- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
341-342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Diversioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

341

Diversioni (mlat. dlve’rsiö < lat. dis = erilleen,
ja vertere = kääntää), näennäisliike, jonka avulla
tahdotaan harhaanjohtamisen aikeissa saada
vihollinen luopumaan alkamastaan
kulkusuunnasta.

Diverssikauppa (lat. dlve’rsus - erilainen),
erilaisten tavarain (ompelutarpeiden,
taloustar-peiden, mausteiden j. n. e.) vähittäiskauppa.

Divertikkeli (lat. diverti’culum - sivuhaara),
sormikkaan muotoinen esim. ruokatorven,
virtsa-torven j. n. e. laajennuksen muodostuma.

M. O-B.

Divertimento [-me’n-] (it., = ajanviete; ransk.
diveriissement). 1. Oopperaan liitetty
tanssikohtaus. — 2. Moniosainen sarjasävellys usealle
soolosoittimelle (vrt. Cassazione); sarjan
osista ovat jotkut tanssisävellyksen muodossa, ja
sävellyksen yleinen sävy on helppotajuista lajia,
jossa polyfoniaa on hyvin säästäen käytetty.

I. K.

Divertissement [divertismä’] (ransk., it.
divertimento < diverti’re = huvittaa), huvi,
huvitus; pieni draamallinen kappale, jonka pääosana
ovat baletti ja siihen liittyvät laulukappaleet;
oopperaan sovitettu tanssikohtaus, vrt. D i v e
r-t i m e n t o.

Divide et impera [di-] (lat.), „hajoita ja
hallitse!", valtiollinen periaate, jonka mukaan
hallittavat ovat jaettavat harrastuksiensa pohjalla
eri ryhmiin, jotta siten eri puolueet saataisiin
nöyriksi ja alistuvaisiksi.

Dividendi (lat. divide’ndus = jaettava), osinko.

Dividivi, 1 i b i d i v i 1. d i v i, meksikkolaisen
(Jæsalpinia coriaria puun kuivattuja palkoja,
joita nahkateollisuudessa, esim. Englannissa ja
Pohj.-Saksassa, käytetään parkitusaineena.

Diviisori (lat. divVsor = jakaja), jakaja.
Iiir-jap., käsikirjoituspitimen (tenaakkelin)
vaakasuorassa oleva haarukkapiliti.

Divina Commedia
vi- -ë’-[, Danten pääteos,
ks. Dante Alighieri.

Divinatsioni (lat. divinä’tiö), [-ennustajan-lahja, eunustustaito. — Divinatorinen,
ennustava, aavistuksellinen.

Divisi [-vi’-] (it., = jaetut), mus., tarkoittaa
orkesterisävellyksissä viulujen tahi muitten
jouhisoittimien jakautumista kahdeksi taikka
useammaksi eri ääneksi. I. K.

Divisioona (lat. divVsiö < divi’dere - jakaja),
nykyajan suurin taktillinen yksikkö sodassa.
Rauhan aikana 4 jalkaväkirykmenttiä
muodostaa jalkaväkidivisioonan ja 4
ratsuväkirykmenttiä ratsuväkidivisioonan. Venäjän armeiassa on
2 kaartin jalkaväkidivisioonaa ja 2 kaartin
ratsuväkidivisioonaa sekä 48
armeia-jalkaväki-divisioonaa ja 16 armeia-ratsuväkidivisioonaa.
Sodan aikana muodostetaan esim. Saksan
armeiassa kaikista aselajeista itsenäisiä
sotayrityk-siä varten armeiadivisiooneja, joihin kuuluu
kumpaankin 2 jalkaväkibrigadia, 4 eskadroonaa
ratsuväkeä, 6 kenttäpatteria ja 1-2
pioneeri-komppaniaa, yhteensä noin 18,000 miestä.

M. v. H.

Divortium [dlvo’-] (lat.), avioero (ks. t.).

Divus
i-J (lat. mask.), diva (fem.), [-jumalallinen, jumaloitunut; muinoin Roomassa
jumalana kunnioitetun henkilön, etenkin keisari- t.
keisarinnavainajan kunnianimitys. vrt. C o n s
e-c r a t i o. D i v a, D i i v a. " K. J. H.

342

Dixi (lat.), ,,olen puhunut", osoittaa tav. että
puhe tai kirjoitus päättyy. D. et salvavi
a n i m a m m e a m (lat.), „olen puhunut ja
henkeni pelastanut" s. o. olen puhunut
velvollisuuteni mukaan, niinkuin omatuntoni vaatii.
Lauselma johtunee profeetta Hesekielin sanoista
3is-!i ja 33„-0. K. J. n.

Dizureerata 1. dezureerata (vrt. D
i-z u u r i), olla päivystäjänä.

Dizuuri 1. dezuuri (ransk. de, ja jour
-päivii), päivystäjä.

Djaipur ks. J e y p o r e.

Djakovon muinaislinnatyyppi, arkeol.
Nimitys, joka on saatu Moskovan seudulla, lähellä
Djakovon kylää olevasta tyypillisestä ja
run-saslöytöisestä muinaislinnasta (ven. gorodi’stse).
Siilien lukeutuu puoli sataa Volgan ja Okan
välillä olevaa, erikoisluonteista, yleensä valleilla
varustettua linnaa, joiden usein hyvinkin
runsaat löydöt, metalliesineet, saviastiain
jäännökset, luuaseet, koti- y. m. eläinten luut j. n. e.,
johtunevat pääasiassa 6-8:nnelta vuosis. j. Kr.,
ja joita venäläiset tutkijat ovat taipuvaisia
pitämään suomalais-ugrilaisten kansanheimojen
asu-tusmuistoina. Näistä linnoista on tavattu
löytöjä myös varhaisemmalta rautakaudelta, jopa
jotenkin runsaasti aina neoliittisen eli
myöhäi-semmän kivikauden eri ajanjaksoilta. [IX:n
arkeologisen, Vilnan kongressin kertomus, II
osa, ja Keis. Venäjän arkeologisen seuran
venä-läis-slaavilaisen osaston „Zapiski", V, 1.]

J. A-io.

Djekn-sukuja tavataan keskiajalla Suomessa
useitakin, jotka eivät ole missään sukulaisuudessa
keskenään, mikä on helposti selitettävissä, kun
nimi Djekn (= teini) oikeastaan ei ilmaisekkaan
muuta kuin että suvun kantaisä on saanut jotain
opillista sivistystä. Yksi näistä suvuista piti
vaakunanaan oksaa lehtineen ja sitä olivat
Turun linnanhaltia Jaakko
Abrahamin-poika (ks. alempana) ja tämän veljenpoika
Matti M a r t i n p o i k a, Etelä-Suomen
laamannina 1437-51. Toisella suvulla, jonka
mainitaan tulleen Suomeen Westfalenista, oli
kilves-sään kotkanpäällä varustetun polvistuvan
enkelin kuva. Siihen kuuluivat Klaus L y d e k e
n-poika (ks. ai.), Hämeen linnanisäntä Pentti
Lydekenpoika sekä edellisen poika,
laamanni ja valtaneuvos Henrik Klaunpoika
(ks. ai.). Kolmanteen sukuun kuuluivat
Viipurin isäntä (1430) Björn Pietarinpoika
ja hänen poikansa Erengisle
Björnin-poika, joiden kilpimerkkinä oli pedon tai
petolinnun jalka kynsineen.

1. Jaakko Abrahaminpoika D. (k. n.
1410) on v:n 1377 jälkeen Bo Joninpoika Gripin
voutina Turun linnassa. Gripin kuoltua 1386
Suomen vapaamiehet ja talonpojat kääntyivät
kirjeellä Albrekt kuninkaan puoleen pyytäen
laamanniksensa D:n, „joka tuntee ja osaa
maakunnan tapoja ja parhaiten tietää meidän
rasituksemme ja köyhyytemme, paremmin kuin joku
ulkomainen mies olijia tämä Ruotsista tai muista
maista". Tämä osoittaa, että D. ainakin kauan
oli Suomessa oleskellut ja että hänen suuressa
määrässä oli onnistunut saavuttaa kansan
luottamusta. Piispa Bero tuomiokapituleineen eri
kirjeellä kannattaa mainittua pyyntöä. D.
tavataankin sitten laamannina ja Turun linnanhal-

Diversioni—Djekn

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0189.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free