- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
321-322

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diognetos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■521 Diognetos-

sofein elämästä ja opeista", joka on ainoa meille
muinaisajasta säilynyt laajanpuolinen esitys
tästä aineesta. D. L. tosin ilman itsenäistä
tutkimusta ja kritiikkiä vain selostaa tai kopioi
vauhempien kirjailijain esitystä, jokseenkin
koneellisesti, niin että hänen kirjaansa on
pujahtanut ilmeisesti ristiriitaisia ilmoituksia, mutta
hänen teoksensa on kuitenkin hyvin tärkeä lähde
muinaisajan filosofian tuntemiseen. Liikanimi
,.Laërtios" ei osoittane hänen olleen kotoisin
Ivaariassa olevasta Laërteen kaupungista. Itse
puolestaan hän lienee liittynyt Epikuroksen
oppisuuntaan. A. Gr.

Diognetos
o’gnë-J. Kirje Diognetokselle on
luultavasti 2:sella, muutamien tutkijain mukaan
3:nnella tai 4:nnellä vuosis. syntynyt kreikan
kielellä kirjoitettu kristinuskon puolustus ja on
jälkimaailmalle säilynyt Justinus Marttyyrin
teoksena, mutta ei kuitenkaan ole hänen [-kirjoittamansa. Suurimman arvon se saapi sydämelle
käyvästä kristillisen uskon ja kristillisten tapain
esityksestään (luv. 5 ja 6). — Kirje on säilynyt
yhdessä ainoassa käsikirjoituksessa, joka 16:
n-nella vuosis. oli humanisti Beuchlinin hallussa ja
myöhemmin joutui Strassburgin kirjastoon sekä
hävisi tämän kaupungin palossa 1870. Leidenissä
säilytetyn jäljennöksen mukaan Stephanus
ensinnä (1592) julkaisi tämän teoksen. [Gebhardt,
Harnack, Zahn ,,Patrum apostolicorum opera"
(1876, 1877).] Edv. St.

Diokletianus ks. Diocletianus.

Dioksybentsolit, bentsoleja, joissa kaksi
vetyatomia on korvattu hydroksyliryhmillä. Siitä
tunnetaan kolme isomeeristä muotoa p y r
o-katekiini, resorsiini ja
hydrokinoni. (W. B.J

Diomedea ks. Albatrossi.

Diomedes [ m&dcs], kreik. tarusankari,
Aito-liasta Argokseen siirtyneen Tydeuksen poika.
Homeroksen Tliadissa D. on Argoksen kuningas
ja Troiaa ahdistavien kreikkalaisten jaloimpia
sankareja; ennen Troian sotaa hän on (n. s.
epigonien kanssa) ollut mukana Thebaa
valloittamassa (thebalais-argolainen tarusto). —
D:ta on monessa, paikoin Kreikkaa ja Italiaa
palveltu puolijumalana. — Mahdollista on, että
samanniminen Thrakialainen tarukuningas, jonka
kerrottiin syöttäneen hevosilleen ihmisiä, kunnes
Herakles heitti hänet itsensä niiden syötäviksi,
alkuaan on ollut sama taruhenkilö. O. E. T.

Diomedes-saaret, kolme Beringin-salmessa
olevaa saarta.

Dion (409-353), syrakusalainen valtiomies,
Platonin oppilas, vanhemman Dionvsioksen
(ks. t.) lanko ja vävy sekä neuvonantaja.
Nuorempi Dionysios (ks. t.) karkoitti hänet 366
Svrakusasta, mutta hän palasi 357 sotajoukon
etunenässä, kukisti hirmuvaltiaan ja saavutti
johtavan aseman kotikaupungissaan. Ennen
pitkää D:n hallinto kuitenkin alkoi herättää
tyytymättömyyttä; häntä vastaan tehtiin salaliitto
ja hän murhattiin. E. R:n.

Dionæa ks. K ä r p ä s 1 o u k k u.

Dion Cassius ks. Cassius Dio
Cocceia-n u s.

Dion [-ön] (lat. Dio), Cocceianus [-&’•],
liikanimeltä Khrysostomos [khryso’-], kreik.
puhuja ja filosofi, n. s. uuden sofistiikan
jaloimpia edustajia, synt. Bithvnian Prusassa n. 40
11. II. Painettu <> , 10.

Dionysios 322

j. Kr. Oleskeli ajoittain Roomassa, jossa keisarit
Nerva ja Trajanus pitivät häntä suuressa arvossa;
matkusti paljon eri osissa valtakuntaa pitäen
puheita tai esitelmiä valtiollisista,
siveysopilli-sista ja mytologisista aineista. Koetti
vaikuttaa kotiseutunsa ja yleensä maakuntien
asukkaiden hyväksi. Filosofina D. edusti
kyyniläis-ten ja stoalaisten vakavaa siveysvaatimusta.
Hänen teoksiaan on säilynyt 79 esitelmää;
erityisesti mainittakoon niistä
Borystlieniti-k o s, kulttuurihistoriallisesti arvokas kuvaus
Mustan-meren pohjoisrannikkojen
kreikkalaisasu-musten oloista, ja E u b o i k o s, ihannoiva
euboia-laisen metsästäjäkylän yksinkertaisen ja
viattoman elämän kuvaus. D:n miellyttävä tyyli ja
puhdas kielimuoto hankkivat hänelle myöhemmin
„kultasuun" liikanimen (Khrysostomos).

O. E. T.

Dione [-ö’nc], kreik. uskonnossa Zeuksen
puoliso (nimi D. on naispuolinen muodostuma
samasta vartalosta [div] kuin Zeus; vastaa lat.
J u n o a) ; palveltiin sellaisena etupäässä
Dodo-nassa. Muualla esiiutyy hänen sijassaan yleensä
Heera. D. oli tarun mukaan Aphroditen äiti;
runoudessa D. välistä esiintyy Aphroditen
nimenä. ’ ’ O. E. T.

Dionysia [-ny’-], kreikkalaisen
Dionysos-juma-lan juhlat. Parhaiten tunnetaan Attikan
D.-juhlat: 1) pienet eli maaseutu-d., joita vietettiin
Attikan maaseutukunnissa
Poseideon-kuukau-dessa (jouluk.-tammik.) ; 2) Lenaia-juhlat,
Ateenassa, Gamelion-kuukaudessa (tammik.-helmik.) ;
3) Anthesteria, Anthesterion-kuukaudessa (helmik.
-maalisk.) ; 4) suuret eli kaupunkilais-d.-juhlat,
Elaphebolion kuukaudessa (maalisk.-huhtik.).
Pienissä ja suurissa d.-juhlissa sekä Lenaia-juhlissa
olivat (uhrien ja juhlakulkueiden ohessa)
tärkeimpiä juhlamenoja koori- ja draamalliset
kilpailut ; vrt. myös Anthesteria. O. E. T.

Dionysios
y’-J, kahden Syrakusan [-itsevaltiaan nimi. 1. D. vanhempi (431-367 e. Kr.),
kohosi alhaisesta säädystä sotajoukon
ylipäälliköksi, hankki itselleen henkivartiaston, anasti
406 Syrakusan linnan ja sai siten rajattoman
yksinvallan. Lujitettuaan asemansa D. kävi
karthagolaisia vastaan useita sotia, joissa hänellä
aluksi oli menestystä. V. 378 tehdyssä rauhassa
määrättiin hänen ja karthagolaisten alueen
väliseksi rajaksi Halykos-joki, joten D. sai haltuunsa
Sisilian itäosan. Sitäpaitsi hän laski valtansa
alle melkoisen osan Etelä-Italiaa ja perusti
soti-lassiirtoloita Adrian-meren rannoille. D. oli
urhoollinen ja kirjallisuutta harrastava, mutta
häikäilemättömän vallanhimoinen ja valtiollisia
vastustajiansa kohtaan julma.

2. D. n u o r e m p i, edellisen poika ja
seuraaja. Fäästyään hallitsijaksi D. aluksi oli
Dionin (ks. t.) vaikutuksen alainen ja kutsui
tämän kehoituksesta luokseen Platonin, joka
Syrakusasta tahtoi tehdä ihannevaltion. Mutta
pian saavuttivat toiset henkilöt huikentelevan
nuorukaisen luottamuksen; Dion karkoitettiin
ja Platon poistui Sisiliasta. V. 357 D:n, jonka
hirmuhallitusta syrakusalaiset vihasivat, oli
pakko väistyä palaavan Dionin tieltä, jolloin
hän asettui Italian Lokroihin. Dionin kuoltua
D. sai 346 jälleen haltuunsa Syrakusan linnan,
mutta kun syrakusalaisten avukseen kutsuma
Timoleon (ks. t.) 344 saapui Sisiliaan ja valtasi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0179.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free