- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
325-326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diophantos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

325

Diophantos—Diphilos

naisellisen hempeäksi nuorukaiseksi, usein n. s.
T h y r s o s-sauva kädessään. 0. E. T.

Diophantos [dio’], kreik. matemaatikko, joka
eli 4:nnellä, uudempien tutkimusten mukaan
5:nnellii vuosis. e. Kr. ja kuoli Aleksandriassa
84 v:n vanhana. Hänen huomattavimmat
tutkimuksensa käsittelevät tehtäviä, joissa
tuntemattomien luku on suurempi kuin annettujen
yhtälöiden. Tässä tutkimuksessaan hän ou
osoittanut suurta nerokkuutta. Hänen mukaansa
ovat saaneet nimensä n. s. D i o p h a n t o k s e n
yhtälöt (ks. Lukuteoria). D. itse ei
kuitenkaan etsinyt näille kokonaislukuisia
ratkaisuja ja hänen yhtälönsä olivat 2:sta astetta.
Sitäpaitsi D. tutki tavallisia ensimäisen ja toisen
asteen yhtälöitä, ollen ensimäinen, joka on tällöin
käyttänyt algebrallista, vaikkakin nykyisestä
suuresti poikkeavaa muotoa. V. 1". K.

Diopsidi, vaaleanharmaa tai vihreä
pyrokseeni-mineraali, kokoomukseltaan
kalsium-magnesium-ferrosilikaatti. Esiintyy etenkin kalkkiki vessä ;
eri muunnoksilla on eri nimiä, kuten sallitti,
m a I a k o I i i 11 i ja b a i k a 1 i i 11 i. P. E.

Dioptaasi, smaragdinvihreä kivennäinen;
kiteytyy kauniina romboedreinä, on
kokoomukseltaan vedenpitoinen kuparisilikaatti (II2CuSi04).
Tavattu Altailla, Uralissa, Etelä-Ameriikassa
y. m. P. E.

Diopteri (kreik. dioptra < dia’ = läpi, ja
käyttämätön optein = katsoa), laitos mittauskoneissa
kiiiinien ja suuntien mittaamista varten.
Maanmittauksessa käytettävä cl. on metallinen
viivotin, jonka molemmissa päissä on sitä vastaan
kohtisuorat levyt tähtäinaukkoineen.

(V. V. K.)

Dioptria ks. Silmälasit.

Dioptriikka (ks. Diopteri), se valo-opin
osa, mikä käsittelee valontaittumisesta johtuvia
ilmiöitä.

Dioraama (kreik. diorä’n = nähdä läpi),
Da-guerren 1828 keksimä ja Gropiuksen parantama
ympyrä-(panoraama-) maalaus, jolla saadaan
aikaan erilaisia valaistusvaikutelmia, aina sen
mukaan, miten sitä valaistaan.
Panoraama-taulun eloisuutta voidaan vielä lisätä
sovittamalla siihen liikkuvia kuvioita. Taulu on
maalattu läpikuultavan aineen molemmin puolin.

Dioriitti (kreik. dinri’zein = rajoittaa,
erottaa), suuresti graniittia muistuttava
eruptiivi-nen vuorilaji, mutta väriltään yleensä tummempi,
harmaa tai vihertävä. Sisältää plagioklaasia
(oligoklaasia) ja joko kiillettä, sarviviilkettä tai
augiittia, usein lisäksi kvartsia (k v a r t s i d i
o-riitti). Dioriitiksi nimitetään useita sellaisia
plagioklaasia ja sarvivälkettä (uraliittia)
sisältäviä vuorilajeja, jotka oikeastaan ovat
meta-morßsmin muuttamaa gabbroa tai diabaasia
(ks. n.). Myöskin varsinaiset dioriitit ovat
hyvin yleisiä vuorilajeja. Käytetään samoihin
tarkoituksiin kuin graniittia. P. E.

Diorismi (kreik. diorismo’s - määritteleminen),
tutkimus siitä, missä tapauksissa
mittausopil-linen tehtävä voidaan ratkaista missä ei.

Dioscorea ks. Y a m s-j u u r i.

Dioskorides [-ri’dcs] tai Dioskurides
[-kuri’-des/, täydellisemmin Pedanios
dä’-J D.,
kreik. lääkekasvien tuntija, synt. Kilikian [-Ana-tsarboksessa, eli l:llä vuosis. j. Kr. Kirjoitti
m. m. vielä säilyneen teoksen lääke-aineista

(,,Peri hyles iatrikes", lat. ,,De materia medica"),
jossa selitti n. 600 kasvia ja kertoi miten niitä
oli lääkkeiksi käytettävä. Arabian kieleen
käännettynä teos tuli itämaisen lääke- ja kasvitieteen
peruskirjaksi, jona se on pysynyt meidän
päiviimme asti. Etupäässä arabialaisten
välityksellä se tuli keskiajalla Länsi-Euroopassa
tunnetuksi (latinalaisena käännöksenä). Läpi
keskiajan se pysyi mitä suurimmassa arvossa;
luul-tiinpa sen sisältävän kaiken, mikä yleensä oli
kasveista ja niiden lääketieteellisestä
käytännöstä tiedettävissä; siten se tuli kahleeksi, josta
länsimainen tiede vasta 16:nnella vuosis.
vapautui. O. E. T.

Dioskuurit (= Zeuksen pojat), kreik.
uskonnossa jumalakaksoset, joiden luultiin
valkoisten hevosten selässä rientävän halki ilmojen
sinne missä apua tai pelastusta tarvittiin, niink.
taistelun telineeseen tai merenhätään;
merimiesten auttajina heitä myös kuvailtiin tähtipariksi.
Heidän palveluksensa oli hyvin yleinen;
tavallista oli, että heidät kutsuttiin jumaltenkesteihin
(Theoksenia) katettujen pöytien ääreen.
Ateenassa heillä oli laaja pyhäkkö akropoliin
pohjois-juurella. Varsinaista nimeä heillä ei alkuaan
näy olleen; he olivat Zeuksen poikia tai
»ruhtinaita" (Anake) tai „valkovarsoja" j. n. e. Heissä
on paljon yhtäläisyyttä intialaisten
hevosmies-jumalaparin (Asvinau) kanssa. — Tarustossa D:t
esiintyvät samoin kuin K astor ja P o 1
y-deukes (lat. C astor ja P oi lux); nämä
olivat tavallisimman tarun mukaan samoin kuin
Helene olleet munassa, minkä Lakedaimonin
kuninkaan Tyndareoksen puoliso Leda synnytti,
kun Zeus oli joutsenen haahmossa lähestynyt
häntä; toisten tarujen mukaan Tyndareos
(hänkin kenties alkuaan jumala) oli heidän isänsä;
toisen taruryhmän mukaan taas Polydeukes oli
Zeuksen poika ja kuolematon, Kastor
Tyndareoksen ja kuolevainen; Kastorin kuoltua P. sai
Zeuksen suostumaan siihen, että veljekset
saisivat oleskella joka toinen päivä manalassa, joka
toinen Olympoksessa ja siis iäti pysyä yhdessä.
K. ja P. kuvailtiin uljaiksi taistelijoiksi,
urheilijain esikuviksi, K. varsinkin hevosten
temmel-lyttäjänä, P. nyrkkitaistelijana. Tarupiirteitä:
lie vapauttivat Theseuksen ryöstämän sisarensa
Helenen; olivat mukana argonauttien retkellä
ja muissa taisteluissa j. n. e. — Heidän
palveluksensa levisi roomalaistenkin keskuuteen; niinpä
oli Rooman forumin varrella Castorin temppeli.

O. E. T.

Diospyros, kasvisuku £6eti«ceoe-heimossa,
läm-pimäin maitten puita ja pensaita. Suurin osa
kaupassa esiintyvästä ebenholtsista (ks. t.)
saadaan D.-lajeista. D. kaki on tärkeä hedelmäpuu
(kakiviikunat, persimonit) Kiinassa
ja Japanissa, nykyään myös Kaliforniassa.
Eräiden toisten lajien hedelmät myrkyllisiä.

Diphilos [di-], kreik. kirjailija, n. s. „uuden
attikalaisen komedian" etevimpiä mestareja,
Paphlagonian Sinopesta syntyisin, eli Ateenassa
4:nnen vuosis. loppupuolella ja 3:nnen alussa
e. Kr.; kirjoitti n. 100 huvinäytelmää; nämä
ovat kaikki hävinneet. Muutamat Plautuksen
komedioista (Oasina, Rudens ja luultavasti myös
Vidularia) ovat D:n kappaleiden mukailuja. ks.
Kreikan kieli ja kirjallisuus.

O. E. T.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0181.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free