- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
365-366

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Dombrowski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

365

Dombrowski—Domenichino

timessa 011 kielen juuressa sekä soittimen
vastaisessa päässä rihma. Soittaessa tärisytetään kieltä
myös ensinmainitulla rihmalla. Luisia
huuliharppuja on myös ostjaakeilla ja voguleilla.

U. T. S.

Dombrowski [-o’v-] (puol. D^browski),
Jan Henryk (1755-1818), puolal. kenraali.
Taisteli Koseiuszkon johdolla miehuullisesti Puo
lan vapauden puolesta 1794, mutta puolalaisten
jouduttua tappiolle hänen täytyi antautua
Suvo-roville. Hän sai kuitenkin pian takaisin
vapautensa ja matkusti silloin Ranskaan, missä hän
muodosti puolalaisen legioonan; otti sangen
huomattavalla tavalla osaa useihin Napoleonin
sotaretkiin; kehoitti 1806 puolalaisia liittymään
Na-poleoniin; oli 1807-12 kenraaliluutnanttina
Varsovan suurherttuakunnassa; kunnostautui
varsinkin Berezina-joella 1812. Napoleonin
kukistuttua D. palasi takaisin isänmaahansa ja
Aleksanteri I nimitti hänet kenraaliksi ja
senaattoriksi, mutta jo seur. v. hän vetäytyi
yksityiselämään. D:n muistelmat ilmestyivät 1864-1881.
Hänen kunniaksensa on sepitetty tunnettu laulu
..Jeszeze Polska nie zginela" (Vielä ei Puola ole
menetetty). E. M-a.

Dome [dorn] (ransk.) ks. D o o m i.

Domeeni (ransk. domaine, engl. domain <
kesk. lat. domä’nium 1. demä’nium < luultav.
lat. dorni’nium), omaisuus. — Tätä sanaa
käytetään eri merkityksissä: joskus sillä tarkoitetaan
valtion koko tuloa tuottavaa kiinteätä
omaisuutta, toisinaan taas alkutuotantoon —
maanviljelykseen, metsänhoitoon, vuorityöhön y. m.
— käytettyä valtion omaisuutta vieläpä — ja
ehkä tavallisimmin — vain valtion
maanviljelystiloja. Dom«eneja oli jo olemassa vanhanajan
valtioissa, erittäinkin Roomassa. Nykyinen
valtion maaomaisuus on useimmissa Euroopan
maissa tiettävästi saanut alkunsa niistä
maatiloista, jotka suuren germaanilaisen
kansainvaelluksen aikana joutuivat heimopäälliköiden,
kuningasten, haltuun. Vasta paljoa myöhemmin
ruvettiin erottamaan valtion maaomaisuus
hal-litsijain yksityisestä maaomaisuudesta. Valtion
maaomaisuus kasvoi aikojen kuluessa ostojen,
perinnön, valloitusten ja varsinkin kirkontilusten
peruutuksen kautta, mutta pieneni toiselta puolen
läänitysten, lahjoitusten ja myynnin kautta. Jos
d:eilla tarkoitamme vain maanviljelystiloja, niin
saattaa sanoa, että tätä nykyä useimmilla
valtioilla on verraten vähän d:eja. Näin on laita
esim. Englannissa, Ranskassa, Tanskassa ja
Norjassa. Suhteellisesti enemmän niitä on useilla
Saksan valtioilla, esim. Preussilla (noin 362
tuhatta ha). Erittäin laajat ovat Venäjän valtion
d.-tilukset (noin neljä miljoonaa desjatinaa).
Keskiaikana ja uudenajan alussa valtion menot
suoritettiin etupäässä d.-tiloista saaduilla
tuloilla. Tätä nykyä niillä on hyvin vähän
merkitystä valtioiden finanssitaloudessa. — Jos taas
d:eilla tarkoitamme yleensä valtion tuloa
tuottavaa kiinteätä omaisuutta, niin saattaa sanoa,
«•ttii d:ien merkitys on monessa maassa
viimeaikoina kasvanut, sen johdosta että valtio on
hankkinut itselleen metsiä, kaivoksia y. m. ja
varsinkin kanava-ja rautatierakennusten kautta.

Ruotsissa oli jo vanhimpina aikoina tiloja,
joiden tulot oli määrätty käytettäviksi yleisiin
tarkoituksiin (hovinpitoon ja jumalanpalveluk-

seen). Niiden yhteisenä nimenä oli Uppsala
ö d. Valtion domeenit vuoroin lisääntyivät ja
vuoroin vähenivät samoista syistä kuin
muissakin maissa. V. 1901 laskettiin Ruotsin valtion
d:ien, s. o. metsien ja maatilain, arvo noin 162
milj. kruunuksi. D:ien hoito on uskottu
erityiselle domeenihallit ukselle.

Suomessa valtio varsinkin n. s.
regaali-oikeuttaan käyttämällä sai Ruotsinvallan aikana
haltuunsa suhteellisesti suuremmat maa-alat
kuin Ruotsissa. Tätä nykyä Suomen valtion
doineeneina ovat sen maatilat, metsät ja
kalastukset. V. 1906 oli kruununmaata yhteensä n.
1,180 manttaalia. Sam. v. oli kruununmetsien
pinta-ala 12,871,986 lia. V. 1907 oli
sotilasvirkataloja 803, joiden manttaaliluku oli 415, pinta-ala
247,501 ha, siviilikunnan virkataloja 65, niiden
manttaaliluku 65, pinta-ala 19,672 ha. Sam. v.
tekivät tulot kruunun maatiloista 1,399,644 mk.,
kruunun kalastuksista 84,462 mk., kruunun
metsistä 9,667,016 mk. (tulot valtion koko kiinteästä
omaisuudesta 53,595,659 mk.).

Riidanalainen on vieläkin kysymys, onko
suotava, että valtio omistaa maanviljelystiloja.
Vapaamielinen koulukunta vastusti valtion
do-meeniomistusta. Tätä nykyä sitä kuitenkin
yleensä puolustetaan, koska valtio domeenien
omistajana voi vaikuttaa paljon
maanviljelyksen kehitykseen ja maataviljelevän väestön tilan
parantamiseen; vaaditaanpa että valtion on
lisättäväkin domeenitilojansa voidakseen sopivassa
tilaisuudessa palstoittaa ja myydä niitä ja siten
luomalla pikkutiloja vaikuttaa
maanomistussuhteiden tasaantumiseen. — Erimielisiä on
myöskin oltu siitä, mitenkä valtion domeenéja
ou hoidettava. Tätä nykyä maanviljelystilat
tavallisesti on annettu vuokralle, kun taas metsät
ovat valtion omassa hoidossa. [Artikkeli
,,Do-mänen", Handwörterbuch der
Staatswissenscliaf-ten", v. d. Goltz, ,,Agrarwesen und Agrarpolitik",
Rimpler, ..Domänenpolitik und
Grundeigentums-verteilung vornehmiieli in Preussen".] J. V.

Domeeiiiministeriö, ministeriö, joka hoitaa
valtion domeeneja (ks. t.). Tällainen on olemassa
vain Venäjällä. Se käsittelee samalla kaikkia
maatalousasioita. Kun Venäjän domeeneihin
kuuluu laajoja alueita Aasiassa, on d. samalla
Venäjän siirtomaaministeriö.

Domela-Nieuwenhuis [-nivenhöis],
Ferdinand (s. 1846), alankomaa!, sosialisti ja
anarkisti, aloitti uransa luterilaisena pappina 1871,
mutta tultuaan sosialistiksi luopui papintoimesta
1879; hänen mukaansa-tempaavalla johdollaan
Alankomaiden työväenliike pääsi hyvään
vauhtiin, ja 1888 hänet valittiin toiseen kamariin.
Mutta 1891 D., joka aina oli kuulunut
sosialistisen puolueen äärimäiseen vasemmistoon,
hylkäsi varsinaisen sosialismin ja sen
,,parlament-taarisen taktiikan" ja rupesi ajamaan
vallan-kurnouksellis-anarkistisia mielipiteitä. Tämä sai
aluksi aikaan häiriöitä Hollannin
työväenliikkeessä. Viime aikoina on kuitenkin sosialistinen
liike ja erityisesti reformistinen suunta jälleen
vahvistunut, ja D. on loistavista persoonallisista
ominaisuuksistaan huolimatta joutunut yhä
enemmän syrjään. J. F.

Domenichino [-kl’no], oik. Domenico
Z a m ]> i e r i (1581-1641), it. taidemaalari,
Car-raccien perustamaan bolognalaiseen kouluun kuu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0201.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free