- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
323-324

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diognetos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

323

Dionysios Areopagita—Dionysos

324

Syrakusan, täytyi D:n antautua. Loppuikänsä
D. eli köyhänä Koriuthoksessa, kertomuksen
mukaan elättäen itseään opettamalla lapsia.

E. R-n.

Dionysios Areopagita (kreik. Dionysios ho
Areupagi’tës), Ateenan kuuluisan areopagin jäsen,
tuli (Ap. t. 1734) apostoli Paavalin
vaikutuksesta kristityksi ja oli perintätiedon mukaan
Ateenan ensimäinen piispa. Hänen
kirjoitta-mikseen väitettiin eräitä, todistettavasti 5:nnellä
vuosis. syntyneitä, panteistis-mystillistä
sisällystä olevia kirjoituksia (n. s. Pseudo-Dionysios
Areopagitau kirjoitukset), joiden välityksellä
uusplatonismi pääsi kreikkalaiseen kirkkoon.
9:nnellä vuosis. Joh. Scotus Erigena käänsi ne
latinan kielelle ja niin uusplatonilainen
mystiikka pääsi myöskin roomalaiseen kirkkoon.

Dionysios [-ny’-] Halikarnassolainen,
kreik. reetori ja historioitsija ; tuli Koomaan
30 e. Kr.; esitti laajassa „T!omaTke arkhaiologia"
nimisessä teoksessa Rooman historian
vanhimmista ajoista puunilaissotien alkuun asti.
Teoksen 20 kirjasta on säilynyt 11 (decemvirien
kukistumiseen asti) ; muista kirjoista on vain
otteita. D. käsitti tehtävänsä reetorilliselta ja
moraliseeraavalta kannalta; historiallista
arvostelukykyä hänellä ei ollut. Teoksen arvo
perustuu siihen, että lähteinä osaksi on käytetty
vanhempia, nyt hävinneitä teoksia.
Reetorilli-sissa teoksissa, joista muutamat ovat säilyneet,
D. käsitteli tyylikysymyksiä sekä valaisi
varsinkin vanhempien puhujain ja kirjailijain (esim.
Demostheneen ja Thukydideen)
tyyliominaisuuksia. — Tästä D:sta on erotettava eräs toinen
D. Halikarnassolainen, joka 2:11a vuosis.
1. Kr. kirjoitti useita teoksia musikaalisista ja
kirjallisuushistoriallisista aineista. O. E. T.

Dionysios [-ny’-] Tkraks [thräJcs]
(Thrakia-lainen), kreik. grammatikko (n. 170-90 e. Kr.),
syntyisin Bysantista, Aristarkhoksen etevimpiä
oppilaita, eli Aleksandriassa ja Rhodoksessa;
kirjoitti m. m. kreikan kieliopin luonnoksen.
Tämä pieni teos oli ensimäinen laatuaan ja on
järjestelmällään ja määritelmillään vaikuttanut
länsimaisten kielten oppikirjoihin meidän
aikoihimme asti. Teos on säilynyt.

Dionysius (port. Diviz) (1261-1325),
Portugalin kuningas, tunnettu liikanimellä
Oikeamielinen tai Suuri, tuli 1279 hallitsijaksi.
Kun hän ei vahvistanut kirkon suuria
etuoikeuksia, julisti paavi hänet pannaan, mutta riita
päättyi 1289 konkordaatti-sopimuksen kautta.
D. paransi oikeuslaitosta, edisti elinkeinoja sekä
tieteitä ja taiteita (Coimbraan perustettiin
yliopisto). Myöskin perustettiin n. s. Kristus-*
ritaristo. Häntä pidettiin Portugalin suuruuden
varsinaisena luojana.

Dionysos [-o’ny-] kreikkalaisten tärkeimpiä
jumalia; toinen nimi oli Baklchos (lat. Bacchus).
D:ta palveltiin henkilöitynä luonnon elinvoimana,
kasvullisuuden ja hedelmällisyyden haltijana;
hänen palveluksensa menoissa samoin kuin hänen
tarustossaankin kuvautui m. m. kasvullisuuden
vuotuinen kuoleutuminen ja uudestaan elpyminen.
Kasvullisuuden jumalana D. oli myös viljelyksen
jumala ja kulttuurin levittäjä. Hänen
tärkeimpiä antimiaan olivat viinipuu ja viini. D:ta
palveltiin alkuaan hurjilla, kiihottavilla menoilla;
liurmautuneet joukot, varsinkin naiset (b a k-

k li a n t i t, m a i n a d i t) syöksyivät metsiin ja
vuoristoihin, tavoittivat siellä eläimiä kiinni,
repivät ne käsillään palasiksi ja söivät lihat
raa’alta, päästen siten muka luomakuntaa
elä-hyttävän jumaluuden yhteyteen. Riehunta päättyi
uupumuksen uneen; siitä toinnuttuaan he olivat

Dionysos leikkii jalopeuran kanssa.

(Lysikrateen koregi-monuinentista.)

muka puhdistuneet ja entisestään parantuneet.
Näiden hurjien menojen luultiin olevan kotoisin
Thrakiasta, jossa ne itse asiassa säilyivät
sellaisinaan, aikoina jolloin ne Kreikassa enimmäkseen
esiintyivät melkoisesti lievennettyinä. D:n
uskonto vaikutti mahtavasti Orphilaisten uskoon ja
sen kuolemattomuusoppiin; siinä D. Zagreus
nimisenä esiintyi koko oliokunnau
elinprinsiip-pinä. Eleusiin mysterioissa palveltiin D:ta tai
D:n tapaista jumalaa Takkhos nimisenä. —
D:n palveluksen menoista kehittyivät muutamat
mitä tärkeimmät runolajit: dithyrambi, komedia
ja tragedia. — T a r u p i i r t e i t ä: tavallisen
tarun mukaan D. oli Zeuksen ja Theban
kuninkaan Kadmoksen tyttären Semelen poika;
kun Semele jumalallisen rakastajansa
ukkos-tulessa paloi tuhaksi, pelasti Zeus
syntymättömän sikiön, joka sai tiiysiaikuiseksi kehittyä
Zeuksen omassa ruumiissa. Zeuksen puoliso
Hera vainosi lasta, mutta meren haltijattaret
(Tlietis, luo) ottivat sen turviinsa. D:n
kasvattajana esiintyy joskus puolieläimellinen S e i 1
e-uos; hänen seuralaisinaan olivat niinikään
puolieläimelliset Satyrit; villipedot, esim.
jalopeurat ja pantterit palvelivat häntä.
Varttuneena hän teki joukkoineen laajoja retkiä,
valloittaen viljelykselle maat ja kansat kaukaiseen
Intiaan asti. Jumalien sotaan gigantteja
vastaan hän otti urhoollisesti osaa. — Orphilaisen
tarun mukaan Titaanit repivät Zagreuksen (eli
D:n) kappaleiksi ja söivät hänen raajojaan;
Zeus poltti titaanit ukkosellaan; tuhasta
syntyivät ihmiset, jotka siten ovat Zagreuksenkin
lihasta ja verestä osallisia; talteen otetusta Z:n
sydämestä syntyi uusi Dionysos. — D:n palvelus
levisi myöskin roomalaisten keskuuteen; he
nimittivät häntä Bacchus nimellä. V. 186
e. Kr. Rooman senaalti kuitenkin sääsi
Bacchuk-sen seurakunnat, niissä harjoitettujen hurjien ja
muka rikollisten salamenojen vuoksi, ankarin
keinoin hävitettäviksi (senatusconsultum dc
bacchanalibus).

laiteessa D:ta kuvattiin aikaisemmin
pitkäpartaiseksi, murattiseppeleiseksi, pitkäpukuiseksi
ikämieheksi; myöhemmin tavallisesti kauniiksi,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0180.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free