- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
361-362

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dolichos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Dolichos— Dolomiitti-alpit

362

Victor Laferlé: »Alexandre II. Détails inédits
sur sa vie intime et sa mort" (1882).

Dolichos, hernekukkaisiin kuuluvia,
papu-kasville lähisukuisia yrttejä tai ruohovarpuja,
n. 20 lajia varsinkin vanhan maailman
troopillisista osista. D. Lablabm nuoria palkoja ja
mustia eli ruskeita siemeniä käytetään yleisesti
ravintoaineena etenkin Egyptissä ja Intiassa.
Kasvi on kotoisin troopillisesta Afrikasta.
D. bißorusta viljellään Intiassa rehuksi.

Dolichotis ks. M a a r a.

Doliinit (slaav. dolina = »laakso"), syviä
rotkoja, joita syntyy kalkkikiviseuduilla siten, että
kalkkikiven liukenemisesta muodostuneiden
luolien katto luhistuu. D:eja on etenkin Krainin,
Istrian, Dalmatsian karstialueilla. P. E.

Dolikokefaali (kreik. doliklio’s = pitkä, ja
keplialë’ = pää), pitkäkalloinen, sellaisen
pääkallomuodon nimitys, jonka leveys ei ole yli
75/ioo pituudesta. Kansoja, joilla on tällainen
kallonmuoto, sanotaan dolikokefaaleiksi.
Sellaisia ovat esim. enimmät germaanit ja
neekeriheimot. E. E. K.

Dollari, Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain
rahayksikkö, joka on ollut ja on käytännössä
muutamissa muissakin maissa. Nimi johtuu saks.
Thaler sanasta ja sitä käytettiin alkuaan
es-panjal. 8-reaalin hopearahasta (siitä d:n
raha-merkki $), joka arvoltaan jotakuinkin vastasi
Saksan thaleria ja joka Perun valloituksen
jälkeen levisi laajalle. D. nimeä käytetään vieläkin
eräiden hopearahojen sivunimityksenä
espanjal.-ameriikkalaisissa tasavalloissa. — Englannin
ameriikkal. siirtokunnissa d. oli tavallinen
rahayksikkö jo ennen Pohjois-Ameriikan
vapaussotaa (1775-83), josta oli seurauksena että se
tuli myöskin Yhdysvaltain rahayksiköksi (1792) ;
kaksimetallikannan johdosta oli olemassa sekä
kulta- että hopeadollareja. Yhden d:n
kultarahoja lyötiin v:sta 1849 lähtien (sitä ennen
oli pienin kultaraha eagle = 10 dollaria). V. 1900
siirryttiin kultakannalle, joten kultadollari tuli
olemaan rahakannan perustuksena ja
hopea-dollari alennettiin vaihtorahaksi. Kultadollari =
100 centiä on arvoltaan 5 Smk. 34,6 p.
Kultarahat, joita Yhdysvalloissa tätä nykyä lyödään,
ovat 2 ’/s, 5, 10, 20 dollarin arvoisia (yhden
dollarin kultarahoja ei ole lyöty v:sta 1890 lähtien).
— Kanadassa ja New-Foundlandissa on niinikään
kultadollari rahayksikkönä. Myöskin paikoittain
Itämailla, varsinkin Itä-Aasiassa on joko
ameriikkal. tai espanjal. d. rahayksikkönä.
Viimemainitun arvo on hiukan suurempi kuin
ame-riikkalaisen. J. F.

Dollartti (holl. D o 11 a r d < friis, dullert =
syvä), Pohjanmerestä mantereeseen pistävä lahti,
pituudeltaan 13 km, leveydeltään 6-12 km,
Saksan ja Alankomaiden rajalla. Siihen laskee
etelästä Ems. D. syntyi vv. 1277 ja 1287, jolloin
Ems-joen jäänlähdön ja kauan kestäneen
merituulen vaikutuksesta Pohjanmeri tulvi maan yli
hävittäen 50 paikkakuntaa. Nykyään maa on
suojattu laajoilla pato- ja toerakennuksilla,
samalla kuin mereltä on vallattu takaisin osia
menetetystä maasta. Pakoveden aikana D. on
suuremmaksi osaksi kuivilla. E. E. K.

Dollond [dolond], John (1706-61), engl.
valo-opin tutkija, valmisti ensimäisenä akromaattisia
linssejä ja prismoja. V. V. K.

Dolma ks. D o 1 m a a n i.

Dolmaani (unk. dolmäny), nauhoilla ja
tupsuilla koristettu lyhyt husaaritakki, alkuaan
unk. ratsuväen käyttämä. Myös eräänlaisen
naisten päällysvaatteen nimitys. E. E. K.

Dolmabagtse [-e’] (turk. dolma = täysi, ja
bagtlise = puutarha), Turkin sulttaanin omistama
palatsi Konstantinopolin etukaupunkien
Fyndyk-lyn ja Besiktasin välissä Bosporin rannalla.
Sulttaani Abdulmedzidin rakennuttama (1850-55)
valkoisesta marmorista; lienee maksanut n. 70
milj. markkaa. Sen tyyli on kreikkalaista ja
itämaalaista sekoitusta, merkillinen melkein
liiallisista koristuksistaan ; tekee kuitenkin
miellyttävän vaikutuksen katsojaan. Sisusta, etenkin
suuri juhlasali, on satumaisen loistava.
Sulttaanit Abdulmedzid ja Abdulais asuivat D:ssa, jossa
jälkimäisen täytyi luopua hallituksesta yöllä
vasten 30 p. toukok. 1876. Nykyinen sulttaani
Muhammed V kuuluu jälleen asuvan D:ssa. K. T-t.

Dolmen (< kelt. dol = pöytä, ja men = kivi),
paasikammio; ahtaammassa merkityksessä
tarkoitetaan .... [–j;^-sillä-] {+-j;^-
sillä+} sellaisia [-myöhäisem-män kivikauden-]
{+myöhäisem-
män kivikau-
den+} hautoja,
jotka ovat
laaditut
neljästä tai
viidestä syrjit-täin, kammion muotoon, ja
yhdestä näiden päälle katoksi asetetusta paadesta.
Tämä hautamuoto, jonka mallina lienevät olleet
kivikauden pyöreät kodat, esiytyy
Etelä-Skandi-naaviassa, Pohjois-Saksassa, Euroopan
länsirannikolla, Afrikan pohjoisrannikolla, Mustan-meren
pohjoisrannikolla, Intiassa y. m., ja osoittaa
itämaista merenrantoja myöten Pohjois-Eurooppaan
asti kulkenutta kulttuurivaikutusta.
Laajemmassa merkityksessä käytetään tätä nimitystä
joskus kaikista kaminiomaisista kivikauden
hautamuodoista, nim. myös käytävähaudasta ja
paasi-arkusta (ks. n.), vrt. Hauta. J. A-io.

Dolomiitti (dolomiittisälpä,
rusko-sälpä), valkea tai vieraista aineista ruskea
kivennäinen, kokoomukseltaan
magnesium-kalsiumkarbonaatti, MgCaC2O0, kidemuodoltaan
rom-boedrinen. D. muistuttaa suuresti kalkkisälpää,
mutta on vähän kovempaa ja ominaisesti
raskaampaa eikä, kuten tämä, liukene kylmiin
laimennettuihin happoihin. Tavataan kiteinä ja
kidesikeröinä juonissa sekä myös rakeisena
vuori-lajina. Niinpä on dolomiittikalliota monin
seuduin Karjalassa ja Pohjois-Suomessa. Useimmiten
d. esiintyy kalkkikiven yhteydessä (esim.
Etelä-Tyrolin n. s. Dolomiitit ovat dolomiitinsekaista
kalkkikiveä). Tämä esiintymistapa johtuu siitä,
että d. alkuaan on ollut kalkkikiveä, johon on
ulkoapäin vesiliuoksista kalsiumin sijaan osittain
tullut magnesiumia. P. E.

Dolomiitti-alpit, yleensä tunnettuja nimellä
E t e 1 ä-T yrolin Dolomiitit, osa
eteläisistä Kalkki-alpeista Tyrolin ja Italian rajalla,
Eisack-joen ja Piaven yläjuoksun välillä. Nämä
alpit ovat trias-kaudelta syntyisin ja
muodostuneet kovasta kalkkikivestä, joka osaksi on dolo-

Dolmen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0199.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free