Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Discoboli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Discoboli—Diskurssi
334
alkaen käytetty nimitys moniääniselle
sävellys-tavalle. Alkuaan se tarkoitti vain 2-äänistä
laulua, nimenomaan laulun korkeampaa ääntä, joka
sävellettiin tahi vapaasti muodostettiin
säestämään varsinaista matalammalla laulettua
kirkollista sävelmää, (vrt. Diskantti). I. E.
Discoboli ks. I m u k a 1 a t.
Discomycetes ks. Kotelosienet.
Discovery-retkikunta [-a’vari], kapteeni
Robert Falcon Scottin johtama engl.
etelänapa-retkikunta, joka oleskeli „Discovery" laivalla
eteläisissä napamaissa 1902-04. Täällä Scott
tutki Rossin-merta ja Victoriamaata, löysi
Kuningas Edvard VII:n maan, saavutti eräällä
vaivaloisella retkellä 82° 17’ etel. lev. ja kulki
155° 30’ kohdalla it. pit. magneettisen
0-meri-diaanin poikki. (V. v. F.)
Discus ks. Pohjuskehrä.
Disgregatsioni (lat. dis - erilleen, grex =
lauma), Clausiuksen 1862 käytäntöön ottama käsite,
mikä tarkoittaa kappaleen molekylien
keskimääräistä etäisyyttä. Se kasvaa lämpötilan
noustessa. (V. V. K.)
Disharmonia (< lat. dis = erilleen, ja kreik.
harmoni’ä = sointuminen), epäsointuinen
sävel-yhtymä, epäsointu ; epäsopu ; epäyhdenmukaisuus.
Dishuuri ks. D i 2 u u r i.
Disipliini (lat. discipll’na), opetus, opetustapa,
opin- t. tieteenhaara ; kasvatus, kuri, kurinpito,
järjestys. — Disipliinivalta,
kurinpito-valta.
Disippeli (lat. discVpulns), oppilas.
Disjunktiiviset konjunktsionit (lat.
disjunctVvus < disju’ngere = erottaa), »erottavat
sidesanat" (esim. eli, tahi, joko — tai), jotka
ilmoittavat, että ainoastaan yksi niiden
yhdistämistä jäsenistä asianomaisessa tapauksessa on
olemassa, ks. Konjunktsionit.
Disjunk-tiivinen arvostelma lausuu, että useista
predikaateista yksi soveltuu subjektin
määräykseksi (kaava: A on m tai n tai o). Siinä pitää
täydellisesti luetella kaikki mahdolliset eri
vaihtoehdot. A. E. & A. Gr.
Disjunktori (< lat. disju’ngere = erottaa),
Doven 1838 suunnittelema ja sittemmin
Wiede-mannin ja H. Buffin parantama
pyöränmuotoi-nen virran katkaisija, minkä avulla saadaan
induktsionikoneen sekundäärijohtoon
yhdensuuntainen virta. V. V. E.
Diskantti (mlat. disca,’ntus). 1. Korkein
kuoro-ääni, sopraani (vrt. Discantus). — 2.
Piano-sävellyksissä oikean käden osa; 4-kätisissä sen
soittajan osa, joka istuu oikealla puolella. —
D -klaavi, ks. G.-k 1 a a v i. I. E.
Diskonbeitto ks. Kiekonheitto.
Diskontata 1. diskonteerata ks.
Diskontto.
Diskontti ks. Diskontto.
Diskontto (it. sconto, ransk. escompte, engl.
discouml < mlat. computus = lasku) tarkoittaa
sitä poistoa eli vähennystä, minkä se, joka ostaa
jonkun myöhemmin maksettavaksi joutuvan
saatavan, pidättää sen nimellismäärästä. Se tulee
kysymykseen etupäässä vekselikaupassa.
Tällaista myöhemmin maksettavaksi lankeavain
vekselien ostoa sanotaan
diskonteerauk-seksi. Diskonttoon, joka vähennetään myydyn
vekselin nimellismäärästä, sisältyy suoritetun
summan korko diskonteerauspäivän ja lankeamis-
päivän väliseltä ajalta. Vekselien diskonteeraus
on yksi luoton päämuotoja. Se on pankkien
Iainaksiaunon varmin ja tärkein puoli ja
toiseksi se on välttämätön ehto, jotta liikemiehet
(tehtailijat, suurkauppiaat) voisivat Scaada
käytettäväkseen riittävästi pääomaa sinä aikana,
joka kuluu siitä kuin tavarat on myyty siksi
kuin ne on maksettu. Tavaroita ei näet
tavallisesti osteta käteisellä, vaan lyhyemmäksi tai
pitemmäksi ajaksi asetettuja vekseleitä vastaan.
Suurin osa pankkien diskonteeraamia
vekseleitä on tällaisia tavaravekseleitä. Pankki, joka
on ostanut vekselin, saattaa toisinaan r e d i
s-konteerata (uudelleen diskonteerata) sen
jossakin suuremmassa pankissa. — Diskontto on
vain eräs laji korkoa. Sen korkeus riippuu
monesta seikasta, etupäässä rahamarkkinoilla
lainaksi tarjotun pääoman runsaudesta, mutta
myöskin vekselien laadusta ja maksuajan
pituudesta (pitempiaikaisista vekseleistä se on
tavallisesti korkeampi). Pankkien puolelta
tapahtuvaa d:n järjestelyä sanotaan
diskontto-politiikaksi: sen avulla pankit voivat
tuntuvasti vaikuttaa rahamarkkinoiden asemaan.
Esim. kun rahapula on olemassa tai luullaan
olevan tulossa, niin pankit korottavat d:a
vaikeut-taaksensa rahansaantia ja pitääksensä
kotimaista luotontarvetta aisoissa, mutta myöskin
houkutellaksensa siten ulkomaista pääomaa
maahan. Erittäinkin Englannin pankin
diskontto-politiikalla on ollut tällainen suuntaa määräävä
merkitys kansainvälisillä rahamarkkinoilla.
J. F.
Diskordanssi (lat. disco’rdans = yhteen
sopimaton < dis = erilleen, ja cor = sydän), geol.,
kahden kerrosryhmän välillä sanotaan olevan
diskordanssin, jos alempi ryhmä on ollut
alkuperäisestä asennostaan järkkynyt (esim.
poimut-tumalla) sekä sen päällyspinta kulutuksen
tasoittama, ja ylempi ryhmä on kerrostunut tälle
pinnalle. Suurimmat diskordanssit syntyvät
silloin kuu uusia sedimenttejä kerrostuu kuluneen
vuorijonon juurille. P. E.
Diskordanttinen kerrosasento ks.
Diskordanssi.
Diskos ks. Kiekko.
Diskrasiitti ks. Antimoni hopea.
Diskrediitti (ransk. discrédit),
luotonmenet-täminen. — Diskrediteerata, saattaa
luottoa vaille, huonoon maineeseen.
Diskreetti (lat. discr<?tus < disce’rnere =
erottaa), oik. erotettu; vaitelias, hellävarainen,
hienotunteinen.
Diskretsioni (ransk. discrétion < lat.
discrë-tus = erotettu), hienotunteisuus, hellävaraisuus,
tahdikkuus; vaiteliaisuus.
Diskriminantti (lat. discrlminä’re = erottaa),
mat. Jos a., a2, av an ovat algebrallisen
«-asteen yhtälön juuret ja muodostetaan
perät-täin erot a—a.,, a,—a,, - - -, a,—an; a„—av a2—
a4 - -, a„—an - - viimeiseksi on-i—an> s-
kustakin juuresta vähennetään vuoron perään kaikki
seuraavat, niin on näiden erojen tulo neliöksi
korotettuna yhtälön d. D. on symmetrinen
yhtälön koeffisienttien suhteen ja se voidaan laskea
niistä tuntematta juuria. Jos d. = 0, on yhtälöllä
ainakin kaksi yhtäsuurta juurta. (V. V. E.)
Diskurssi (ransk. disconrs < lat. discu’rrerc =
juosta ympäri, samoilla), keskustelu, puhelu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
