], 1. D.
Sinopelai-nen (n. 412-323 e. Kr.), kreik. filosofi,
Antisthe-neen oppilas, kuuluisa siitä
häikäilemättömyydestä, millä hän käytännössä toteutti kyynillisen
oppikunnan mielipidettä, että viisas ei tarvitse
mitään eikä pane vähintäkään huomiota
sovinnaisen säädyllisyyden vaatimuksiin, vaan
noudattaa kaikessa toiminnassaan vapaasti luontoa.
Eli enimmäkseen Ateenassa ja Korintossa, ilman
asuntoa tahi asuen, kuten kerrotaan, tynnyrissä,
käyden aivan repaleisissa vaatteissa j. n. e.
Muinaisaika mainitsee muutamia hänen
kirjoittamiaan teoksia. Kerrotaan hänen
kasvattaessaan eräitä nuoria korintolaisia panneen
taitavasti käytäntöön luonnonmukaisuuden"
vaatimusta, — tavalla, joka muistuttaa Rousseau’n
kasvatusihannctta. Tunnettu on kertomus että
Aleksanteri Suuri, tutustuttuaan D:een,
huudahti: „joll’en olisi Aleksanteri, niin tahtoisin
olla Diogenes!"

2. Diogenes Laërtios (eli n. 200 tai
250 j. Kr.), kreik. kirjailija, on kirjoittanut
10:een kirjaan jaetun teoksen „Kuuluisain filo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0178.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free