- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
347-348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Djursätra ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

347

linen, mustanmullan peittämä, etelässä yhä
karumpi, hiekoittuva ja suolansekainen tasanko
Etelä-Venäjällä. Laajemmassa merkityksessä
käsitettynä se ulottuu molemmin puolin Dneprin
alijuoksua Dnestriin ja Doniin asti, mutta
ahtaammassa merkityksessä se tarkoittaa
ainoastaan sitä osaa, joka sijaitsee Jekaterinoslavin
kuvernementissa. Muita osia kutsutaan silloin
nimillä Donin-aro Donin ja Donetsin välillä,
Nogai-aro Dneprin ja Azovan-meren välillä
sekä Otsakovj n-a r o Dnepristä länteen.

E. E. K.

Dneprin vuoret ovat tavallaan Karpaattien
äärimäiset etuvartiat idässä. Ulottuvat matalana
ylänköjonona (korkein kohta 242 m yi. merenp.)
Dneprin oikeaa rantaa pitkin Kiovan
kuverne-mentista ITersonin kuvernementtiin.
Muodostavat Jekaterinoslavin eteläpuolella Dneprin
poro-git (ks. t.). E. E. K.

Dnestr (vanhan ajan Tyras), joki
Etelä-Venäjällä ja yläjuoksultansa Galitsiassa. Pituus
1,387 km, jokialue 76,860 km2. Lähtien
Karpaattien pohjoisrinteiltä joki virtaa
luode-kaak-koista pääsuuntaa vuolaana, keltaisena arojokena
hedelmällisten, mustanmullanpeittoisten
maakuntien Podolian, Bessarabian ja Hersonin läpi
laskien pari peninkulmaa pitkän 1 i m a a n i n
(ks. t.) kautta Mustaan-mereen. Lisäjokia vähän
ja vähäpätöisiä. — D:n taloudellista merkitystä
alentavat sen vuolas juoksu ja Jampolin luona
olevat kosket, jotka katkaisevat laivaliikenteen.
Viime aikoina Venäjän hallitus on, oivaltaen
joen suuren tärkeyden ympäröivien, tiheään
asuttujen maiden liikenteen välittämisessä,
lukuisilla kaivaustöillä ja perkauksilla suuressa
määrin lisännyt sen kulkukelpoisuutta. V. 1900
D:llä kuljetettujen tavarain yhteenlaskettu paino
oli 16 milj. puntaa, pääosa viljaa.
Purjehduskausi n. 280-300 päivää. — Paikoitellen D. on
hyvin kalarikas; niinpä esim. Bessarabiassa
monella paikkakunnalla kalastus on väestön
pääelinkeinona. E. E. K.

Dnjepr ks. D n e p r.

Dn jestr ks. D n e s t r.

d:o, lyhennys sanasta di to (ks. t.).

Do (it.). 1. Romaanisilla ja slaavilaisilla
kansoilla sekä englantilaisilla c-sävelen nimitys;
alkuperäisempää nimitystä vt käytetään vielä
Ranskassa sen rinnalla. — 2.
Äänentapaamis-opetuksessa jokaisen (duur-) askelon perussävelen
nimitys. Koko diatoninen asteikko c:stä alkaen
kuuluu d o (u t), r e, m i, f a, s o 1, 1 a, s i;
nimitystäpä johtuu erään hymnin alkutavuista, jota
laulamalla keskiajan kirkkokuoroissa opittiin
äänentapaamista (vrt. S o I m i s a t s i o n i).
Siihen aikaan ei kromaattisia säveliä erittäin
nimitetty (eikä merkitty); nykyään käytetään siihen
tarkoitukseen epämukavia lisäsanoja: engl.
sharp (J) ja f lat (b), ransk dièze (jf) ja
bémol (b), jotka liitetään sävelnimen perään,
niinmuodoin cis = do sharp, do dièze, ja ces = do
flat, do bémol. I. K.

Doab [-a’-] (pers. do - kaksi, ja ab = vesi),
kahden toisiinsa laskevan joen välisen
maa-kielekkeen nimitys pohjoisessa Intiassa, eritoten
Ganges- ja Jumna-jokien välisen maan nimi.

Dober, Leonhard, saks. lähetyssaarnaaja.
Lähti D. Nitzschmannin seurassa ensimäisenä
herrnliutilaisen veljesseurakunnan lähetyssaar-

348

naajana Länsi-Intiaan (1732), jossa hän hyvällä
menestyksellä aluksi toimi St Thomas nimisellä
•saarella. Veljesseurakunta on sitten jatkanut D:n
aloittamaa työtä, ja varsinainen
käännytys-toimi, myöskin anglikaanisen kirkon,
metodistein sekä baptistien otettua sikäläiseen
lähetystyöhön osaa, nyt jo on Länsi-Intiassa
loppuun-suoritettu. [A. v. Dewitz, „In
Dänisch-West-lndien" (1882).] U. P.

Doblon 1. Dublon (esp. = kaksinkertainen),
entinen esp. kultaraha, arvoltaan alkuansa n. 81,
myöhemmin n. 25 Smk. D. on vielä jonkun
verran käytännössä entisessä Espanjan Ameriikassa.
missä sen arvo vaihtelee 22 Smk:n (Cuba) ja
53 Smk:n (Uruguay) välillä.

Dobner, Gelasius (1719-90), böömil.
historioitsija, piaristimunkki. Ilänen suuremmista
historiallisista teoksistaan, joilla vieläkin on
historiallinen arvo, ovat huomattavimmat
„Wen-ceslai Hagek a Liboczan Annales Bohemoruin"
(6 nid. 1761-83) ja „Monumenta historica
Bohe-raiæ" (6 nid. 1764-86). J. J. 31.

Dobrogea [-ro’dsa] (romaan.) ks. Dobrudza.

Dobroijubov /-»’-/> Nikolai
Aleksandrovitj (1836-61), ven. kirjallisuuskriitikko,
oli papin poika Nizni-Novgorodista, jonka
tähden joutui ensiksi pappisseminaariin. Sen
jälkeen hän opiskeli Pedagogisessa opistossa
Pietarissa. Kriitilliskirjallisen toimintansa hän alkoi
jo 20-vuotiaana „Sovremennik" aikakauskirjassa,
johon ynnä sen „Svistok" nimiseen lisälehteen
hän kirjoitti kuolemaansa saakka. Erittäin
huomattavat ovat hänen kirjoituksensa „Pimeä
valtakunta", joka tulkitsi yleisölle Ostrovskijn
draamojen merkityksen sekä „Mitä on
oblomovi-laisuus?", joka selitti Gontsarovin
Oblomov-romaanin oikean sisällyksen. D. kirjoitti
myöskin erinomaisella taidolla hienoja ivarunoja.
Huolimatta nuoresta iästään ja lyhyestä
toimintakaudestaan D:Ila oli erittäin suuri
vaikutus kirjallisuuden arvostelijana. Hän samoin
kuin muutkin sen ajan huomattavimmat
venäläiset kritiikot arvostelee kaunokirjallisuutta
välillisesti. Kaunokirjallinen teos on hänelle
vain aiheena, jonka johdosta hän esittää omia
mielipiteitään ja ihanteitaan yhteiskunnallisissa
kysymyksissä. Ainoastaan silloin kun kirjailija,
tosin ilman itsetajuista tarkoitusta, asettaa
taiteensa jonkun polttavan yhteiskunnallisen
kysymyksen palvelukseen, on hänen teoksellaan
todellinen arvo. Muunlaisia teoksia ei D. ollenkaan
ottanut arvostellakseen. D:n henkisenä isänä
voi pitää N. G. Tsernysevskijä (ks. t.).

J. J. M.

Dobrovsky [-lei], Josef (1753-1829),
slaavilaisen filologian perustaja, oli syntynyt Györin
(Raabin) kaupungissa Unkarissa ja oli vuoden
jesuiittakunnan jäsenenä, kunnes tämä 1773
lakkautettiin. Teologisia tietojaan hän käytti
kriitillisellä tavalla teoksessa „Fragmentum Pragense
evangelii S. Marci" (1778), jossa hän kumosi
sen vanhan luulon, että muka tämä Praagissa
säilytetty evankeliumin käsikirjoitus olisi
peräisin evankelista Markuksen kädestä. Senjälkeen
D. antautui kokonaan Böömin muinaisuuden ja
varsinkin tsekin kielen ja kirjallisuuden
tutkimiseen. V. 1779 hän alkoi julkaista
kirjallis-kriitillistä aikakauskirjaa „Böhmische
Litteratur", jolla oli erittäin herättävä vaikutus. Kah-

Dneprin vuoret—Dobrovsky

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0192.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free